Usein kysytyt kysymykset

Tunnustettaessa lukiokoulutuksessa hankittua osaamista ammatillisen perustutkinnon yhteisten tutkinnon osien pakollisiin osa-alueisiin, käytetään vastaavuuden määrittelyssä Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa koulutuksessa -määräyksen (OPH-1634-2021, muutos OPH-698-2024) liitteen 1 taulukkoa.

Tunnustettaessa lukiokoulutuksessa hankittua osaamista ammatillisen perustutkinnon yhteisten tutkinnon osien pakollisiin osa-alueisiin ja valinnaiseen osaamiseen, käytetään laajuuden määrittelyssä em. määräyksen mukaisia kertoimia:

• Lukion kurssien määrä kerrotaan luvulla 1,5
• Lukion opintopisteiden määrä kerrotaan luvulla 0,75.

Esimerkki: Opiskelija on suorittanut lukiossa Äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineen pakollisia opintoja 9 opintopistettä. Osaamista tunnustetaan Viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä osa-alueen pakollisiin ja yhteisten tutkinnon osien valinnaisiin osaamistavoitteisiin: Mikäli henkilökohtaistamisessa opiskelijan kanssa sovitaan osaamisen tunnustamisesta pakollisten osaamistavoitteiden lisäksi yhteisten tutkinnon osien valinnaisiin osaamistavoitteisiin, lukio-opinnoissa suoritetuista 9 opintopisteestä saadaan kertoimella 0,75 yhteensä 6,75 osaamispistettä, joka pyöristetään 7 osaamispisteeseen. Näistä osaamispisteistä 4 tunnustetaan osa-alueen pakollisiin osaamistavoitteisiin, jolloin 3 osaamispistettä on jäljellä tunnustettavaksi valinnaisiin osaamistavoitteisiin.

Lue lisää Opetushallituksen määräyksestä Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa koulutuksessa (OPH-1634-2021, muutos OPH-698-2024)

Siirtymäajalla olevien tutkinnon perusteiden mukaan suoritetut tutkinnot osat ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueet voidaan tunnustaa sisällyttämällä:

• Mikäli tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset samoja (esim. tutkinnon osilla on ePerusteissa sama koodi)
• Yhteisen tutkinnon osan osa-alueiden sisällöt vastaavat toisiaan (vastaavuus on määritelty Opetushallituksen määräyksessä).

Jos em. vaatimukset eivät täyty, niin tunnustaminen pitää tehdä arvioimalla osaamisen vastaavuus. Siirtymäajalla olevien tutkinnon perusteiden mukaisesti aiemmin hankitun osaamisen ajantasaisuutta ei tarvitse arvioida.

Mikäli aiemmin hankittu osaaminen vastaa vain osittain tutkinnon perusteissa määriteltyä osaamista, voidaan osaaminen tunnistaa ja ottaa huomioon osaamisen hankkimista ja osoittamista suunniteltaessa.

Lue lisää

Paikallinen tutkinnon osa voidaan tunnustaa vain saman tutkinnon kohtaan ”paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa”. Esimerkiksi liiketoiminnan perustutkinnon paikallista tutkinnon osaa ei voida tunnustaa metsäalan perustutkintoon kohtaan ”paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa". Lisäksi aiemmin suoritettua paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvaa tutkinnon osaa ei voida tunnustaa kohtaan ”tutkinnon osa toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta”.

Lue lisää

Opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkintokoulutuksen ohessa ammattikorkeakoulun väyläopintoja. Korkeakouluopinnoista tulee olla numeerinen arvosana, jotta osaamista voidaan tunnustaa. Väyläopinnoissa hankittua osaamista voidaan tunnustaa ammatilliseen perustutkintoon korkeakouluopintojen sisällön mukaisesti:

• Korkeakouluopinnot (5–15 osp) kohtaan tunnustetaan väyläopintojen ammatillisia sisältöjä. Koulutuksen järjestäjä määrittelee laajuuden osaamispisteinä osaamisen kattavuuden, vaikeusasteen ja merkittävyyden perusteella suhteessa suoritettavaan tutkintoon.
• Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja ja muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja (1–25 osp) kohtaan tunnustetaan väyläopintojen yleissivistäviä sisältöjä. Koulutuksen järjestäjä määrittelee laajuuden osaamispisteinä osaamisen kattavuuden, vaikeusasteen ja merkittävyyden perusteella suhteessa suoritettavaan tutkintoon.

Väyläopintojen yleissivistäviä sisältöjä voidaan tunnustaa myös

• Yhteisten tutkinnon osien valinnaisiin osaamistavoitteisiin, mikäli osaaminen tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden tutkinnon perusteissa määrättyjä osaamistavoitteita. Osaamisen tunnustaminen kirjataan suorituksen alkuperäisellä nimellä viitetietoineen ja koulutuksen järjestäjä määrittelee laajuuden osaamispisteinä osaamisen kattavuuden, vaikeusasteen ja merkittävyyden perusteella suhteessa suoritettavaan tutkintoon.
• Tutkinnon perusteiden mukaisiin yhteisten tutkinnon osien osa-alueisiin tai koulutuksen järjestäjän päättämiin valinnaisiin osaamistavoitteisiin, mikäli suorituksen sisältö vastaa kyseisen osa-alueen osaamistavoitteita.

Lue lisää

Alla on kuvattu osaamisen tunnustaminen kolmessa eri tilanteessa:

1. Kun opiskelija suorittaa valinnaisen tutkinnon osan saman tutkinnon uudemmasta tutkinnon perusteesta. Tällöin ko. tutkinnon osa tunnustetaan sisällyttämällä osaksi suoritettavaa tutkintoa tutkinnon muodostumisen mukaisesti kohtaan tutkinnon osa toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta. Tutkintotodistukseen merkitään viitetieto todistusmääräyksen mukaisesti. Tämä tehdään, jotta tiedetään, minkä perusteen mukaan tutkinnon osa on suoritettu. Opiskelijalle annetaan myös uudemman perusteen mukaan suoritetusta tutkinnon osasta todistus suoritetusta tutkinnon osasta.
2. Kun opiskelija suorittaa opintojen aikana tutkinnon osan toisesta ammatillisesta tutkinnosta, hänelle annetaan toisesta tutkinnosta todistus suoritetusta tutkinnon osasta. Kyseinen tutkinnon osa tunnustetaan sisällyttämällä osaksi suoritettavaa tutkintoa. Todistukseen merkitään viitetieto todistusmääräyksen mukaisesti, jotta tiedetään, mistä tutkinnosta tutkinnon osa on suoritettu. Opiskelijalle annetaan myös todistus toisen tutkinnon tutkinnon osan suorittamisesta.
3. Opiskelijan aiemmin suorittama toisen ammatillisen tutkinnon tutkinnon osa voidaan tunnustaa valinnaiseksi tutkinnon osaksi tutkinnon muodostumisen mukaisesti. Osaamisen ajantasaisuus tulee selvittää, mikäli osaaminen on hankittu ei-voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaisesti. Todistukseen merkitään viitetieto todistusmääräyksen mukaisesti, jotta tiedetään, mistä tutkinnosta tutkinnon osa on suoritettu.

Voimassa olevien ja siirtymäajalla olevien tutkinnon perusteiden mukaan suoritetun tutkinnon osan osalta opiskelijan osaamisen ajantasaisuutta ei tarvitse arvioida. Ei-voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaan suoritetun tutkinnon osan osalta osaamisen ajantasaisuus tulee sen sijaan arvioida. Arvioinnin tekee kaksi kelpoista opettajaa oppaan kohdan 2.3.2. mukaisesti.

Kohtaan ”Tutkinnon osa toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta” ei voida tunnustaa vanhempia kuin Ammattitutkintolain (L 306/1994) mukaisia tutkinnon osia. Lisäksi tulee huomioida kyseessä olevan tutkinnon perusteen sisältämät määrittelyt. 1.8.2025 alkaen voimaan tulevissa ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa kohtaan ”Tutkinnon osa toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta”, voidaan tunnustaa vain tutkinnon osia, jotka on suoritettu voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaisesti.

Opetushallitus suosittelee keskustelemaan opiskelijan kanssa, onko toisen tutkinnon ei-voimassa olevan tutkinnon perusteen mukaisesti suoritettua osaamista tarpeen tunnustaa suoritettavaan tutkintoon, vai hankkisiko opiskelija sen sijaan uutta osaamista, joka tukee hänen opiskelu- ja urasuunnitelmaansa.

Lue lisää

Suomen oppimisen kestoon vaikuttavat mm. oppilaan koulunkäyntitausta ja muu elämänhistoria, koulunkäyntitaidot ja oppiaineiden sisältöjen tunteminen ja osaaminen sekä muut taidot, ensimmäinen kieli/ensikielet, kotoutuminen, kehitys ja terveys, persoonallisuus, motivaatio ja ikä. Samoin vaikuttavat oppilaan kasvu- ja toimintaympäristö: lähtömaa, perhe, yhteisöt ja yhteiskunta. (Arvonen, A., Katva, L. & Nurminen, A. 2010. Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien ymmärtäminen. PS-kustannus.)

Suomen kielen taidon kehittymistä pitää tarkastella myös muiden oppiaineiden opiskelun näkökulmasta. Uuden kielen oppimisessa sosiaalisen kielitaidon (arkikieli) oppiminen vie 6 kk–2 vuotta. Oppiaineiden eli tiedonalojen kielten omaksuminen kestää 5–7 vuotta (Cumminsin arvio englannin perusteella). (Cummins, J. 1996. Negotiating Identities: Education for Empowerment in a Diverse Society. CABE, 62-63.) Suomen tiedonalojen kielten omaksuminen voi kestää kotoutumisen venyessä jopa 10 vuotta.

Suomen oppiminen edellyttää vahvaa vuorovaikutusta kieliyhteisössä eli omassa ryhmässä ja koulussa. Koulun olisi hyvä mahdollisuuksien mukaan huomioida, että suomea ensimmäisenä kielenään käyttäviä oppilaita on kussakin luokassa vertaismalleina. Kotona lapsen suomen oppimista voidaan tukea auttamalla ystävien löytämistä ja toimintaa heidän kanssaan, kannustamalla lasta harrastuksiin, ohjaamalla lapsi lukemaan säännöllisesti suomeksi ja omalla äidinkielellä ja ennen kaikkea osoittamalla kiinnostusta lapsen suomen ja oman äidinkielen taitojen kehittymiseen.

Kielen oppiminen etenee aina yksilöllisesti. Suomen taidon kehittymisen vaiheista saa lisää tietoa Kehittyvän kielitaidon asteikosta. 
Kaiken opetuksen tulee olla kielitietoista. Opettajien yhteistyö on ratkaisevan tärkeää, ja opetuskieltä opitaan kaikkien oppiaineiden tunneilla. Myös suomen opettajan ja oman äidinkielen opettajien yhteistyö tukee suomen ja oman äidinkielen oppimista merkittävästi. 

Suomi toisena kielenä -opetus ei ole tukiopetusta, vaan äidinkieli ja kirjallisuus -oppimäärän opetusta, jolle on määritelty tavoitteet ja sisällöt opetussuunnitelman perusteissa. S2-oppimäärää opiskeleva oppilas samoin kuin S1-oppimäärää opiskeleva oppilas voi saada yleistä ja opetuskielen tukiopetusta eri oppiaineissa, kun hän sitä tarvitsee. Tukiopetuksen avulla opettaja auttaa oppilasta pääsemään opetussuunnitelman tavoitteisiin. On tärkeää, että oppilas saisi tukiopetusta myös tilanteissa, joissa tavoitteista jääminen johtuu opetuskielen hallinnan puutteista. 

●    Kyse on usein arjen kielitaidon ja koulun edellyttämän kielitaidon erosta. 
●    Oppilaalla voi olla sujuva arjen kielitaito vuorovaikutuksessa, jolloin hän yleensä keskustelee konkreettisista asioista ja käyttää yksinkertaisia lauseita. Arjen kielitaidon voi omaksua parissa vuodessa. 
●    Mitä pidemmälle koulunkäynti edistyy, sitä enemmän kaikki oppilaat tarvitsevat vaativampaa, eri tiedonalojen kielten ja oppiaineiden tekstitaitojen hallintaa. Ylimmillä luokilla tarvitaan kieltä, joka sisältää paljon abstrakteja ilmaisuja ja eri oppiaineisiin liittyviä käsitteitä.  
●    Sujuvasti suomea puhuvalla oppilaalla voi olla vaikeuksia kirjoittaa, ja koulussa tarvitaan paljon kirjoittamista. 
●    Koulun kielitaidon (akateemisen kielitaidon) saavuttaminen kestää yleensä (vähintään) viidestä seitsemään vuotta. 

Lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviin opintojaksoihin voivat kuulua eri oppiaineryhmissä tai oppiaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Lukiodiplomit täydentävät lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan koulutuksen järjestäjän tarjoamien lukiodiplomien osalta lukiodiplomien tehtävä, yleiset tavoitteet ja arviointi sekä tavoitteet ja keskeiset sisällöt lukiodiplomeittain kahden opintopisteen laajuisina opintojaksoina. Lukiodiplomi voi sisältyä oppiaineen oppimäärän valinnaisiin opintoihin paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetyllä tavalla.

Lukiodiplomit eivät ole valtioneuvoston lukiokoulutuksesta antaman asetuksen (810/2018) liitteen mukaisia pakollisia tai valtakunnallisia valinnaisia opintoja. Asetuksen 12 §:n mukaisesti lukiokoulutuksen oppimääriin voi sisältyä lukiodiplomeita ja muita valinnaisia opintoja koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Näistä paikallisista valinnaisista opinnoista voidaan antaa arvosanaksi paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarvosana tai suoritusmerkintä (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019, luku 5.2.1).

Lukiodiplomin suorittanut opiskelija saa lukion päättötodistuksen liitteenä lukiodiplomitodistuksen, johon sisältyy muun muassa lukiodiplomista annettu arvosana (4–10).

S2-oppilaan arviointi perustuu opetuksen tavoitteisiin ja niistä johdettuihin kriteereihin sekä jatkuvaan ja monipuoliseen havainnointiin ja näyttöön opetussuunnitelman mukaisesti.

Arvioinnin tehtävä on tukea oppilaan kehitystä ja ohjata oppilasta tunnistamaan oman osaamisensa edistymistä, vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Muissa oppiaineissa on lisäksi hyvä ottaa huomioon, että opiskelussa tarvittavan kielitaidon saavuttaminen vie aikaa, joten kaikkien oppiaineiden opetuksessa tulee oppilaalle tarjota kielellistä tukea. Kaikkien aineiden opetuksen tulee olla kielitietoista: jokainen opettaja on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja.

Oppilaan tilannetta ja tulevia ei helpoteta sillä, että hänelle annetaan päättöarvosana, joka ei vastaa hänen osaamistaan. Ahkeruus ja yritteliäisyys sisältyvät työskentelyn arviointiin, mutta jos oppilaan suomen kielen taito on vähäistä, arvosana jää alhaiseksi työskentelystä huolimatta. S2-oppimäärässä päättöarvosanan tulee antaa todenmukainen kuva oppilaan suomen kielestä kielitaidon eri osa-alueilla. Myös muiden oppiaineiden päättöarvioinnissa oppilaan suomen kielen osaamisella on merkitystä, sillä oppiaineen osaaminen edellyttää perehtymistä oppiaineelle ominaisiin kielenkäyttötapoihin ja tiedonalan kieleen. Päättöarvioinnin kriteereitä tulkittaessa on arvioitava, missä määrin esimerkiksi tyydyttävän kriteerin eli arvosanan 7 saavuttaminen edellyttää osaamisen osoittamista suomen kielellä. Päättöarviointiin pätee kuitenkin sama periaate kuin arvioinnissa muutoinkin, eli oppilaan kielitaidon taso koulun opetuskielessä sekä arvioinnin kohteena olevan oppiaineen tiedonalan kielessä tulee ottaa arvioinnissa huomioon. (Katriina Rapatti 2023. Perusopetukseen valmistavasta opetuksesta yläkouluun siirtyvän oppilaan arviointi. Teoksessa Kielitaidon kehittymistä edistämässä. S2-oppimäärää opiskelevan oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi, toim. Katri Kuukka, Katriina Rapatti ja Nina Reiman, s. 114–118, Opetushallitus.) 

Lisätietoa S2-oppilaan arvioinnista saa em. teoksesta: Kielitaidon kehittymistä edistämässä. S2-oppimäärää opiskelevan oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi. Kirjan voi tilata Opetushallituksen verkkokaupasta: Kielitaidon kehittymistä edistämässä | Opetushallitus verkkokauppa (oph.fi).