Usein kysytyt kysymykset

Oppivelvollisuuskoulutus on perusopetuslain 31 §:n ja oppivelvollisuuslain 16 §:n mukaan maksutonta. Koulun digitaalisten välineiden tulee olla kaikkien oppilaiden käytettävissä. Oppilaiden käytössä olevat laitteet voivat rikkoontua niin koulussa kuin kotonakin, vaikka oppilaat käyttäisivätkin laitteita huolellisesti. Opetuksen järjestäjien tulee ennalta varautua, miten toimitaan, jos koulun laite menee rikki tai katoaa: esimerkiksi missä koulu korjauttaa laitteet ja ottaako koulu laitteille vakuutuksen.

Huoltajia ei voida velvoittaa ottamaan vakuutusta koulun laitteen rikkoutumisen tai katoamisen varalle. Suositeltavaa on, että koulu kantaisi pääsääntöisesti riskin laitteen rikkoutumisesta ja katoamisesta, ellei koulu voi osoittaa, että oppilas on toiminut erityisen huolimattomasti tai tahallisesti.

Vahingon korvaamiseen sovelletaan vahingonkorvauslakia. Myös alaikäinen on vahingonkorvauslain 2 §:n mukaan korvausvelvollinen, eikä korvausvelvollisuudessa ole alaikärajaa. Huoltaja ei ole korvausvelvollinen alaikäisen vahingosta, ellei hän ole laiminlyönyt lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 1 §:ssä säädettyä valvontavelvollisuuttaan. Jos vahingon on aiheuttanut kahdeksaatoista vuotta nuorempi, hän on vahingonkorvauslain 2 §:n mukaan velvollinen korvaamaan siitä määrän, joka hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa, teon laatuun, vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin olosuhteisiin katsoen harkitaan kohtuulliseksi. Korvauskäytäntöjen tulee koulussa olla yhdenvertaiset kaikkiin oppilaisiin nähden, vaikka jokainen vahingonkorvaustilanne tulee harkita tapauskohtaisesti.

Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä pienempi korvausvelvollisuuden määrän tulisi suhteessa olla. Jos vahingonkärsijänä on kunta tai muu opetuksen järjestäjä, korvaus olisi edellä todettujen vahingonkorvauksen määräytymisperiaatteiden mukaan huomattavasti pienempi kuin jos kyse olisi yksityishenkilölle aiheutetusta vahingosta. Samoin teon tahallisuus tai törkeä huolimattomuus tulee ottaa huomioon. Mikäli kyseessä on vahinko, korvaussumman tulisi olla alempi tai korvausvelvollisuutta ei muodostu lainkaan. Kun korvaussummasta sovitaan koulun ja huoltajien kesken, voidaan sopia, että oppilas ei ole lainkaan korvausvelvollinen, jos asiaa kokonaisuudessaan harkiten (esimerkiksi lapsen ikä, varallisuus, vahinko) katsotaan kohtuulliseksi. Koulun ja huoltajan tulee sopia vahingonkorvauksesta, koulu ei voi siitä yksipuolisesti päättää. Tarvittaessa koulu voi nostaa vahingonkorvauskanteen tuomioistuimessa. Tuomioistuin voi määrätä hävinneen osapuolen maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikustannukset, jotka voivat nousta korkeiksi. Sopiminen on useasti kummankin osapuolen kannalta parempi vaihtoehto.

Mikäli puhelimen tai mobiililaitteen käyttämisellä aiheutetaan vahinkoa kolmannelle osapuolelle, koulu voi ohjata vahingon kärsijän ja vahingon aiheuttajan sopimaan asia keskenään tai neuvoa vahingon kärsijän tarvittaessa nostamaan vahingonkorvauskanteen tuomioistuimessa.

Kyllä. Lähtökohtana on, että opetuksessa käytetään opetuksen järjestäjän tarjoamia laitteita, mutta myös oppilaan omaa laitetta voidaan käyttää osana opetusta. Huoltaja tai 15 vuotta täyttänyt oppilas päättää, tuoko oppilas oman mobiililaitteen kouluun. Opetuskäytöstä oppitunnilla päättää opettaja.

Oppilaan oman laitteen käyttämisestä opetuksessa on tärkeää sopia huoltajien kanssa etukäteen. Opetuksessa käytettävää oppilaan omaa laitetta koskevan sopimuksen koulun kanssa tekee alle 15-vuotiaan osalta huoltaja, mutta huoltajan ja opettajan on tärkeää kuulla oppilasta laitteen käytöstä koulussa.

Kyllä. Järjestyssäännöissä voi olla eri määräyksiä eri-ikäisille oppilaille. Erilaisten laitteiden kuten esimerkiksi puhelimien, kellopuhelimien ja kuulokkeiden säilyttämisestä voidaan myös antaa järjestyssäännöissä eri määräykset.

Kyllä. Puhelimen ja muun mobiililaitteen järjestyssääntöjen vastaiseen, epäasialliseen tai häiritsevään käyttöön koulussa voidaan puuttua perusopetuslaissa säädetyillä kasvatuksellisilla toimilla, kurinpitokeinoilla ja turvaamistoimilla, esimerkiksi kasvatuskeskustelulla, jälki-istunnolla, puhelimen haltuun ottamisella tai määräämällä oppilas poistumaan.

Käytännön tilanteissa opettaja pyytää ensin oppilasta laittamaan puhelimen tai muun mobiililaitteen pois. Jos oppilas ei tottele, opettaja pyytää oppilasta antamaan laitteen opettajalle. Jos tämäkään pyytäminen ei tehoa, opettaja voi ottaa laitteen oppilaalta ja tarvittaessa käyttää voimakeinoja, jos oppilas tekee vastarintaa. Toinen vaihtoehto on määrätä oppilas poistumaan tilasta ja viimesijaisena keinona poistaa oppilas tilasta, jos oppilas tekee vastarintaa.

Perusopetuslain 36 d §:n mukaan rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta 29 §:n 2 tai 4 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. Perusopetuslain 36 d §:n mukaan rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. Puhelin tai muu mobiililaite katsotaan perusopetuslain tarkoittamaksi häiritseväksi esineeksi, jos oppilas häiritsee sillä omaa tai toisen oppilaan oppimista tai opettajan opettamista. Myös oppilaan puhelimen äänetön opetukseen liittymätön käyttö tai se, että oppilas pitää puhelinta esillä, voi olla häiritsevää käyttöä, vaikka tällä ei häirittäisi muita oppilaita tai opettajaa. Tällöin oppilas häiritsee käytöllään omaa oppimistaan.

Jos haltuun otettavaa mobiililaitetta hallussaan pitävä oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ottamisen, rehtorilla tai koulun opettajalla on oikeus käyttää sellaisia mobiililaitteen haltuun ottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Voimakeinojen käyttö on viimesijainen keino.

Perusopetuslain 36 g §:n mukaan haltuun otettu häirintään käytetty mobiililaite tulee luovuttaa oppilaalle oppitunnin tai koulun tilaisuuden päättymisen jälkeen. Jos on todennäköistä, että häirintä oppitunnin jälkeen jatkuu, häirintään käytetty mobiililaite tulee luovuttaa oppilaalle viimeistään työpäivän päättyessä.

Jos häiritsevä laitteen käyttö jatkuu, myös kasvatuskeskustelu tai jälki-istunto voivat tulla kysymykseen.

Perusopetuslain 36 §:n mukaan opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan. Lain 36 b §:n mukaan rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa oppilas, joka ei noudata poistumismääräystä. Viimesijaisena keinona rehtori tai opettaja voi käyttää voimakeinoja oppilaan poistamiseen.

Kyllä. Perusopetuslain 36 d §:n mukaan rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta 29 §:n 2 tai 4 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. Perusopetuslain 36 d §:n mukaan rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. Puhelin tai muu mobiililaite katsotaan tällaiseksi esineeksi, jos oppilas häiritsee sillä omaa tai toisen oppilaan oppimista tai opettajan opettamista. Myös oppilaan puhelimen äänetön opetukseen liittymätön käyttö tai se, että oppilas pitää puhelinta esillä, voi olla häiritsevää, vaikka tällä ei häirittäisi muita oppilaita tai opettajaa. Tällöin oppilas häiritsee käytöllään omaa oppimistaan. Viimesijaisena keinona rehtori tai opettaja voi käyttää voimakeinoja puhelimen tai muun mobiililaitteen haltuun ottamiseksi.

Perusopetuslain 36 g §:n mukaan haltuun otettu häirintään käytetty mobiililaite tulee luovuttaa oppilaalle oppitunnin tai koulun tilaisuuden päättymisen jälkeen. Jos on todennäköistä, että häirintä oppitunnin jälkeen jatkuu, häirintään käytetty mobiililaite tulee luovuttaa oppilaalle viimeistään työpäivän päättyessä.

Puhelin tai muu mobiililaite ei ole perusopetuslaissa tarkoitettu kielletty esine tai esine, jolla voidaan vaarantaa omaa tai muiden turvallisuutta eikä rehtorilla tai opettajalla siksi ole oikeutta tarkastaa oppilaan tavaroita puhelimen tai muun mobiililaitteen haltuun ottamiseksi.

Käytännön tilanteissa opettaja pyytää ensin oppilasta laittamaan puhelimen tai muun mobiililaitteen pois. Jos oppilas ei tottele, opettaja pyytää oppilasta antamaan laitteen opettajalle. Jos tämäkään pyytäminen ei tehoa, opettaja voi ottaa laitteen oppilaalta ja tarvittaessa käyttää voimakeinoja, jos oppilas tekee vastarintaa. Toinen vaihtoehto on määrätä oppilas poistumaan tilasta ja viimesijaisena keinona poistaa oppilas tilasta, jos oppilas tekee vastarintaa.

Kyllä. Oppilas saa ottaa valokuvan tai videon oppitunnilla oppimistarkoitukseen, jos opettaja ja kuvattava henkilö ovat antaneet siihen luvan. Järjestyssäännöissä voidaan määrätä, että puhelinta tai muuta mobiililaitetta ei saa käyttää toisen henkilön kuvaamiseen tai videoimiseen välitunnilla tai muuna opetuksettomana aikana ilman opettajan ja kuvattavan lupaa. Tämä on perusteltua turvallisen opiskeluympäristön varmistamiseksi kaikille koulun oppilaille. Rikoslain 24 luvun 6 §:ssä on lisäksi säädetty rangaistavaksi kuvaaminen pukuhuone-, wc- ja muissa vastaavissa tiloissa.

Kyllä, jos järjestyssäännöissä on niin määrätty. 

Puhelimet ja muut mobiililaitteet voidaan määrätä järjestyssääntöjen nojalla säilytettäväksi koulupäivän aikana häiriöttömässä tilassa (ei ääntä tai värinää) esimerkiksi laukussa, puhelinparkissa, oppilaan lukollisessa kaapissa tai muussa soveltuvassa paikassa. Oppilaiden tulee noudattaa järjestyssääntöjä mukaan lukien niiden määräyksiä puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytöstä ja säilytyksestä. Jos järjestyssäännöissä puhelimet ja muut mobiililaitteet on määrätty säilytettäväksi oppitunneilla puhelinparkissa, oppilaan tulee noudattaa määräystä, eikä hän voi säilyttää puhelinta laukussa tai repussa.

Kyllä. Opetuksen järjestäjä päättää koulun järjestyssäännöissä puhelimien ja muiden mobiililaitteiden säilyttämisestä. Puhelimet ja muut mobiililaitteet voidaan määrätä säilytettäväksi häiriöttömässä tilassa (ei ääntä tai värinää) esimerkiksi laukussa, puhelinparkissa, oppilaan lukollisessa kaapissa tai muussa soveltuvassa paikassa. Jos koulu käyttää puhelinparkkia, sen käyttö on hyvä suunnitella, ohjeistaa ja vastuuttaa koulussa selkeästi.

Erilaisten laitteiden kuten esimerkiksi puhelimien, kellopuhelimien ja kuulokkeiden säilyttämisestä voidaan antaa järjestyssäännöissä eri määräykset.

Kyllä. Puhelimen ja muun mobiililaitteen käyttö voidaan järjestyssäännöissä kieltää koko koulupäivän ajaksi. Perusopetuslain 29 §:n mukaan oppilas ei saa käyttää puhelinta tai muuta mobiililaitetta oppitunnin aikana lukuun ottamatta niiden käyttöä opettajan luvalla oppimiseen tai rehtorin tai opettajan luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon tai apuvälineenä. Järjestyssäännöillä tulee määrätä puhelimien ja muiden mobiililaitteiden säilytyksestä oppitunnilla sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä työpäivän aikana muulloin kuin oppitunneilla.

Opetushallitus suosittelee, että opetuksen järjestäjät laativat välitunneille, siirtymisiin ja ruokailuun sellaiset järjestyssäännöt, jotka edistävät turvallista opiskeluympäristöä, oppimista ja keskittymiskykyä, rajoittavat puhelimen häiritsevää käyttöä, edistävät liikunnallista elämäntapaa, tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimista kasvokkain sekä hyviä ruokailutapoja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttöä rajoitetaan tai niiden käyttö kielletään kokonaan välitunneilla ja siirtymisissä sekä kielletään kokonaan ruokailun aikana.

Koulupäivän aikainen välttämätön käyttö on kuitenkin aina sallittava. Jos oppilaalla on pakottava tarve olla yhteydessä huoltajaan koulupäivän aikana, voi tämä toteutua opettajan luvalla. Opettaja voi tätä tarkoitusta varten antaa oppilaalle luvan tarvittavaksi ajaksi hänen oman puhelimensa tai muun mobiililaitteen käyttöön. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lapsen sairastuminen koulupäivän aikana tai muut vastaavat ennalta arvaamattomat ja poikkeukselliset tilanteet.

Lisäksi oppilaalla on aina oikeus ilman koulun henkilöstön lupaa hätätilanteissa ottaa yhteyttä viranomaiseen, esimerkiksi soittaa hätänumeroon. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi hengenvaaralliset sairastapaukset, onnettomuudet ja vaaratilanteet. Koulun tulee suunnitella ja ohjeistaa oppilaat, että oppilaat tietävät, miten koulussa voi soittaa hätänumeroon.

Kyllä. Perusopetuslain 29 §:n mukaan opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöillä tulee määrätä puhelimien ja muiden mobiililaitteiden säilytyksestä oppitunnilla sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä työpäivän aikana muulloin kuin oppitunneilla.