Usein kysytyt kysymykset

Ei voi. Valtionavustus S2-opetukseen ja muun opetuksen tukeen on tarkoitettu S2-oppimäärää opiskelevien oppilaiden opetukseen. Jos samassa perusopetuksen ryhmässä on sekä S2- että S1-oppimäärää opiskelevia oppilaita ja S2-opetus järjestetään samanaikaisopetuksena, ryhmä voidaan jakaa tarkoituksenmukaisesti. Tällöin valtionavustusta voidaan hakea S2-opettajan antamaan opetukseen.  

S2-oppimäärän luonne on moninainen, kuten POPS 2014 kuvaa: Oppimäärän tehtävänä on lapsen ja nuoren kasvun tukeminen kieliyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi, jolla on kielelliset valmiudet jatko-opintoihin. Monilukutaidon tavoite on keskeinen: tavoitteena on kehittää oppilaan taitoa hakea tietoa sekä ymmärtää, tuottaa, arvioida ja analysoida erilaisia suomenkielisiä tekstejä. S2-opetuksen tavoitteena on edelleen tukea kielitaidon eri osa-alueiden ja eri tiedonalojen kielten kehittymistä. S2-oppimäärän erityisenä tehtävänä on oppilaan monikielisyyden kehittymisen ja oppilaan kielivarannon käyttämisen tukeminen sekä kiinnostuksen herättäminen kielitaidon elinikäiseen kehittämiseen. Suomen opiskelu tukee myös kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.  

Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaille merkitykselliset ja tarpeelliset tekstilajit ja kielenkäyttötilanteet. S2-oppimäärä on yksi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääristä, jolla on omat tavoitteensa ja sisältöalueensa. Vaikka S2-oppimäärän luonteeseen kuuluu tukea muuta oppimista, se ei kuitenkaan ole tehostettua tai erityistä tukea saavan oppilaan tukitoimi.  

Lisätietoa arvioinnista saa Opetushallituksen kirjasta Kielitaidon kehittymistä edistämässä - S2-oppimäärää opiskelevan oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi, jonka voi tilata Opetushallituksen verkkokaupasta. 

S2-oppilaan arvioinnissa tulee noudattaa arvioinnin yleisiä periaatteita. Niitä ovat arvioinnin monipuolisuus, tarkoituksenmukaisten arviointimenetelmien valinta ja mahdollisuus osoittaa oppimista ja osaamista eri tavoin ja tavoitteiden kannalta sopivin keinoin. Samoin pitää huomioida oppilaan ikäkausi ja edellytykset: oppilaan kielitaidon taso koulun opetuskielessä ja kyseisen oppiaineen tiedonalan kielessä.

Arvioinnin periaatteisiin kuuluvat myös avoimuus, yhteistyö ja osallisuus. Oppilaille tulee selvittää oppiaineiden tavoitteet ja arvioinnin periaatteet ikäkaudelle tarkoituksenmukaisella tavalla, jotta he ymmärtävät, mitä tavoitteita on ja miten opittua arvioidaan.

Lisätietoa arvioinnista saa Opetushallituksen kirjasta Kielitaidon kehittymistä edistämässä - S2-oppimäärää opiskelevan oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi, jonka voi tilata Opetushallituksen verkkokaupasta.  

S2-oppimäärä antaa jo itsessään mahdollisuuden joustavaan etenemiseen ja omien tavoitteiden asettamiseen, joten lähtökohtaisesti maahanmuuttotaustaiselle oppilaalle ei ole tarpeen tehdä tehostetun tuen päätöstä. Tehostetun tuen päätös tehdään aina yksilökohtaisesti riippumatta siitä, onko oppilas maahanmuuttotaustainen vai ei. 

Lisätietoa tehostetusta tuesta on tällä sivulla Vastauksia tuen kysymyksiin | Opetushallitus (oph.fi). 

Maahanmuuttotaustaisen oppilaan arviointi voi olla sanallista päättöarviointia lukuun ottamatta. S-merkintä ("suoritettu") ei riitä, vaan todistuksessa pitää lukea vähintään hyväksytty/hylätty. 

Numeroarvioinnista voi palata sanalliseen arviointiin tarvittaessa.

Lisätietoa S2-oppilaan arvioinnista saa tästä teoksesta: Kielitaidon kehittymistä edistämässä. S2-oppimäärää opiskelevan oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi. Kirjan voi tilata Opetushallituksen verkkokaupasta: Kielitaidon kehittymistä edistämässä | Opetushallitus verkkokauppa (oph.fi) .

Päättöarviointi annetaan vain yhdestä oppimäärästä, vaikka oppilaalla olisi suorituksia kummastakin oppimäärästä. Tällöin arvioidaan oppilaan viimeksi opiskelema oppimäärä.  

Lisätietoa S2-oppilaan arvioinnista saa tästä teoksesta: Kielitaidon kehittymistä edistämässä. S2-oppimäärää opiskelevan oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi. Kirjan voi tilata Opetushallituksen verkkokaupasta: Kielitaidon kehittymistä edistämässä | Opetushallitus verkkokauppa (oph.fi) .

Oppilas voi opiskella kerrallaan vain yhtä oppimäärää, vaikka hän osallistuisikin sekä S2-opetukseen että suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opetukseen.

Mikäli oppilas opiskelee S2-oppimäärää osittain (ks. Valtioneuvoston asetus 422/2012), korostuu opetuksen suunnittelussa ja arvioinnissa opettajien välinen yhteistyö. Opetusta on eriytettävä siten, että oppilas voi opiskella S2-oppimäärän tavoitteiden mukaisesti osallistuessaan toisen oppimäärän tunneille. Myös arvioinnin tulee perustua S2-oppimäärän tavoitteisiin.

Arviointi pohjautuu opetuksen tavoitteisiin ja niistä johdettuihin kriteereihin sekä jatkuvaan ja monipuoliseen havainnointiin ja näyttöön opetussuunnitelman mukaisesti. Arvioinnin tärkein tehtävä on tukea oppilaan kehitystä ja ohjata oppilasta tunnistamaan oman kielitaitonsa ja osaamisensa edistymistä, vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Palautteen tulee perustua laajaan dokumentointiin, ja sen tulee olla monipuolista, konkreettista ja kiinteä osa oppimisprosessia.

Lisätietoa S2-oppilaan arvioinnista saa tästä teoksesta: Kielitaidon kehittymistä edistämässä. S2-oppimäärää opiskelevan oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi. Kirjan voi tilata Opetushallituksen verkkokaupasta: Kielitaidon kehittymistä edistämässä | Opetushallitus verkkokauppa (oph.fi) .

Ei voi. S2 on tässä mielessä samanarvoinen kuin S1 (suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä). Oppilaitokset arvioivat, onko maahanmuuttotaustaisen opiskelijan kielitaito riittävä opintoihin. Aikaisemman tutkinnon tai sen osan suorittaminen suomeksi saattaa riittää näytöksi riittävästä suomen osaamisesta.

Lukiokoulutuksen ohjeellinen kielitaitovaatimus on B1.1. Lukioon haettaessa ei testata opiskelukielen taitoa.

Ammatillisessa koulutuksessa on alakohtaiset vaatimukset. Jotkin ammattiopistot vaativat kielitaidon todistamista kielitaitotestillä tai aikaisemmalla koulutuksella, jos opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi. Jos kielitaito todennetaan peruskoulun tai lukion äidinkielen oppimäärän arvosanalla, suomi äidinkielenä ja suomi toisena kielenä arvotetaan samalla tavalla esimerkiksi niin, että kummankin oppimäärän arvosana 7 vastaa taitotasoa A2, arvosana 8 taitotasoa B1 ja arvosana 9 taitotasoa B2. Yleensä vaadittava taitotaso ammatillisessa koulutuksessa on A2—B2 alasta riippuen.

Ammattikorkeakoulut järjestävät yleensä kielikokeen. Kielitaitovaatimukset kannattaa tarkistaa oppilaitoksesta, johon on hakemassa.

Yliopistoissa suomen kielen taidon osoittamiseksi hyväksytään se, (1) että opiskelija on suorittanut perusopetuksen, toisen asteen tutkinnon tai muun korkeakoulukelpoisuuden antavan tutkinnon suomeksi, (2) että perusopetuslain tai lukiolain mukaisista tai vastaavista opinnoista saadussa päättötodistuksessa on hyväksytty arvosana äidinkielenä opiskellusta suomen kielestä tai (3) että suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen koe suomen kielessä tai suomi toisena kielenä -koe on suoritettu vähintään arvosanalla approbatur (A). Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä ja suomi toisena kielenä -oppimäärä ovat siis samanarvoisia. Jos hakija sen sijaan ei ole suorittanut tutkintoa kokonaan, S1- ja S2-kokeen arvosanavaatimukset voivat vaihdella.

Oppijan monikielinen kompetenssi nähdään etuna, ja kielitietoisen koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Oppilaat käyttävät eri kielten taitoansa kaiken oppimisen tukena eri oppiaineissa. Opetus tukee oppilaitten monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaan vapaa-ajallansa käyttämiä kieliä. Tällöin kielitietoinen opetus vahvistaa oppilaitten luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoa. Siitä syystä myös äidinkielen ja kirjallisuuden S2-oppimäärä tulee nähdä oppilaan kielitaitoa tukevana vaihtoehtona, sillä se keskittyy äidinkielenänsä muuta kieltä puhuvan oppilaan kannalta tärkeämpiin asioihin. S2-oppimäärä on siis oppilaan jatko-opintoihin etenemisen kannalta yhtä arvokas kuin suomi äidinkielenä.

Perusopetuslaki toteaa, että opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä (628/1998, 3 §). Perusopetuksen suorittamisessa ensisijaista on opintojen laajuus, ei ajallinen kesto. Henkilökohtaisen oman opinto-ohjelman mukaan opiskelu (entinen vuosiluokkiin sitomaton opiskelu) mahdollistaa yksilöllisen opinnoissa etenemisen, mikä on hyvä vaihtoehto oppilaalle. Edellytyksenä on, että opetuksesta on tehty päätös paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilaalle laaditaan perusopetusasetuksen mukaisesti oma opinto-ohjelma (11 §).

Voi, mutta sen mielekkyyttä täytyy harkita tarkkaan.  Perusteluna tähän on, että suomen kieli on oppilaalle kaiken muun oppimisen väline ja oppimäärä itsessään tarjoaa joustavan mahdollisuuden eriyttää opetusta oppilaan tarpeen mukaan. Lisätietoa S2-opetuksesta on tässä oph_suomi_toisena_kielena_esite_210x210_verkko.pdf .