Usein kysytyt kysymykset

Kyllä. Järjestyssäännöillä tulee määrätä puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytöstä ja säilytyksestä työpäivän aikana muulloin kuin oppitunneilla. Järjestyssäännöillä voidaan rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä siirtymisten aikana. Siirtymisillä tarkoitetaan oppilaan siirtymistä luokasta, opetustilasta tai oppimisympäristöstä toiseen, esimerkiksi liikuntapaikalle tai ruokailuun.

Mobiililaitteen välttämätön käyttö tulee kuitenkin aina sallia. Välttämättömällä käytöllä tarkoitetaan esimerkiksi yhteydenottoa huoltajaan opettajan luvalla, jos oppilas on sairastunut. Oppilaalla on aina oikeus ilman koulun henkilöstön lupaa hätätilanteessa ottaa yhteyttä viranomaiseen, esimerkiksi soittaa hätänumeroon. Välttämätöntä käyttöä ei voi kieltää järjestyssäännöissä.

Opetushallitus suosittelee, että opetuksen järjestäjät laativat siirtymisiin sellaiset järjestyssäännöt, jotka edistävät turvallista opiskeluympäristöä, oppimista ja keskittymiskykyä, rajoittavat puhelimen häiritsevää käyttöä, edistävät liikunnallista elämäntapaa sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimista kasvokkain. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttöä rajoitetaan tai niiden käyttö kielletään kokonaan siirtymisissä.

Kyllä. Järjestyssäännöillä tulee määrätä puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytöstä ja säilytyksestä työpäivän aikana muulloin kuin oppitunneilla. Järjestyssäännöillä voidaan rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä ruokailun aikana.

Mobiililaitteen välttämätön käyttö tulee kuitenkin aina sallia. Välttämättömällä käytöllä tarkoitetaan esimerkiksi yhteydenottoa huoltajaan opettajan luvalla, jos oppilas on sairastunut. Oppilaalla on aina oikeus ilman koulun henkilöstön lupaa hätätilanteessa ottaa yhteyttä viranomaiseen, esimerkiksi soittaa hätänumeroon. Välttämätöntä käyttöä ei voi kieltää järjestyssäännöissä.

Opetushallitus suosittelee, että opetuksen järjestäjät laativat ruokailuihin sellaiset järjestyssäännöt, jotka edistävät turvallista opiskeluympäristöä, oppimista ja keskittymiskykyä, rajoittavat puhelimen häiritsevää käyttöä, tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimista kasvokkain sekä hyviä ruokailutapoja. Opetushallituksen näkemyksen mukaan puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttö tulisi kieltää kokonaan ruokailussa.

Kyllä. Järjestyssäännöillä tulee määrätä puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytöstä ja säilytyksestä työpäivän aikana muulloin kuin oppitunneilla. Järjestyssäännöillä voidaan rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä välitunnin aikana.

Koulu voi esimerkiksi määrätä, että puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käyttö on kielletty kaikilla välitunneilla tai että mobiililaitteiden käyttö on sallittua joillakin välitunneilla tai tietyllä välituntialueella. Opetuksen välissä olevat välitunnit on yleisesti tarkoitettu oppilaiden virkistäytymiseen ja yhteisöllisyyden ylläpitämiseen, minkä osaltaan voidaan katsoa edistävän opetuksessa jaksamista ja keskittymistä.

Mobiililaitteen välttämätön käyttö tulee kuitenkin aina sallia. Välttämättömällä käytöllä tarkoitetaan esimerkiksi yhteydenottoa huoltajaan opettajan luvalla, jos oppilas on sairastunut. Oppilaalla on aina oikeus ilman koulun henkilöstön lupaa hätätilanteessa ottaa yhteyttä viranomaiseen, esimerkiksi soittaa hätänumeroon. Välttämätöntä käyttöä ei voi kieltää järjestyssäännöissä.

Opetushallitus suosittelee, että opetuksen järjestäjät laativat välitunneille sellaiset järjestyssäännöt, jotka edistävät turvallista opiskeluympäristöä, oppimista ja keskittymiskykyä, rajoittavat puhelimen häiritsevää käyttöä, edistävät liikunnallista elämäntapaa sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimista kasvokkain. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttöä rajoitetaan tai niiden käyttö kielletään kokonaan välitunneilla.

Kyllä. Puhelimen tai muun mobiililaitteen käyttö on sallittua oppitunnilla oppimiseen opettajan luvalla. Opettajan lupa voi olla joko suullinen tai tarvittaessa kirjallinen, ja se voi kattaa esimerkiksi yksittäisen tai useamman oppitunnin. 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan opettaja vastaa digitaalisten laitteiden pedagogisesti tavoitteellisesta ja tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Digitaalisten laitteiden ja palvelujen käyttö oppitunneilla perustuu opetussuunnitelman perusteiden mukaisiin tavoitteisiin. Tieto- ja viestintäteknologian opetuksesta on säädetty perusopetuksen tuntijaosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa ja digitaalisten laitteiden käytön harjoittelu ja oppilaiden digitaalisen osaamisen kehittäminen ovat osa opetussuunnitelman mukaista opetusta. Puhelimen tai muun mobiililaitteen käytön kielto ei poissulje velvoitetta opettaa digitaaliseen osaamiseen liittyviä sisältöjä ja taitoja.

Kyllä. Puhelimen ja muun mobiililaitteen käyttö on lähtökohtaisesta kielletty. Puhelinta ja muita mobiililaitteita saa käyttää oppitunnilla vain opettajan luvalla oppimisessa tai rehtorin tai opettajan luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon tai apuvälineenä.

Opetushallitus ei ota kantaa siihen, millaisia koulurakennuksia pitäisi rakentaa. Kunnat ja muut opetuksen järjestäjät päättävät itse, millaisia kouluja rakentavat. 

Opetushallitus ei siis myöskään suosittele ns. avokonttorikouluja. Esimerkiksi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ei sanota, että tulee rakentaa avokonttorimaisia kouluja – avoimia oppimisympäristöjä ei perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainita lainkaan. Opetussuunnitelman perusteet on Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaan paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan.  

On tärkeää, että koulurakennusten suunnittelussa kuullaan koulun arjen ammattilaisia, kuten opettajia, rehtoreita ja opetuksen tutkijoita sekä oppilaita ja huoltajia. 

Millainen oppimisympäristö tukee oppimista?  

Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan sitä, että oppimisympäristöjen tulee tukea oppimista ja olla monipuolisia. Oppimisympäristöjen suunnittelussa tulee ottaa huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet. 

Tilojen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon myös se, että tilat sopisivat eri oppiaineiden opetukseen. Huomioitavia asioita ovat esimerkiksi ergonomia, ekologisuus, esteettömyys, akustiikka, tilojen valaistus, viihtyisyys ja siisteys sekä sisäilman laatu. 

Opetussuunnitelmaa voi toteuttaa monenlaisissa tiloissa. Opetussuunnitelman perusteissa ei oteta kantaa siihen, millainen oppimisympäristö olisi parempi kuin toinen. 

Koulujen ja oppilaitosten kaikille oppilaille ja opiskelijoille tarkoitetut yhteiset juhlat eivät voi olla uskonnollisia tilaisuuksia, mutta niihin voi sisältyä joitain uskontoon viittaavia elementtejä kuten yksittäinen virsi. --> Linkki tähän UKK-kysymykseen: Voiko kaikille yhteiseen koulun tai oppilaitoksen juhlaan sisältyä uskonnollisia elementtejä, kuten virsiä, ja kuinka monta niitä voi olla?

Esi- ja perusopetus:

Esi- ja perusopetuksen juhlat ovat osa opetusta ja toimintaa, johon oppilaiden tulee osallistua. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Koulun tulee tiedottaa oppilaiden huoltajille järjestettävistä tapahtumista ja niiden sisällöstä. 
Tarvittaessa huoltajien kanssa voidaan sopia oppilasta koskevista yksilöllisistä järjestelyistä, jos huoltaja ei halua oppilaan osallistuvan kaikkeen juhlaan kuuluvaan ohjelmaan. Järjestelyistä sovittaessa tulee ottaa huomioon oppilaan turvallisuus. Järjestelyt, kuten oppilaan siirtyminen toiseen tilaan osaksi aikaa, tulee toteuttaa hienotunteisesti ja mahdollisimman vähän huomiota herättävästi.

Lukio- ja ammatillinen koulutus:

Lukiossa juhlat ovat osa opetusta ja lukion toimintaa, johon opiskelijoiden tulee osallistua. 
Oppilaitoksen tulee tiedottaa opiskelijoille ja näiden huoltajille oppilaitoksessa järjestettävistä tapahtumista ja niiden sisällöstä. Tarvittaessa lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan kanssa sovitaan opiskelijaa koskevista yksilöllisistä järjestelyistä, jos opiskelija ei halua osallistua kaikkeen juhlaan kuuluvaan ohjelmaan. Järjestelyt, kuten opiskelijan siirtyminen toiseen tilaan osaksi aikaa, tulee toteuttaa hienotunteisesti ja mahdollisimman vähän huomiota herättävästi. 
 

Kyllä.

Yhteisiin juhliin voi sisältyä myös joitakin uskontoon viittaavia elementtejä. Perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Valiokunnan mietinnön mukaisesti juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Perustuslakivaliokunnan mukaan koulun perinteisiin juhliin voi sisältyä muitakin vastaavia sinänsä uskonnollista alkuperää olevia traditioita. (Perustuslakivaliokunnan mietintö 10/2002 vp. ja 2/2014 vp. ja 16/2021 vp.)

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on marraskuussa 2019 antamassaan ratkaisussa (EOAK/2186/2018) katsonut, että kun koulun joulujuhla on pidetty kirkossa, juhlassa on laulettu virsiä, esitetty jouluevankeliumi ja seurakunnan pappi on pitänyt puheen, juhla on merkittäviltä osin sisältänyt uskonnollista ainesta ja sitä on kokonaisuutena arvioiden pidettävä uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Apulaisoikeusasiamies katsoi koulun menetelleen lainvastaisesti järjestämällä koulun joulujuhlan uskonnollisena tilaisuutena. 

Perustuslakivaliokunnan ja eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen linjausten pohjalta tarkkaa rajaa uskontoon viittaavien elementtien sallitulle määrälle koulun tai oppilaitoksen yhteisissä juhlissa ei voida antaa, vaan asia jää opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai koulun tai oppilaitoksen harkittavaksi. Harkinnassa tulee kiinnittää huomiota juhlasta muodostuvaan kokonaisuuteen ja uskonnollisten elementtien osuuteen siinä.
 

Ei.

Yhteiset juhlat ovat perusopetusasetuksen (852/1998) 3 §:n 5 momentin mukaisia lukuvuoden päättäjäisiä ja muita yhteisiä tapahtumia, jotka ovat kaikille oppilaille tarkoitettuja (ks. EOAK/2186/2018).  Myös lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa oppilaitoksen yhteiset juhlat ovat tarkoitetut kaikille oppilaitoksen opiskelijoille. Nämä juhlat eivät voi olla uskonnollisia tilaisuuksia, eikä niille järjestetä vaihtoehtoisia tilaisuuksia.

Uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset tulee järjestää erillään muusta toiminnasta, ja ne tulee myös nimetä siten, että oppilaille ja huoltajille tai opiskelijoille muodostuu oikea käsitys tilaisuuden tai toimituksen uskonnollisesta luonteesta. Esimerkiksi joulukirkkoa ei tule kutsua lukukauden päättäjäisjuhlaksi tai koulun/oppilaitoksen joulujuhlaksi.

Kyllä.

Erilaiset uskonnot ovat vaikuttaneet monin tavoin kulttuureihin ja yhteiskuntiin. Näitä vaikutuksia käsitellään opetussuunnitelman mukaisessa opetuksessa perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa eri oppiaineissa. 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 yksi laaja-alaisen osaamisen kokonaisuuksista on ”Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu”. Se sisältää muun muassa tavoitteita, jotka liittyvät kulttuuriperintöön sekä kulttuuriseen, kielelliseen, uskonnolliseen ja katsomukselliseen moninaisuuteen liittyvään osaamiseen. 

Opetussuunnitelman mukaisessa opetuksessa voidaan tarkastella erilaisia katsomuksia ja uskontoon viittaavia ja uskonnollista alkuperää olevia lähteitä tai teoksia.  Myös esimerkiksi konsertit, teatteriesitykset ja taidenäyttelyt voivat olla osa opetussuunnitelman mukaista opetusta. Esimerkiksi yksittäinen uskontoon viittaava teos kaikille oppilaille tarkoitetussa konsertissa ei tee tilaisuudesta uskonnollista tilaisuutta. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetus on oppilaita uskonnollisesti sitouttamatonta. Oppilaan tulee osallistua opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen.

Uskonnolliset tilaisuudet sisältävät uskonnon harjoittamista. Uskonnollisia tilaisuuksia ovat esimerkiksi jumalanpalvelukset ja muut uskonnolliset toimitukset tai uskonnolliset päivänavaukset.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on ratkaisuissaan EOAK/1609/2019 ja EOAK/1417/2019 kehottanut kouluja jatkuvasti ylläpitämään ja kehittämään uskontoon ja vakaumuksiin liittyvää yhteistyötä kotien kanssa, ottamaan näitä kysymyksiä esille oppilaiden kanssa ja kiinnittämään huomiota riittävään ja oikea-aikaiseen tiedottamiseen.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mukaan esimerkiksi musiikkiluokkien kristillisiin tai muihin uskonnollisiin perinteisiin liittyvien konserttien toteuttamisessa tulee tehdä yhteistyötä sekä oppilaiden että kotien kanssa. Tässä yhteistyössä oppilaiden ja kotien on mahdollista tuoda esille maailmankatsomukselliset ongelmat, joita konsertista ja sen harjoittelusta voi aiheutua. Tällaisiin vakaumukseen liittyviin ristiriitatilanteisiin tulee suhtautua kunnioittavasti ja niiden selvittämiseen tulee etsiä kuhunkin tilanteeseen sopivia ratkaisuja. Tällaisten ratkaisujen etsiminen on perusteltua toteuttaa paikallisesti, tarvittaessa koulu- tai luokkakohtaisesti. Ratkaisujen perusteella oppilaita ei saa pakottaa tai painostaa toimimaan vakaumuksensa vastaisesti, esimerkiksi laulamaan virsiä. (EOAK/1609/2019; EOAK/1417/2019.)