Usein kysytyt kysymykset

Et välttämättä tarvitse päätöstä tutkinnon tunnustamisesta. Mieti ensin, mitä haluat tehdä Suomessa. Siitä riippuu, tarvitsetko päätöksen. 

Tarvitset päätöksen, jos haluat työskennellä ammatissa, johon vaaditaan lain mukaan tietty koulutus. Tällaisia ammatteja sanotaan säännellyiksi ammateiksi. 

Tarvitset päätöksen myös, jos haluat työskennellä tehtävässä, johon vaaditaan lain mukaan korkeakoulututkinto. Tällaisia tehtäviä on etenkin valtiolla ja kunnissa. 

Et tarvitse päätöstä esimerkiksi, jos haluat  
- opiskella ja suorittaa Suomessa tutkinnon 
- työskennellä ammatissa, johon laki ei vaadi tiettyä koulutusta. 

Näissä tilanteissa voit hakea opiskelupaikkaa tai työtä ulkomaisella tutkinnolla ilman tunnustamispäätöstä. Oppilaitos tai työnantaja arvioi osaamistasi. 

Verkkosivuilla on lista säännellyistä ammateista. Kokeile verkkosivuilla myös tutkintojen tunnustamisen palveluopasta. Sen avulla voit selvittää, tarvitsetko päätöstä.

Päättöarvosana muodostetaan, kun oppiaineen oppimäärän opetus päättyy. Mikäli oppiaineen päättöarviointi ajoittuu vuosiluokille 7 tai 8, kyseinen päättöarvosana kirjataan lukuvuositodistukseen ja mahdollisesti annettavaan välitodistukseen.   

Nämä arvosanat siirretään 9. vuosiluokan keväällä annettavaan päättötodistukseen. Päättötodistukseen merkitään myös opintojen laajuus vuosiluokilla 7–9 vuosiviikkotunteina.   

Oppiaineen oppimäärän hyväksyttyä päättöarvosanaa ei voi korottaa, paitsi seuraavissa tapauksissa: 

• yhteiseen oppiaineeseen liittyvässä sanallisesti arvioitavassa valinnaisessa aineessa (1 vvt) osoitetulla osaamisella (tämä korottamisen periaate tulee kirjata paikalliseen opetussuunnitelmaan)
•  lisäopetuksessa tai erityisessä tutkinnossa päättötodistuksen saamisen jälkeen.   

Jos kyseessä on oppiaineen oppimäärän hylätty suoritus, jolloin päättöarviointia ei voida suorittaa eikä päättötodistusta voida antaa, tulee oppilaalle varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta korottaa saamansa hylätty arvosana. 

Oppilaalla on mahdollisuus myös arvioinnin uusimiseen ja oikaisuun. Tämä koskee päättöarviointia sekä opinnoissa etenemistä ja vuosiluokalle jättämistä koskevaa päätöstä. Pyyntö arvioinnin uusimisesta osoitetaan koululle, ja huoltajan on tehtävä se kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. 

Suora linkki tähän kysymykseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/onko-oppiaineen-oppimaaran-paattoarvosanan-korottaminen-mahdollista

Ei ole. Perusopetuslain 5 §:n mukaan kunta voi järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Valmistava opetus on suositeltavaa, koska siinä lapsi tai nuori oppii opetuskieltä ja saa muita valmiuksia esiopetukseen tai perusopetukseen siirtymistä varten. Opetuksen järjestäjä päättää valmistavan opetuksen aloittamisesta ja järjestämisestä. Paikallinen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma laaditaan Opetushallituksen 2015 antamien perusteiden mukaisesti. 

Päivitetty 27.12.2022

Koulutuksen järjestäjällä tarkoitetaan tässä tekstissä esi- ja perusopetuksen, lukio- ja ammatillisen koulutuksen, tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA), työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen (TELMA) sekä vapaan sivistystyön oppivelvollisuuskoulutuksen järjestäjää oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1 §:n mukaisesti. Opiskelijalla tarkoitetaan myös esi- ja perusopetuksen oppilasta. Opiskeluhuoltopalveluilla tarkoitetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja.

Opiskelijan tietojen luovutuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa koulutuksen järjestäjä antaa hallussaan olevia opiskelijaa koskevia tietoja hyvinvointialueille opiskeluhuoltopalvelujen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi. Arjessa puhutaan yleensä tietojen siirrosta tai tiedonkulusta, joka on voitu toteuttaa erilaisin tavoin. Tietoja on voitu esimerkiksi siirtää suoraan järjestelmien välillä tai antamalla käyttöoikeuksia koulutuksen järjestäjän opiskelijahallintajärjestelmiin. Tietoja on voitu siirtää myös antamalla tarvittavista tiedoista kopio tai tuloste.

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijan tiedot on luovutettu lain mukaisesti. Koulutuksen järjestäjän on siten ennen tietojen luovutusta tarkistettava, että laissa säädetyt edellytykset luovutukselle täyttyvät. Luovutus ja sen perusteet tulee myös kirjata ylös siten, että järjestäjä voi tarvittaessa jälkikäteen osoittaa luovutuksen olleen lainmukainen. Edellytyksiä arvioitaessa on tärkeää tunnistaa muun muassa se, mihin henkilörekisteriin luovutettavat tiedot kuuluvat, ovatko luovutettavaksi tarkoitetut tiedot julkisia vai salassa pidettäviä sekä millä menetelmällä tiedot aiotaan luovuttaa. Edellytysten arviointia käsitellään tarkemmin jäljempänä.

1. Voiko koulutuksen järjestäjä antaa pääsyn opiskelijahallintojärjestelmäänsä opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisille eli opiskeluhuollon kuraattoreille, psykologeille, terveydenhoitajille ja lääkäreille myös sen jälkeen kun nämä ovat siirtyneet hyvinvointialueiden palvelukseen vuoden 2023 alussa? 

Vaikka opiskeluhuollon kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat ja lääkärit siirtyvät vuodenvaihteessa hyvinvointialueiden palvelukseen, heidän oikeutensa opiskelijoiden tietojen käsittelyyn lakisääteisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi säilyy ennallaan, eikä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus muuta asiaa. Hyvinvointialueen työntekijöillä voi edelleen säilyä tunnukset sähköisiin järjestelmiin kuten Wilmaan, jos henkilön tehtäviin kuuluu oikeus käsitellä tietoja ja jos järjestelmään toteutettu katseluyhteys on lainmukainen.

Yksittäistä opiskelijaa koskevaa tietoa voidaan luovuttaa opiskeluhuoltopalvelun työntekijälle, jos kyseessä on sellainen työntekijä, joka kuuluu opiskelijan tueksi suostumuksella koottuun monialaiseen asiantuntijaryhmään. Mikäli kyseessä on työntekijä, joka ei ole mukana opiskelijan asian hoitamisessa monialaisessa yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa, voi tietoa opiskelijasta luovuttaa lain säännöksen perusteella tai suostumuksella. Tietojen luovuttamisesta on kyse esimerkiksi silloin, kun koulutuksen järjestäjä antaa toisen viranomaisen palveluksessa olevalle henkilölle, kuten hyvinvointialueen palveluksessa työskentelevälle opiskeluhuollon psykologille tai kuraattorille, pääsyn omiin tietojärjestelmiinsä ja niissä oleviin henkilötietoihin.

Mikäli rajattua, tietotarpeen mukaista pääsyä tietojärjestelmiin ei pystytä antamaan, täytyy tietojen luovuttaminen järjestää muuten kuin pääsyllä kaikkiin tietojärjestelmässä oleviin tietoihin. Opiskeluhuollon kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat ja lääkärit saavat käsitellä vain niitä tietoja, joita he tarvitsevat työtehtäviensä hoitamisessa. Tiedon luovuttamistilanteessa on tärkeää se, että tiedon pyytäjä pystyy yksilöimään sen, mitä tietoja hän tarvitsee ja millä perusteella. Tiedon luovuttaja saa luovuttaa vain sellaisia tietoja, joihin tiedon pyytäjällä on lakisääteinen oikeus tai asiakkaan tai tämän huoltajan suostumus.

Koulutuksen järjestäjä kerää ja käsittelee opiskelijoiden henkilötietoja koulutuksen järjestämistä varten. Nämä tiedot muodostavat koulutuksen opiskelijarekisterin, jonka tietoja säilytetään ja käsitellään koulutuksen järjestäjän opiskelijahallintojärjestelmässä. Koulutuksen järjestäjä vastaa opiskelijarekisteriin kuuluvien henkilötietojen lainmukaisesta käsittelystä tietosuoja-asetuksen mukaisena rekisterinpitäjänä. Tilanteessa, jossa koulutuksen järjestäjä antaa pääsyn opiskelijarekisterin tietoihin (ml. opiskelijan nimi, yhteystiedot) hyvinvointialueen kuraattorille, psykologille, terveydenhoitajalle tai lääkärille, on kyse opiskelijan henkilötietojen luovuttamisesta toiselle rekisterinpitäjälle. Koulutuksen järjestäjän on siten ennen pääsyn antamista tarkistettava, että lakisääteiset edellytykset luovutukselle täyttyvät. Luovutuksen jälkeen hyvinvointialue vastaa tietojen lainmukaisesta käsittelystä rekisterinpitäjänä siinä tarkoituksessa, johon tiedot on luovutettu.

Opiskeluhuoltoa toteuttavien terveydenhuollon ammattihenkilöiden (terveydenhoitaja, psykologi ja lääkäri) laatimat potilasasiakirjat tallennetaan terveydenhuollon lainsäädännön mukaan, ja rekisterinpitäjänä toimii palvelun järjestänyt hyvinvointialue. Opiskeluhuollon kuraattorin asiakaskertomukset tallennetaan sosiaalihuollon lainsäädännön mukaan, ja rekisterinpitäjänä toimii palvelun järjestänyt hyvinvointialue. Koulutuksen järjestäjä ylläpitää edelleen rekisterinpitäjänä monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon asiantuntijaryhmien työstä muodostuvaa rekisteriä (opiskeluhuoltorekisteri). Rekisteriin tallennetaan monialaisessa yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa asiantuntijaryhmän työstä laadittavat opiskeluhuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat ml. suostumukset. Rekisterinpitäjän eli koulutuksen järjestäjän on nimettävä rekisterille vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet kaikille opiskelijan asiantuntijaryhmään osallistuville opiskeluhuollon ammattilaisille (opettajille ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisille) rekisteriin tallennettaviin tietoihin.

Opiskelijarekisterin julkisten henkilötietojen luovuttamiseen sovelletaan julkisuuslain 16 §:n 3 momenttia. Säännöksen mukaan viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja. Luovutuksessa on myös noudatettava yleisiä tietosuojaperiaatteita. Edellä mainittu tarkoittaa muun muassa sitä, että luovutuksensaajalla on oltava tietosuoja-asetuksen mukainen oikeusperuste tietojen käsittelyyn ja että luovutettavat tiedot ovat tarpeellisia kuraattorien, psykologien, terveydenhoitajan ja lääkärin tehtävien hoitamiseksi. Luovutus on myös toteutettava tietoturvallisesti. Mikäli luovutettaviin tietoihin sisältyy salassa pidettäviä tietoja, tietoja voidaan luovuttaa julkisuuslain 26 §:n mukaisesti vain suostumuksella tai jos tiedonsaantioikeudesta tai velvollisuudesta luovuttamiseen on erikseen säädetty.

Koulutuksen järjestäjän on myös huomioitava tietojen luovutustapaan liittyvät säännökset. Mikäli tietojen luovutus toteutetaan antamalla käyttöoikeus järjestelmään, kyse on katseluyhteyden avaamisesta toiselle viranomaiselle. Katseluyhteyden avaamisen edellytyksistä säädetään tarkemmin tiedonhallintalain 23 §:ssä. Katseluyhteyden avaaminen edellyttää muun muassa sitä, että katselumahdollisuus on rajattu vain yksittäisiin hakuihin, jotka voivat kohdistua tiedonsaantioikeuden mukaisiin tarpeellisiin tai välttämättömiin tietoihin. Tietoja on lisäksi mahdollisuus luovuttaa myös teknisen rajapinnan välityksellä. Katseluyhteyden avaamisen ja teknisen rajapinnan käytön edellytyksiä on käsitelty tarkemmin tiedonhallintalautakunnan suosituksessa 2021:21. Rekisterinpitäjän on mahdollista luovuttaa tietoa toiselle rekisterinpitäjälle myös muuten kuin vain antamalla käyttöoikeuksia, esimerkiksi salatulla sähköpostilla.

2. Voiko koulutuksen järjestäjä luovuttaa opiskelijoiden nimet ja syntymäajat koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon?

Opiskelijoiden nimet, syntymäajat ja muut perustiedot sisältyvät koulutuksen järjestäjän opiskelijarekisteriin. Tietojen luovutus opiskelijarekisteristä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon määräytyy samojen säännösten mukaisesti kuin mitä edellä kohdassa 1 on esitetty yksilökohtaisen opiskeluhuollon osalta.

Tietosuojavaltuutettu on arvioinut ratkaisussaan (TSV 95/41/2000, 31.5.2000) opiskelijoiden nimi- ja syntymäaikatietojen luovuttamista koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi. Ratkaisun perusteella koulutuksen järjestäjä voi jatkossakin luovuttaa opiskelijan nimen ja syntymäajan näiden palveluiden järjestämistä varten niiltä osin, kuin tiedot ovat tarpeen hyvinvointialueen lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. Myös tieto opiskelijan luokasta ja ryhmästä voidaan luovuttaa, mikäli tieto on tässä tarkoituksessa tarpeellinen. Hyvinvointialueen velvoitteesta koulu- ja opiskeluterveydenhuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvistä tehtävistä on säädetty tarkemmin muun muassa terveydenhuoltolain 15 a, 16 ja 17 §:ssä. Ratkaisun mukaan opiskelijan henkilötunnus voidaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa kerätä kuitenkin vasta hoitosuhteen alkaessa opiskelijalta itseltään.

Päivitetty 27.12.2022. Lisätty tarkennus, että hyvinvointialueen työntekijöillä voi edelleen säilyä tunnukset sähköisiin järjestelmiin kuten Wilmaan, jos henkilön tehtäviin kuuluu oikeus käsitellä tietoja ja jos järjestelmään toteutettu katseluyhteys on lainmukainen.

Hae päätöstä sähköisellä lomakkeella. Lomake on Opintopolku-palvelussa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. 

Lue lomakkeen ohjeet huolellisesti ennen kuin lähetät hakemuksen.

Lukiolain 29 §:n mukaan opiskelijan opiskelu voidaan opiskelijan hakemuksesta tai suostumuksella järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja sen nojalla säädetään. Kyseisessä pykälässä viitataan mm. siihen, että lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaminen voisi olla opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta. Pääsääntöisesti tällä tarkoitetaan tilanteita, joissa opiskelija ei ole perusopetuksessa opiskellut jotakin oppiainetta ollenkaan, esimerkiksi toista kotimaista kieltä. Mikäli opiskelija on opiskellut tiettyä oppiainetta perusopetuksessa eikä sen jälkeen ole syntynyt oppiaineen opiskelukykyyn vaikuttavaa vammaa tai muuta terveydentilaan liittyvää seikkaa, ei yleensä muodostu riittäviä perusteita vapauttaa kyseisen oppiaineen opiskelusta.

Vapauttamisen sijaan opiskelijalle on tarjottava tukea hänen opinnoissaan. Lukiolain 28 § mukaan opiskelijalla, jolla on kielellisten erityisvaikeuksien tai muiden oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta tai muuta oppimisen tukea yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Lukion opetussuunnitelman perusteissa 2019 on luvussa 4.2 kuvattu erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea sekä luvussa 5.2 diagnosoitujen vammojen tai niihin rinnastettavien vaikeuksien huomioon ottamista arvioinnissa.

On myös huomionarvoista, että opiskelijan vapauttamisella jonkin oppiaineen opiskelusta voi olla kielteisiä seuraamusvaikutuksia opiskelijan myöhempien jatko-opintojen näkökulmasta.

Suomessa ei ole koulupakkoa, vaan oppivelvollisuus. Oppivelvollisuuden suorittamisen aloittaminen huoltajien vastuulla olevassa kotiopetuksessa sekä oppilaan eroaminen koulusta ja siirtyminen kotiopetukseen perustuu huoltajien ilmoitukseen, eikä opetuksen järjestäjä voi kieltää oppivelvollisuuden suorittamista kotiopetuksessa.  Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollinen suorittaa oppivelvollisuuden. Kotiopetuksessa olevan oppivelvollisen edistymistä valvoo oppivelvollisen asuinkunta. Käytännössä kunta nimeää tutkivan opettajan, joka valvoo oppivelvollisen edistymistä.

Lapsen huoltajia on tarpeen informoida heidän vastuustaan huolehtia, että oppivelvollisuus tulee suoritettua, oppivelvollisuuden valvontaan liittyvistä käytännön asioista sekä kotiopetuksessa aloittamiseen tai siihen siirtymiseen liittyvistä muutoksista lapsen oikeuksiin koulussa tapahtuvaan opiskeluun verrattuna (oppimateriaalien maksuttomuus ja mahdolliset tukitoimet eivät koske kotiopetusta).

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/kotiopetukseen-siirtyminen-perusopetuksessa

Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa koulutuksen laajuus määritellään yhä tunteina. Laajuus muutetaan opintopisteiksi siten, että oppilaan 27 tunnin työpanos vastaa yhtä opintopistettä. Niitä ei kannata pyöristää tasaluvuiksi, jotta valtakunnallinen yhdenmukaisuus pisteytyksessä säilyisi, vaan siirtymäkauden aikana käytetään desimaaleja (siirtymäkausi: ennen seuraavia opetussuunnitelman perusteita).

Opetussuunnitelmaan tulee merkitä opetustuntien rinnalle, mitä ne tarkoittavat opintopisteinä (esim. suluissa).