Usein kysytyt kysymykset

Kyllä.

Erilaiset uskonnot ovat vaikuttaneet monin tavoin kulttuureihin ja yhteiskuntiin. Näitä vaikutuksia käsitellään opetussuunnitelman mukaisessa opetuksessa perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa eri oppiaineissa. 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 yksi laaja-alaisen osaamisen kokonaisuuksista on ”Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu”. Se sisältää muun muassa tavoitteita, jotka liittyvät kulttuuriperintöön sekä kulttuuriseen, kielelliseen, uskonnolliseen ja katsomukselliseen moninaisuuteen liittyvään osaamiseen. 

Opetussuunnitelman mukaisessa opetuksessa voidaan tarkastella erilaisia katsomuksia ja uskontoon viittaavia ja uskonnollista alkuperää olevia lähteitä tai teoksia.  Myös esimerkiksi konsertit, teatteriesitykset ja taidenäyttelyt voivat olla osa opetussuunnitelman mukaista opetusta. Esimerkiksi yksittäinen uskontoon viittaava teos kaikille oppilaille tarkoitetussa konsertissa ei tee tilaisuudesta uskonnollista tilaisuutta. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetus on oppilaita uskonnollisesti sitouttamatonta. Oppilaan tulee osallistua opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen.

Uskonnolliset tilaisuudet sisältävät uskonnon harjoittamista. Uskonnollisia tilaisuuksia ovat esimerkiksi jumalanpalvelukset ja muut uskonnolliset toimitukset tai uskonnolliset päivänavaukset.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on ratkaisuissaan EOAK/1609/2019 ja EOAK/1417/2019 kehottanut kouluja jatkuvasti ylläpitämään ja kehittämään uskontoon ja vakaumuksiin liittyvää yhteistyötä kotien kanssa, ottamaan näitä kysymyksiä esille oppilaiden kanssa ja kiinnittämään huomiota riittävään ja oikea-aikaiseen tiedottamiseen.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mukaan esimerkiksi musiikkiluokkien kristillisiin tai muihin uskonnollisiin perinteisiin liittyvien konserttien toteuttamisessa tulee tehdä yhteistyötä sekä oppilaiden että kotien kanssa. Tässä yhteistyössä oppilaiden ja kotien on mahdollista tuoda esille maailmankatsomukselliset ongelmat, joita konsertista ja sen harjoittelusta voi aiheutua. Tällaisiin vakaumukseen liittyviin ristiriitatilanteisiin tulee suhtautua kunnioittavasti ja niiden selvittämiseen tulee etsiä kuhunkin tilanteeseen sopivia ratkaisuja. Tällaisten ratkaisujen etsiminen on perusteltua toteuttaa paikallisesti, tarvittaessa koulu- tai luokkakohtaisesti. Ratkaisujen perusteella oppilaita ei saa pakottaa tai painostaa toimimaan vakaumuksensa vastaisesti, esimerkiksi laulamaan virsiä. (EOAK/1609/2019; EOAK/1417/2019.)     
 

Ratkaisussaan EOAK/1609/2019 eduskunnan apulaisoikeusasiamies kiinnitti huomiota siihen, että vaikka kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja uskonnonvapauslaki turvaavatkin huoltajille oikeuden varmistaa heidän omien uskonnollisten vakaumustensa mukainen kasvatus, ei se tarkoita sitä, että lapsen oma vanhemmista itsenäinen uskonnon ja omantunnon vapaus voitaisiin jättää täysin huomioimatta. Perus- ja ihmisoikeussäädökset turvaavat myös lapsille uskonnonvapauden, joka tulee huomioida lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. 

Jos huoltaja ei tee ilmoitusta siitä, osallistuuko oppilas uskonnolliseen vai sille vaihtoehtoiseen tilaisuuteen, koulun tulee kuulla oppilaan mielipidettä ja toimia sen mukaisesti. Viisitoista vuotta täyttäneellä alaikäisellä oppilaalla ja hänen huoltajallaan tai muulla laillisella edustajallaan on kummallakin oikeus erikseen käyttää puhevaltaa. On tärkeää, että myös alle 15-vuotiaan mielipide tilaisuuteen osallistumisesta huomioidaan. Jos oppilaan ja hänen huoltajansa näkemykset uskonnolliseen tilaisuuteen tai sille vaihtoehtoiseen ohjelmaan osallistumisesta poikkeavat toisistaan, koulu päättää oppilaan etu huomioon ottaen, kumman näkemyksen mukaan toimitaan.

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) 5 §:n mukaan lapsen huoltajat vastaavat pääsääntöisesti yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset. Koulunkäyntiin liittyvissä asioissa voidaan yleensä katsoa riittävän se, että toinen huoltajista on allekirjoittanut koululle osoitetut hakemukset ja lomakkeet. Taustalla on olettama siitä, että huoltajat ovat keskenään sopineet asioista edellä todetun lain kohdan mukaisesti. 

Jos koululle on nimenomaisesti ilmoitettu tai koululla on muutoin tieto siitä, esimerkiksi yhteishuoltajuustilanteissa, että molemmat huoltajat haluavat tulla kuulluiksi, toimitaan tämän mukaisesti. Jos huoltajien näkemykset poikkeavat toisistaan, koulun tulisi tällöin ensisijaisesti ohjata huoltajat sopimaan asiasta keskenään. Jos sopimusta ei saada aikaan, olemassa olevan tilanteen säilyttämistä ja oppilaan edun turvaamista voidaan pitää lähtökohtana koulun päätöksenteossa.
 

Ei.

Ratkaisussaan EOAK/1417/2019 eduskunnan apulaisoikeusasiamies on todennut, että se, että aamunavauksen pitäjänä toimii seurakunta ei väistämättä johda siihen, että tilaisuudessa olisi kyse uskonnon harjoittamisesta. Näkemys perustuu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön, jonka mukaan järjestäjätahon oletettu tai todennettu taustamotiivi ei voi olla yksinomaisena perusteena tietyn teon tai tapahtuman arvioinnissa. 

Mikäli seurakunnan kanssa on sovittu, että seurakunnan pitämät aamunavaukset ovat yleishumanistisia ja kaikille oppilaille tarkoitettuja, ne eivät voi pitää sisällään uskonnonharjoittamista. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että koulun ulkopuoliset toimijat noudattavat opetuksesta annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lisäksi näissä tapauksissa oppilaille ja kodeille on tärkeää tiedottaa siitä, että seurakunnan pitämät aamunavaukset ovat yleishumanistisia, eivätkä pidä sisällään uskonnonharjoittamista. (EOAK/1417/2019.) Samat periaatteet pätevät myös muiden uskonnollisten ja katsomuksellisten toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Edellä mainittuun eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisuun viitataan vastaavasti myös lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta koskevissa Opetushallituksen ohjeissa. 

Perusopetuksessa oppilaan huoltaja ilmoittaa, osallistuuko oppilas uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin vai niille vaihtoehtoiseen toimintaan. Huoltaja voi antaa ilmoituksen toistaiseksi kaikkien uskonnollisten tilaisuuksien osalta esimerkiksi esi- ja perusopetukseen ilmoittauduttaessa tai halutessaan ilmoittaa asiasta tapauskohtaisesti. Huoltaja voi myös muuttaa ilmoitustaan.  Ilmoituksen muodon päättää opetuksen järjestäjä. 

Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa ilmoituksen antaa vastaavasti opiskelija.

Koska perusopetuksessa oppilaalla on huoltajan ilmoituksesta perustuslain 11 §:n 2 momentin nojalla mahdollisuus olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen, huoltajille toimitettavista tiedotteista on käytävä ilmi opetuksen yhteydessä järjestettävät uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset sekä niille vaihtoehtoinen toiminta.

Uskonnollisten ja niille vaihtoehtoisten tilaisuuksien sisällöstä tulee antaa tietoa riittävällä tarkkuudella niin, että oppilaan huoltajalla on tosiasiallinen mahdollisuus ilmoittaa oppilaan osallistumisesta tapauskohtaisesti. Koulun on myös huolehdittava siitä, että tieto koulun uskonnollisista tilaisuuksista ja toimituksista sekä niille vaihtoehtoisesta toiminnasta saavuttaa huoltajat ja oppilaat riittävän ajoissa (EOAK/2186/2018).

Uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset tulee myös nimetä siten, että oppilaille ja huoltajille muodostuu oikea käsitys tilaisuuden tai toimituksen uskonnollisesta luonteesta.

Tilaisuuksien sisällöstä tiedotettaessa riittää yleinen luonnehdinta siitä, mikä tilaisuus on kyseessä ja missä se järjestetään. Tilaisuuden tarkkaa sisältöä ei tarvitse avata ohjelmatasolla, mutta esimerkiksi mahdolliset yhteistyötahot on hyvä mainita.

Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelija päättää osallistumisestaan uskonnollisiin tilaisuuksiin. Uskonnollisista ja niille vaihtoehtoisista tilaisuuksista tiedotetaan opiskelijoille edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti kuten perusopetuksessa.
 

Kyllä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten aikana on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä vaihtoehtoista ja mielekästä toimintaa (perustuslakivaliokunta 2/2014 vp). Opetushallituksen mielestä lähtökohtana tulee aina olla, että vaihtoehtoista toimintaa on tarjolla. 

Vaihtoehtoisen toiminnan tulee olla, uskonnollista sisältöä lukuun ottamatta, luonteeltaan ja tavoitteiltaan mahdollisimman samankaltaista kuin siinä tilaisuudessa, jonka tilalla muuta toimintaa järjestetään. Vaihtoehtoista tilaisuutta ei ole välttämätöntä järjestää samanaikaisesti uskonnollisen tilaisuuden kanssa, mutta järjestelyjen tulee olla oppilaiden kannalta tasapuolisia.

Ei.

Uskonnolliset tilaisuudet tulee järjestää erillään muusta toiminnasta. Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteiden mukaan opetus on oppilaita uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019).

Uskonnon opetuksesta todetaan Opetushallituksen ohjeessa kuitenkin myös seuraavaa:
Uskonnon opetukseen sisältyy olennaisena osana kunkin oppimäärän mukaisen uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten tuntemus. Uskontoon perehtymiseen kuuluu myös tutustuminen uskonnonharjoittamisen muotoihin ja tapoihin. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietinnön (10/2002 vp) mukaisesti tutustuminen rukouksiin, virsiin ja uskonnollisiin toimituksiin on osa uskonnon opetusta. Esimerkiksi opetukseen liittyvä opintokäynti, jossa tutustutaan kirkkoon, moskeijaan tai vastaavaan uskonnolliseen rakennukseen tai seurataan uskonnollista toimitusta siihen osallistumatta, ei ole uskonnollinen tilaisuus vaan osa opetusta. 

Kaiken opetuksen ja muun toiminnan tulee olla pedagogisesti perusteltua ja opetussuunnitelman mukaista. Uskonnollisia tiloja voidaan käyttää oppimisympäristöinä myös muussa yhteydessä kuin osana katsomusopetusta, esimerkiksi kulttuuriperinnön, taiteen, arkkitehtuurin ja historian näkökulmista.
 

Kyllä.

Uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset sisältävät uskonnon harjoittamista. Perustuslain 11 §:n 2 momentin mukaan uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Viimeksi mainitun perusteella oppilasta tai opiskelijaa ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen.

Ei.

Vapaus olla osallistumatta uskonnolliseen tilaisuuteen ja toimitukseen on riippumaton uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyydestä. Näin ollen myöskään tiettyyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvia ei voida velvoittaa osallistumaan asianomaisen uskonnollisen yhdyskunnan tai opetuksen tai koulutuksen järjestäjän itse järjestämiin uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin.

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä päättää siitä, järjestetäänkö koulun tai oppilaitoksen työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia. Uskonnollisia tilaisuuksia ei voida järjestää, jos esimerkiksi koulun tai oppilaitoksen tilat tai henkilöstöresurssit eivät käytännössä mahdollista järjestää uskonnollisia ja niille vaihtoehtoisia tilaisuuksia lakien ja Opetushallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.