Usein kysytyt kysymykset

Jos olet suorittanut oikeustieteellisen alan toisen vaiheen tutkinnon ulkomailla, voit hakea päätöstä tutkinnon rinnastamisesta oikeustieteen maisterin tutkintoon.

Lue lisää verkkosivuiltamme

Jos olet suorittanut tutkinnon ulkomailla ja haluat Suomessa kelpoisuuden opetusalan ammattiin, tarvitset todennäköisesti Opetushallituksen päätöksen tutkintosi tunnustamisesta.

Lue lisää verkkosivuiltamme.

Keskustelu koulu- ja opetuksen järjestäjän tasolla

Jos oppilaan huoltaja tai oppilas on tyytymätön koulun tai opettajan toimintaan, ensisijaisena keinona vaikuttaa asiaan on keskustelu opettajan kanssa. Tarvittaessa voi ottaa yhteyttä myös koulun rehtoriin tai koulutuksen järjestäjään, kuten kunnan opetus- tai sivistysvirastoon. Useisiin asioihin voidaan vaikuttaa koulun ja kodin välisellä avoimella vuorovaikutuksella.

Oikaisuvaatimus aluehallintovirastoon

Lainsäädännön mukaan useimpiin oppilasta koskeviin päätöksiin voidaan hakea muutosta. Muutoksenhaussa noudatetaan lakiin kirjattuja määräaikoja ja menettelysäännöksiä. Tarkemmat ohjeet sisältyvät päätöksiin liitettyihin muutoksenhakuosoituksiin.

Seuraavista päätöksistä voi tehdä oikaisuvaatimuksen aluehallintovirastoon:
1. Oppilaaksi ottaminen
2. Oikeus saada uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta
3. Erityisen tuen järjestäminen
4. Erityiset opetusjärjestelyt
5. Pidennetty oppivelvollisuus
6. Perusopetuksen poikkeava aloittamisajankohta
7. Oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttäminen
8. Eronneeksi katsominen aikuisten perusopetuksessa

Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen

Seuraavista päätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen:
1. Oppilaalle annettava kirjallinen varoitus
2. Oppilaan määräaikainen erottaminen
3. Opetuksen maksuttomuus
4. Koulumatkat
5. Majoitus
6. Koulussa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen tapaturman hoito

Aluehallintoviraston päätöksestä on jatkovalitusoikeus hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Tarkemmat ohjeet sisältyvät päätöksiin liitettyihin muutoksenhakuosoituksiin.

Muutoksenhaku oppilaan arviointia koskevaan päätökseen

Oppilaan huoltaja tai muu laillinen edustaja taikka 15 vuotta täyttänyt oppilas itse voi pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista.

Oppilaan huoltaja tai muu laillinen edustaja taikka 15 vuotta täyttänyt oppilas itse saa vaatia oikaisua pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, aluehallintovirastolta.

Muut oikeussuojakeinot

Jokaisella on oikeus kannella koulujen tai niissä toimivien virkamiesten tai muiden julkista valtaa käyttävien toiminnasta aluehallintovirastolle tai ylimmille laillisuusvalvojille, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille. Kantelu voi kohdistua myös sellaiseen toimintaan, josta ei tehdä muutoksenhaun piiriin kuuluvaa hallintopäätöstä, kuten opettajan opetustyöhön tai oppilaiden opetusryhmiin jakamiseen.

Opetushallituksen toimivalta vaikuttaa opetuksen järjestämiseen

Opetushallitus ei valvo opetuksen järjestäjien toimintaa, eikä se ole toimivaltainen käsittelemään ja puuttumaan yksittäisten koulujen tai opettajien toimintaan. Opetushallitus vastaa paikallisten opetussuunnitelmien perusteena olevien valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden laatimisesta ja koulutuksen yleisestä seurannasta ja kehittämisestä. Opetushallitus jakaa yleisesti informaatiota koulutuksesta ja opetuksesta erilaisten ohjeiden ja muun materiaalin avulla sekä antaa neuvoja ja opastusta sen toimialaan kuuluvissa asioissa muulla tavoin.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/muutoksenhaku-ja-muut-oikeussuojakeinot-koulun-toiminnasta-ja-paatoksista

Opiskelija suorittaa samanaikaisesti samassa ammatillisessa tutkinnon perusteessa määritellyn valinnaisen tutkinnon osan toisella koulutuksen järjestäjällä. Tällöin toisella koulutuksen järjestäjällä suoritetusta valinnaisesta tutkinnon osasta ei tehdä tunnustamispäätöstä eikä todistukseen viitemerkintää, koska kyseessä ovat samat tutkinnon perusteet, eikä viitetieto toisi todistuksessa lisäarvoa.

Lue lisää

Alla on kuvattu osaamisen tunnustaminen kolmessa eri tilanteessa:

1. Opiskelija suorittaa valinnaisen tutkinnon osan saman tutkinnon uudemmasta tutkinnon perusteesta. Tällöin ko. tutkinnon osa tunnustetaan sisällyttämällä osaksi suoritettavaa tutkintoa tutkinnon muodostumisen mukaisesti kohtaan tutkinnon osa toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta. Todistukseen merkitään viitetieto todistusmääräyksen mukaisesti. Tämä tehdään, jotta tiedetään, minkä perusteen mukaan tutkinnon osa on suoritettu.
2. Kun opiskelija suorittaa samanaikaisesti tutkinnon osan toisesta ammatillisesta tutkinnosta, hänelle annetaan toisesta tutkinnosta todistus suoritetusta tutkinnon osasta. Kyseinen tutkinnon osa tunnustetaan sisällyttämällä osaksi suoritettavaa tutkintoa. Todistukseen merkitään viitetieto todistusmääräyksen mukaisesti, jotta tiedetään, mistä tutkinnosta tutkinnon osa on suoritettu.
3. Opiskelijan aiemmin suorittama toisen ammatillisen tutkinnon tutkinnon osa voidaan tunnustaa valinnaiseksi tutkinnon osaksi tutkinnon muodostumisen mukaisesti. Osaamisen ajantasaisuus tulee selvittää, mikäli osaaminen on hankittu ei-voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaisesti. Todistukseen merkitään viitetieto todistusmääräyksen mukaisesti, jotta tiedetään, mistä tutkinnosta tutkinnon osa on suoritettu.

Voimassa olevien ja siirtymäajalla olevien tutkinnon perusteiden mukaan suoritetun tutkinnon osan osalta opiskelijan osaamisen ajantasaisuutta ei tarvitse arvioida. Ei-voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaan suoritetun tutkinnon osan osalta osaamisen ajantasaisuus tulee sen sijaan arvioida. Arvioinnin tekee kaksi kelpoista opettajaa oppaan kohdan 2.3.2. mukaisesti.

Opetushallitus suosittelee, että opiskelijan kanssa keskusteltaisiin siitä, onko toisen tutkinnon ei-voimassa olevan tutkinnon perusteen mukaista osaamista tarpeen tunnustaa suoritettavaan tutkintoon, vai olisiko hyödyllisempää hankkia uutta osaamista. Kohtaan ”Tutkinnon osa toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta” ei voida tunnustaa vanhempia kuin Ammattitutkintolain (L 306/1994) mukaisia tutkinnon osia.

Lue lisää

Opiskelijan henkilökohtaistamisessa sovitaan, että opiskelija suorittaa 30 osp:n laajuisen tutkinnon osan ammattitutkinnosta osana perustutkinnon suorittamista. Tutkinnon osa tunnustetaan perustutkintoon tutkinnon muodostumisessa kohtaan ”Tutkinnon osa toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta”, jonka laajuus on 5–15 osp.

Suoritettavassa perustutkinnossa ammattitutkinnon tutkinnon osan laskennallinen laajuus on siis 15 osp. Tätä laskennallista laajuutta käytetään tutkintotodistuksen keskiarvon laskennassa.

Tutkintotodistukseen ammattitutkinnosta tunnustettu tutkinnon osa merkitään 30 osp:n laajuisena. Tunnustamisen viitetietoihin kirjataan puolestaan tutkinnon osan laskennallinen laajuus 15 osp Opetushallituksen todistusmääräyksen mukaisesti.

Lue lisää

Opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkintokoulutuksen ohessa ammattikorkeakoulun väyläopintoja. Väyläopinnoissa hankittua osaamista voidaan tunnustaa ammatilliseen perustutkintoon korkeakouluopintojen sisällön mukaisesti:

• Korkeakouluopinnot (5–15 osp) kohtaan tunnustetaan väyläopintojen ammatillisia sisältöjä. Koulutuksen järjestäjä määrittelee laajuuden osaamispisteinä osaamisen kattavuuden, vaikeusasteen ja merkittävyyden perusteella suhteessa suoritettavaan tutkintoon.
• Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja ja muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja (1–25 osp) kohtaan tunnustetaan väyläopintojen yleissivistäviä sisältöjä. Koulutuksen järjestäjä määrittelee laajuuden osaamispisteinä osaamisen kattavuuden, vaikeusasteen ja merkittävyyden perusteella suhteessa suoritettavaan tutkintoon.

Väyläopintojen yleissivistäviä sisältöjä voidaan tunnustaa myös

• Yhteisten tutkinnon osien valinnaisiin osaamistavoitteisiin, mikäli osaaminen tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden tutkinnon perusteissa määrättyjä osaamistavoitteita. Osaamisen tunnustaminen kirjataan suorituksen alkuperäisellä nimellä viitetietoineen ja koulutuksen järjestäjä määrittelee laajuuden osaamispisteinä osaamisen kattavuuden, vaikeusasteen ja merkittävyyden perusteella suhteessa suoritettavaan tutkintoon.
• Tutkinnon perusteiden mukaisiin yhteisten tutkinnon osien osa-alueisiin tai koulutuksen järjestäjän päättämiin valinnaisiin osaamistavoitteisiin, mikäli suorituksen sisältö vastaa kyseisen osa-alueen osaamistavoitteita.

Lue lisää

Siirtymäajalla olevien tutkinnon perusteiden mukaan suoritetut tutkinnot osat ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueet voidaan tunnustaa sisällyttämällä:

• Mikäli tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset samoja (esim. tutkinnon osilla on ePerusteissa sama koodi)
• Yhteisen tutkinnon osan osa-alueiden sisällöt vastaavat toisiaan (vastaavuus on määritelty Opetushallituksen määräyksessä).

Jos em. vaatimukset eivät täyty, niin tunnustaminen pitää tehdä arvioimalla osaamisen vastaavuus. Siirtymäajalla olevien tutkinnon perusteiden mukaisesti aiemmin hankitun osaamisen ajantasaisuutta ei tarvitse arvioida.

Lue lisää

Paikallinen tutkinnon osa voidaan tunnustaa vain saman tutkinnon kohtaan ”paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa”. Esimerkiksi liiketoiminnan perustutkinnon paikallista tutkinnon osaa ei voida tunnustaa metsäalan perustutkintoon kohtaan ”paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvaksi tutkinnon osaksi" eikä kohtaan ”tutkinnon osa toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta”.

Lue lisää