Usein kysytyt kysymykset
Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.
317 aiheeseen liittyvää kysymystä
Opiskelija on aloittanut ammatillisen tutkinnon suorittamisen ja joutuu vaihtamaan koulutuksen järjestäjää esimerkiksi paikkakunnalta poismuuton vuoksi. Mikäli opiskelija jatkaa uudella koulutuksen järjestäjällä saman tutkinnon suorittamista ja samoilla tutkinnon perusteilla ilman taukoa, opiskelijalle aiemmin tunnustetut opinnot voidaan siirtää osaksi opiskelijan opintoja myös sillä koulutuksen järjestäjällä, jossa opiskelija jatkaa opintoja. Osaamisen tunnustamisen prosessia ei tarvitse tällöin tehdä uudelleen, vaikka muutoin osaamisen tunnustaminen tehdään aina alkuperäisistä asiakirjoista.
Opintojen jatkaminen ilman taukoa tarkoittaa tässä tapauksessa opintojen välitöntä jatkumista uudella koulutuksen järjestäjällä. Tällöin tarkastellaan opiskelijaksi ottamisen päivämäärää, ei tosiasiallista opintojen aloituspäivää. Lisäksi, jos hallinnollisista syistä opiskeluoikeuden päättymispäivä on edellisellä koulutuksen järjestäjällä esimerkiksi perjantai ja opiskeluoikeus uudella koulutuksen järjestäjällä alkaa seuraavana maanantaina, katsotaan opintojen jatkuvan ilman taukoa.
Lue lisää
Opiskelija on suorittanut lukiossa Äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineen pakollisia opintoja 9 opintopistettä. Osaamista voidaan tunnustaa ammatillisen perustutkinnon yhteisten tutkinnon osien pakollisiin ja/tai valinnaisiin osa-alueisiin. Osaamisen tunnustamisessa käytetään laajuuden määrittelyssä Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa koulutuksessa -määräyksen liitteen 1 mukaisia kertoimia.
Osaamisen tunnustaminen Viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä osa-alueen pakollisiin osaamistavoitteisiin: Lukio-opintoja voidaan tunnustaa Opetushallituksen määräyksen: Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa koulutuksessa (OPH-1634-2021) liitteen 1 mukaisesti.
Osaamisen tunnustaminen Viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä osa-alueen valinnaisiin osaamistavoitteisiin: Mikäli henkilökohtaistamisessa opiskelijan kanssa sovitaan osaamisen tunnustamisesta pakollisten osaamistavoitteiden lisäksi Viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä valinnaiseen osa-alueeseen, voidaan osaamista tunnustaa edellä mainitun määräyksen liitteen 1 mukaista kerrointa käyttäen. Lukio-opinnoissa suoritetuista 9 opintopisteestä saadaan kertoimella 0,75 yhteensä 6,75 osaamispistettä, joka pyöristetään 7 osaamispisteeseen. Näistä osaamispisteistä 4 tunnustetaan osa-alueen pakollisiin osaamistavoitteisiin, jolloin 3 osaamispistettä on jäljellä tunnustettavaksi valinnaisiin osaamistavoitteisiin.
On huomattava, että osaamista voidaan tunnustaa tutkinnon perusteiden mukaiseen valinnaiseen osa-alueeseen vain 3 osaamispisteen laajuisena. Jos opiskelija on esimerkiksi suorittanut lukiossa Vuorovaikutus 3 (2 op) -kurssin, josta kertoimella voidaan tunnustaa yhteisten tutkinnon osien valinnaisiin osaamistavoitteisiin 1,5 osp (pyöristys 2 osaamispisteeseen), kirjataan osaamisen tunnustaminen: Vuorovaikutus 3 (suorituksen alkuperäinen nimi), 2 osp, arvosana ja viitetiedot. Tunnustaminen perustuu tällöin tutkinnon muodostumisen mukaisesti siihen, että aiemmin hankittu osaaminen tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden tutkinnon perusteissa määrättyjä osaamistavoitteita.
Osaamista voidaan tunnustaa myös ammatillisen perustutkinnon tutkinnon muodostumisen kohtaan: Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja. Tällöin osaamispisteiden määrittelyssä käytetään Opetushallituksen määräyksen: Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa koulutuksessa (OPH-1634-2021) liitteen 1 kertoimia.
Lue lisää Opetushallituksen määräyksestä Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa koulutuksessa (OPH-1634-2021)
Opiskelijan aiemmin suorittamia mukautetusti arvioituja tutkinnon osia ja yhteisten tutkinnon osien osia-alueita voidaan tunnustaa suoritettavaan tutkintoon. Tunnustettaessa aiemmin hankittua osaamista, opiskelijalla ei tarvitse olla päätöstä erityisestä tuesta. Opiskelijan kanssa on aina syytä keskustella tunnustamisesta, kun kyse on mukautetusti arvioitujen tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden tunnustamisesta.
Osaamisen ajantasaisuuden arvioinnissa on huomioitava, että osaamisen ajantasaisuutta verrataan siihen osaamiseen, josta opiskelija on saanut mukautetun arvosanan, toisin sanoen hyödynnetään opiskelijalla olevaa sanallista kuvausta osaamisesta.
Osaamisen tunnustamisen yhteyteen kirjataan viitetieto mukautetusta arvioinnista. Aiemmin tehtyä sanallista arviointia ei siirretä.
Lisätietoja
Ulkomailla hankittua osaamista on mahdollista tunnustaa osaksi ammatillista tutkintoa esim. silloin, kun opiskelija on vaihdossa ulkomailla ja suorittaa sinä aikana opintoja ulkomaisessa yhteistyöoppilaitoksessa. Tällöin on varmistettu ennalta osaamisen vastaavuus ja se, että kyseessä on toimivaltainen viranomainen.
Myös muuta osaamista on mahdollista tunnustaa ulkomaisista todistuksista.
Osaamisen tunnustaminen tehdään aina alkuperäisistä asiakirjoista tai niiden oikeaksi todistetuista kopioista. Hankaluutena osaamisen tunnustamisessa ulkomaisesta todistuksesta on se, että osaamista tunnustavan pitää itse varmistaa, että kyseessä on ko. maassa toimivaltainen viranomainen.
Suoritusten sisällön ja laajuuden tulee olla kuvattuna riittävän tarkasti, jotta koulutuksen järjestäjä pystyy määrittelemään tarvittaessa aikaisempien suoritusten laajuuden osaamispisteinä. Opiskelijan tulee toimittaa koulutuksen järjestäjälle todistuksena opintojen sisällöt ja tavoitteet osaamisen tunnustamista varten.
Todistuksessa, opintosuoritusotteessa tai vastaavassa asiakirjassa tulee olla arvosanat, jotka voidaan tarvittaessa muuntaa suoritettavan tutkinnon arvioinnissa käytettävälle arviointiasteikolle. Ulkomaalaisen todistuksen arviointiasteikot voivat poiketa toisistaan niin, ettei muuntotaulukkoa ulkomaisen arvosanan muuntamiseksi ole olemassa.
Koulutuksen järjestäjä päättää ulkomaisten todistusten käyttämisestä osaamisen tunnustamisessa edellä mainittujen vaatimusten pohjalta.
Usein ainoaksi vaihtoehdoksi jää osaamisen tunnistaminen ja huomioon ottaminen osaamisen hankkimisen suunnittelussa sekä osaamisen osoittaminen näytössä, jotta se voidaan luotettavasti arvioida.
Opetushallituksella ei ole kattavaa luetteloa ulkomaisista ja toimivaltaisista viranomaisista, jotka arvioivat ja todentavat ammatillista osaamista ja lukio-opintoja. Lisätietoja toimivaltaisista ulkomaisista korkeakouluista ja yliopistoista saa Opetushallituksen tutkintojen tunnustaminen yksiköstä.
Ammattikorkeakoulujen ammatillisen tutkinnon perusteella tehtävässä todistusvalinnassa ei huomioida kevään 2025 toisesta yhteishausta lähtien osittain tai kokonaan mukautetuin arvosanoin suoritettuja ammatillisia perustutkintoja. Päätös perustuu ammattikorkeakoulujen velvollisuuteen toteuttaa opiskelijavalinta oikeudenmukaisesti, hakijoiden yhdenvertainen kohtelu huomioiden.
Ammatillisen perustutkinnon mukautetusti suorittaneilla hakijoilla on edelleen mahdollisuus hakeutua opiskelemaan ammattikorkeakouluun AMK-valintakokeen tai muiden valintatapojen kautta.
Lisätietoja
- Opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto loppuun siirtymäajalla olevien perusteiden mukaisesti siirtymäajan puitteissa.
- Siirtymäajan perusteilla opiskeleva opiskelija voi valita uudesta perusteesta valinnaisen tutkinnon osan kohtaan ”Tutkinnon osa toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta”, kun kyse ei ole samasta osaamisesta, jonka hän on jo suorittanut. Uudesta perusteesta valittu tutkinnon osa tunnustetaan sisällyttämällä osaksi suoritettavaan tutkintoon.
- Opiskelija voi halutessaan siirtyä suorittamaan tutkintoa uuden perusteen mukaisesti. Tällöin aiemmin hankittu osaaminen tunnustetaan sisällyttämällä ja/tai arvioimalla osaamisen vastaavuus. Mikäli vastaavuus voidaan todeta vain osittain, opiskelija hankkii puuttuvan osaamisen. Tutkinnon osan arvosana määritellään aiemmin suoritetun ja puuttuvan osaamisen osoittamisen perusteella. Aiemmin saman tutkinnon toisesta perusteesta suoritettu valinnainen tutkinnon osa voidaan tunnustaa tutkinnon muodostumisessa kohtaan ”Tutkinnon osa toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta” vain siinä tapauksessa, että ko. olevan tutkinnon osan sisältämää osaamista ei ole uudessa perusteessa.
Oppiaineiden eri oppimäärät on tarkoitettu vaihtoehtoisiksi tavoiksi opiskella tiettyjä oppiaineita eikä niitä tule siten sisältyä opiskelijan opintosuunnitelmaan kuin yksi kustakin oppiaineesta. Oppimäärä valitaan aloitettaessa oppiaineen opiskelu. Jos opiskelija tulee myöhemmin siihen tulokseen, että toinen oppimäärä vastaisi paremmin hänen taitojaan ja tavoitteitaan, oppimäärää on mahdollista vaihtaa kesken opintojen. Tällaisiin tilanteisiin on olemassa ohjeet lukion opetussuunnitelman perusteissa (luku 5.2.5).
Mikäli opiskelija haluaa suorittaa yksittäisiä opintojaksoja toisesta oppimäärästä, ne voidaan lukea hyväksi opiskelijan varsinaisen oppimäärän valinnaisiin opintoihin. Opiskelijalla voi olla päättötodistuksessaan oppiaineesta vain yhden laajuinen oppimäärä.
Ylioppilastutkintoa suorittavalta kokelaalta vaadittavaan viiden kokeen yhdistelmään voi kuulua vain yksi koe samassa oppiaineessa. Kokelas voi lisäksi suorittaa yhden tai useamman muun kokeen.
TUVA-koulutuksessa ei opiskella koulutus- tai oppisopimuksella, joten tällaisia sopimuksia ei tehdä. Työelämään tutustumisen järjestämiseksi TUVA-koulutuksen järjestäjä tekee yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Koulutuksen järjestäjä laatii yhteistyössä työelämän edustajan kanssa vapaamuotoisen sopimuksen, jossa kuvataan työelämään tutustumiseen liittyvät menettelyt sekä voimassa olevat vastuu- ja vakuutuskäytänteet. Sopimuksen sisällöissä voidaan hyödyntää esimerkiksi koulutussopimuksen tai työhöntutustumissopimuksen (TET) malleja.
Muiden kuin oppivelvollisten opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä on, että valmentavan koulutuksen suorittaminen on jatko-opintovalmiuksien hankkimiseksi erityisestä syystä perusteltua (1215/2020, 8 §).
Opiskelijaksi ottamista erityisestä perustellusta syystä voidaan soveltaa esimerkiksi silloin, jos maahanmuuttotaustainen henkilö on suorittanut tutkinnon ulkomailla, mutta hän ei pysty työllistymään kyseisen tutkinnon perusteella ja tarvitsee maahanmuuttotaustansa vuoksi tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta, jotta voi hakeutua suorittamaan tutkintokoulutusta.
Opiskelijaksi ottaminen erityisesti perustellusta syystä voisi tulla kyseeseen myös silloin, jos henkilö joutuu terveydentilansa vuoksi kouluttautumaan uuteen ammattiin ja tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen suorittamisen voidaan katsoa olevan opiskeluvalmiuksien hankkimiseksi erityisestä syystä perusteltua.
Säännöstä ei ole tarkoitettu sovellettavaksi sellaisissa tilanteissa, joissa tutkinnon jo suorittanut henkilö on jäänyt ilman koulutuspaikkaa, jos hänellä voidaan kuitenkin katsoa olevan valmiudet tutkintokoulutuksen suorittamiseen. Tällöin koulutuksen tulee järjestää opinto-ohjausta ja muuta ohjausta soveltuvan tutkintokoulutuspaikan löytämiseksi.
Oppivelvollinen, joka on jo aiemmin suorittanut valmentavan koulutuksen, voidaan ottaa uudelleen valmentavaan koulutukseen, jos hänellä ei ole soveltuvaa koulutuspaikkaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa (1215/2020, 8 §). Tällöin opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tulee laatia siten, että siihen sisältyvät opinnot täydentävät aikaisempia koulutuksen osien sisältöjä. Täydentävät opinnot tulee suunnitella niin, että opiskelija valmentautuu joko lukion tai ammatillisen koulutuksen opintoihin ja siirtyy mahdollisimman joustavasti tutkintokoulutukseen. Jos opiskelijalle on jo annettu todistus suoritetusta TUVA-koulutuksesta, täydentävistä opinnoista annetaan todistus suoritetuista opinnoista.