Usein kysytyt kysymykset
Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.
317 aiheeseen liittyvää kysymystä
TUVA-koulutuksen suoritusaika on yksi vuosi ja laajuus 38 viikkoa. Koulutuksen järjestäjä voi myöntää opiskelijalle hakemuksesta sairauden, vamman tai muun erityisen syyn, kuten puutteellisten opiskeluvalmiuksien vuoksi lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. Koulutuksen järjestäjä tekee opiskelijan tai alaikäisen opiskelijan huoltajan tai laillisen edustajan hakemuksesta hallintopäätöksen.
Jos koulutuksen järjestäjä myöntää opiskelijalle perustellusta syystä lisäaikaa koulutuksen loppuun saattamiseen, koulutus päättyy, kun koulutuksen laajuus 38 viikkoa on suoritettu. Opiskelijan ei tarvitse hakea yhteishaussa uudestaan TUVA-koulutukseen, vaan koulutuksen järjestäjä myöntää samalle opiskeluoikeudelle lisäaikaa koulutuksen laajuuden 38 viikkoa loppuun saattamiseen tai opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kun opiskelija on suorittanut TUVA-koulutusta 38 viikkoa, tulee hänen siirtyä joko lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.
Kyllä voi, mutta opiskelijavalinnat eivät huomioi arvosanaa yhteishaussa, koska kyseinen arvosana ei ole ollut perusopetuksen päättötodistuksessa eikä kyseessä ole korotettu arvosana. On kuitenkin huomioitava, että oppimäärän suorittaminen voi joissakin tapauksissa olla tarkoituksenmukaista opiskelijan jatko-opinnoissa menestymisen kannalta.
TUVA-koulutuksen osallistuvalla opiskelijalla tulee olla perusopetuksen päättötodistus tai todistus perusopetusta vastaavasta aiemmasta koulutuksesta. Koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin perustellusta syystä ottaa myös ilman päättötodistusta olevan opiskelijan, jos koulutuksen järjestäjä katsoo hänellä muutoin olevan riittävät edellytykset opinnoista suoriutumiseen.
Tulee myös huomioida, että oppivelvollinen, joka ei ole suorittanut perusopetuksen oppimäärää lukuvuoden päättyessä sinä kalenterivuonna, jona hän täyttää 17 vuotta, voi jatkaa perusopetuksessa oppivelvollisuuden päättymiseen saakka. Tällöin kyseessä on kunnille ja muille perusopetuksen järjestäjille vapaaehtoinen tehtävä. Ohjauksen yhteydessä on harkittava myös sitä, onko tämä paras vaihtoehto ottaen huomioon kokonaistilanne ja lapsen etu.
Lähtökohtaisesti opiskelijan opiskelukielen taidon tulisi olla sellainen, että hän hyötyy TUVA-koulutuksessa opiskelusta ja hänellä on mahdollisuus saavuttaa tarvittavat valmiudet toisen asteen opiskeluun. Jos koulutuksen järjestäjä pystyy tarjoamaan riittävää tukea opiskelukielen taidon vahvistamiseen, voidaan opiskelijaksi ottaa myös henkilö, jolla ei ole riittävää opiskelukielen taitoa. Tällöin opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa voidaan painottaa erityisesti koulutuksen alussa opiskelukielen taidon kehittämiseen liittyviä opintoja.
Oppivelvollinen opiskelija, jolla ei ole riittävää opiskelukielen taitoa, voidaan ohjata myös aikuisten perusopetukseen. Aikuisten perusopetus on lähtökohtaisesti tarkoitettu 17 vuotta täyttäneille, mutta oppivelvollisuuslain mukaan opetukseen voidaan ottaa myös tätä nuorempi henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärää vastaavat opinnot, mutta jolta puuttuu perusopetuksen jälkeisen koulutuksen suorittamiseksi riittävä suomen tai ruotsin kielen taito.
Maahanmuuttotaustainen opiskelija voidaan ohjata myös kansanopistojen järjestämään kotoutumiskoulutukseen tai suomen tai ruotsin kielen lukutaitokoulutukseen.
Oppivelvollisuusiän ylittänyt opiskelija, jolla ei ole riittävää opiskelukielen taitoa, voidaan ohjata aikuisten perusopetukseen, kotoutumiskoulutukseen tai vapaan sivistystyön suomen tai ruotsin kielen lukutaitokoulutukseen.
TUVA-koulutuksen järjestäjällä tulee olla toimivat yhteistyömallit muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. TUVA-koulutuksen järjestäjän tulee tehdä yhteistyö- ja hankintasopimus toisen koulutuksen järjestäjän kanssa. Sopimuksessa tulee sopia muun muassa siitä, miten opiskelijan opintojen etenemistä seurataan ja miten suoritetuista opinnoista raportoidaan päävastuulliselle TUVA-järjestäjälle.
Oppilaalle on hyvä laatia oppimissuunnitelma, jossa kuvataan opetuksen tavoitteet ja sisällöt sekä oppilaan tarvitsema tuki esimerkiksi opetuskielessä. On hyvä harkita myös oman opinto-ohjelman mukaista opiskelua, jos paikallinen opetussuunnitelma mahdollistaa sen. Valmistavasta perusopetukseen siirtyvä oppilasta ei voida pitää lähtökohtaisesti tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevana opetuskielen taidon tason perusteella, joten opetuksen suunnittelussa ei sovelleta opiskelun erityisiä painoalueita.
Jos joidenkin oppiaineiden opetus on päättynyt siinä vaiheessa, kun oppilas siirtyy perusopetukseen, on hänellä mahdollisuus suorittaa oppiaineet erityisessä tutkinnossa. Tällöin aineenopettaja laatii oppiaineen keskeisiin tavoitteisiin perustuvan arviointikokonaisuuden tai -kokonaisuuksia. Perusopetus ei tunne hyväksi lukemista, mutta oppilaan mahdolliset aiemmat opinnot on hyvä kartoittaa. Jos erityinen tutkinto suoritetaan ennen perusopetuksen päättymistä, voidaan siitä saatu arvosana siirtää päättötodistukseen.
On myös hyvä huomioida, että oppilas voi jatkaa paikallisella päätöksellä lasten perusopetuksessa siihen saakka, kun hän täyttää 18 vuotta. Jos näyttää siltä, että päättötodistuksen antaminen ole mahdollista, oppilaalle voi antaa erotodistuksen ja ohjata hänet opiskelemaan aikuisten perusopetukseen.
Oppilaan opetus voidaan perusopetuslain 18 §:n perusteella järjestää toisin, ts. vapauttaa jonkin oppiaineen tai oppiaineiden opiskelusta. Tällöin tulee huolehtia, että oppilaan vähimmäisviikkotuntimäärä kuitenkin täyttyy. Vapauttaminen on aina viimesijainen keino, ja oppilaan jatko-opintojen kannalta on tärkeää, että päätöstä harkitaan huolella yhdessä huoltajan ja oppilaan kanssa.
Oppilas voidaan arvioida sanallisesti päättöarviointia lukuun ottamatta. Sanallisessa arvioinnissa tulee ilmaista vähimmillään se, että oppilas on saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti.
Lukuvuositodistukseen merkitään paikallisessa opetussuunnitelmassa kyseiselle vuosiluokalle merkitty oppiaineen laajuus riippumatta siitä, kuinka paljon oppilas on voinut osallistua opetukseen.
Päättöarvioinnissa tulee käyttää päättöarvioinnin kriteereitä. Oppilaan kehittyvä kielitaito tulee ottaa huomioon siinä määrin kuin mahdollista, eli pohtia, missä määrin osaamisen osoittaminen edellyttää vahvaa opetuskielen taitoa. Myös kompensaatioperiaatetta on hyvä soveltaa.
Kyllä voi. Valmistava opetus on tarkoitettu esi- ja perusopetusikäisille, ja sitä voidaan antaa myös nuorille, joilla perusopetusikä on täyttymässä. Sen sijaan valmistavaa opetusta ei voida antaa jo perusopetuksen suorittaneelle oppilaalle eikä kevätlukukauden päätyttyä kyseisenä kalenterivuonna 17 vuotta täyttävälle tai tätä vanhemmalle oppilaalle (perusopetuslaki 46 §).
Perusopetuslain 35 §:n mukaan oppilaan tulee osallistua perusopetuslaissa säädettyyn opetukseen, johon hänet on otettu, ellei oppilaalle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Laissa tarkoitetun opetuksen
sisällöstä määrätään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sisällöt ovat opetusta velvoittavia, joten kyseiset sisällöt eivät ole oppilaille vapaaehtoisia, eikä
niistä voida vapauttaa oppilasta.
Perusopetuslain 30 §:n mukaan opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.
Perusopetuksen henkilöstö suunnittelee ja toteuttaa opetusta lainsäädännön ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sekä paikallisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä tulee käsitellä oppilaiden kanssa.
Opetussuunnitelman perusteisiin kuuluvien asioiden käsittelyyn ei tarvita huoltajan lupaa, eikä huoltaja voi kieltää opetussuunnitelman perusteiden mukaista opetusta. Oppilasta ei voida vapauttaa opetuksesta esimerkiksi siltä osin, kun käsitellään sukupuolen tai seksuaalisuuden moninaisuutta, seksuaalista kehitystä, seksuaaliterveyttä ja ihmisen lisääntymistä. Opetuksen järjestäjä vastaa kuitenkin siitä, että koulutyössä ja sen kehittämisessä ollaan yhteistyössä kotien kanssa. Henkilöstön avoin ja kunnioittava suhtautuminen kotien erilaisiin uskontoihin, katsomuksiin, perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen perusta. Opetuksessa voidaan lisäksi etsiä erilaisille oppilaille pedagogisesti tarkoituksenmukaisia tapoja sensitiivistenkin aiheiden käsittelyyn.
Lisätietoja
Perusopetuslain 35 §:n mukaan oppilaan tulee osallistua perusopetuslaissa säädettyyn opetukseen, johon hänet on otettu, ellei oppilaalle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Laissa tarkoitetun opetuksen
sisällöstä määrätään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sisällöt ovat opetusta velvoittavia, joten kyseiset sisällöt eivät ole oppilaille vapaaehtoisia, eikä
niistä voida vapauttaa oppilasta.
Perusopetuslain 30 §:n mukaan opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.
Perusopetuksen henkilöstö suunnittelee ja toteuttaa opetusta lainsäädännön ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sekä paikallisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä tulee käsitellä oppilaiden kanssa.
Opetussuunnitelman perusteisiin kuuluvien asioiden käsittelyyn ei tarvita huoltajan lupaa, eikä huoltaja voi kieltää opetussuunnitelman perusteiden mukaista opetusta. Oppilasta ei voida vapauttaa opetuksesta esimerkiksi siltä osin, kun käsitellään sukupuolen tai seksuaalisuuden moninaisuutta, seksuaalista kehitystä, seksuaaliterveyttä ja ihmisen lisääntymistä. Opetuksen järjestäjä vastaa kuitenkin siitä, että koulutyössä ja sen kehittämisessä ollaan yhteistyössä kotien kanssa. Henkilöstön avoin ja kunnioittava suhtautuminen kotien erilaisiin uskontoihin, katsomuksiin, perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen perusta. Opetuksessa voidaan lisäksi etsiä erilaisille oppilaille pedagogisesti tarkoituksenmukaisia tapoja sensitiivistenkin aiheiden käsittelyyn.
Lisätietoja
EPALE - Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi on monikielinen ja avoin verkkofoorumi aikuiskouluttajille, -opettajille, ohjaus- ja tukihenkilöstölle, tutkijoille, päättäjille, luovien alojen ammattilaisille sekä muille aikuiskoulutuksen parissa työskenteleville.
EPALE tarjoaa runsaasti tasokasta ja ajankohtaista tietoa aikuiskoulutuksesta. Se mahdollistaa hyvien käytäntöjen jakamisen ja verkostoitumisen sekä vuoropuhelun aikuisoppimisen ammattilaisten kesken.
EPALEsta löydät työkaluja aikuiskouluttajan arkeen. Voit kirjoittaa työstäsi sekä osallistua tapahtumiin, temaattisiin verkkokeskusteluihin sekä koulutuksiin ja kasvokkaisiin kohtaamisiin.
EPALE on Euroopan laajin aikuisoppimisen yhteisö. Liity sinäkin!