311 aiheeseen liittyvää kysymystä

Avainsanat Perusopetus

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän tehtävänä on vahvistaa oppilaan opetuskielen taitoa, tukea oppilaan monikielisyyden kehittymistä sekä herättää kiinnostus ja tarjota välineitä kielitaidon elinikäiseen kehittämiseen.

Suomen kielen oppiminen tukee monikielisten ja etenkin maahanmuuttotaustaisten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä auttaa rakentamaan heidän kielellistä ja kulttuurista identiteettiään. Peruskoulussa oppimäärän opetuksen lähtökohtana ovat oppilaille merkitykselliset ja tarpeelliset tekstilajit ja kielenkäyttötilanteet, joiden avulla kielen muotoja, merkityksiä ja käyttöä tutkitaan ja opitaan analysoimaan. Kielitaitoa kehitetään kaikilla kielen käytön osa-alueilla, joita ovat puhuminen, kirjoittaminen sekä luetun ja kuullun ymmärtäminen. Ymmärtämis- ja tuottamistaitojen kehittyminen nivoutuvat toisiinsa. S2-oppimäärän erityistehtävä on tukea lapsen ja nuoren kasvua kieliyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi, jolla on kielelliset valmiudet jatko-opintoihin.

Yhtenä äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääränä S2-opetuksen tehtävänä on myös tukea osaltaan kielitaidon kehittymistä varhaislapsuudesta lähtien elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että myös esimerkiksi varhaiskasvatuksessa on otettava huomioon lasten erilaiset kielelliset ja kulttuuriset taustat ja pyrittävä vahvistamaan lasten erilaisia kielellisiä identiteettejä sekä uteliaisuutta ja kiinnostusta kieliin, teksteihin ja kulttuurin ilmentymiin.

Avainsanat Lainsäädäntö Perusopetus

Perusopetuslain mukaan otettaessa lapsia aamu- ja iltapäivätoimintaan heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Kunta päättää, millä perusteilla valinta tapahtuu, jos toimintaan hakevia on enemmän kuin toimintaan voidaan ottaa. Valintaperusteina ei saa käyttää perustuslaissa todettuja hakijoiden yhdenvertaisuutta loukkaavia perusteita. Perustuslain mukaan ketään ei saa asettaa ilman hyväksyttävää perustetta eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/aamu-ja-iltapaivatoimintaan-ottaminen

Avainsanat Valmistava opetus Perusopetus

Valtakunnallisesti valmistavalle opetukselle ei ole asetettu enimmäisryhmäkokoa. Ryhmäkokoa säätelee kuitenkin se, että ryhmässä jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus saavuttaa ne opetuksen tavoitteet, jotka hänen omassa opinto-ohjelmassaan on määritelty. Paikallisesti opetuksen järjestäjä voi määritellä enimmäisryhmäkoon. Opetushallitus suosittelee, että valmistavan opetuksen ryhmäkoko ei ylitä 8–10 oppilasta. Ryhmäkokoon vaikuttavat kuitenkin suuresti oppilaiden ikäjakauma, koulutus- ja kielitausta.

Avainsanat Lukiokoulutus

Lukiolain 27 §:n mukaan Opetushallitus voi antaa tarkempia määräyksiä osaamisen tunnustamisesta ja sitä koskevasta menettelystä.

Vain hyväksytysti suoritetut opinnot katsotaan lukiolain 27 §:ssä tarkoitetuksi aiemmin hankituksi osaamiseksi, joka opetuksen järjestäjän tulee tunnustaa.

Lukiolain (714/2018) 27 §:n mukaan koulutuksen järjestäjän tehtävänä on opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä selvittää ja tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esittämän selvityksen perusteella.

Lukioasetuksen (810/2018) 17 §:n mukaan hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Koska arvosanalla 4 suoritetut opinnot on hylätty, niistä ei näin ollen synny sellaista opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä vastaavaa osaamista, jota voisi tunnustaa.

Jos sen sijaan opiskelija on saanut suoritettua hyväksytysti jonkin oppiaineen koko oppimäärän, se voidaan hyväksi lukea sellaisenaan, vaikka siinä olisi lukion opetussuunnitelman perusteiden sallima määrä hylättyjä arvosanoja (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019, luku 5.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi).

Opiskelijan vaihtaessa kesken opintojen oppimäärää pitkän oppimäärän opintojen arvosanat, myös hylätyt, siirtyvät suoraan lyhyen oppimäärän opintojen arvosanoiksi, mikäli opinnoille löytyy suora vastaavuus. Muut pitkän oppimäärän mukaiset hyväksytysti suoritetut opinnot tai opintojen osat voivat olla lyhyen oppimäärän valinnaisia opintoja paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Saadakseen kyseisen oppiaineen oppimäärän hyväksytysti suoritetuksi opiskelijan kuitenkin huolehdittava siitä, että hylättyjä arvosanoja on opintopisteinä korkeintaan opetussuunnitelman perusteiden sallima määrä. Opiskelijan siirtyessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pidempään oppimäärään menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää täydentäviä opintoja, ja tässä yhteydessä myös jo suoritettujen opintojen arvosanat harkitaan uudelleen.

Avainsanat Henkilökohtaistaminen Oppimisympäristö Ammatillinen koulutus

Jos opiskelijalla on jo tutkinnon osan suorittamiseen riittävä osaaminen, ei ole tarpeen tehdä kumpaakaan  sopimuksista. Koulutussopimus ja oppisopimus tehdään tilanteissa, joissa osaamista hankitaan työpaikalla. Jos osaamista ei ole tarkoitus hankkia työpaikalla, riittää, että opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmien yhteydessä sovitaan, missä ja milloin opiskelija osaamisensa osoittaa.

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Lähtökohtana on, että ammatillisten tutkinnon osien näytöt toteutetaan ja ammattitaito osoitetaan työpaikoilla käytännön työtehtävissä. Perustellusta syystä näytöt voidaan järjestään myös muualla. Näitä syitä voivat olla esimerkiksi se, että erityistilanteeseen liittyvää ammattitaitoa ei ole mahdollista osoittaa käytännössä tai vaarana on esimerkiksi potilas- tai liikenneturvallisuuden vaarantuminen. Mahdolliset muut näyttöympäristöt määritellään kunkin opiskelijan kohdalla henkilökohtaisesti. Näyttöjä suunniteltaessa on syytä katsoa tutkintokohtaisesti myös se, millaisia täydentäviä ammattitaidon osoittamistapoja tutkinnon perusteissa on määritelty.

Avainsanat Tutkinnon perusteet Ammatillinen koulutus

Ravintola- ja catering-alan työtehtävissä vaaditaan hyväksytysti suoritettu hygieniapassi. Hygieniapassi on oltava elintarvikealan toimijalla, joka käsittelee elintarvikehuoneistossa pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Hygieniaosaaminen osoitetaan suorittamalla hygieniapassi hyväksytysti.

Nykyiset ravintola- ja catering-alan perustutkinnon perusteet (OPH-2707-2017) tulivat voimaan 1.8.2018 ja silloin sai vielä hygieniapassin soveltuvan tutkinnon tai koulutuksen perusteella. Elintarvikelain (1397/2019, 27 §) muutoksen jälkeen hygieniapassia ei enää myönnetä soveltuvan elintarvikealan tutkinnon tai koulutuksen perusteella vaan kaikkien on mentävä hygieniapassitestiin. Muutos on ollut voimassa 1.1.2020 alkaen. Tutkinnon tai koulutuksen perusteella ennen 31.12.2019 myönnetty hygieniapassi on edelleen voimassa lainmuutoksen jälkeen.

Tutkinnon perusteiden mukaan opiskelijan tulee noudattaa hygienialainsäädäntöä. Tutkintotodistuksen saa vain, jos opiskelija on suorittanut Ruokaviraston virallisen hygieniapassitestin hyväksytysti.

Avainsanat Lainsäädäntö Perusopetus

Lasten ja nuorten perusopetus järjestetään lähiopetuksena. Lähiopetuksen kuuluu opettajan antama opetus koulun osoittamassa turvallisessa opiskeluympäristössä työsuunnitelmassa määriteltyinä työaikoina. Perusopetuslaki ei mahdollista opetuksen järjestämistä etäopetuksena, jossa oppilas valitsee itse opiskelun ajan ja paikan. Opetuksessa voidaan kuitenkin hyödyntää etäyhteyksiä esimerkiksi videon tai tietokoneen välityksellä, kunhan edellä mainitut lähiopetuksen kriteerit täyttyvät.

Aikuisten perusopetus voidaan sen sijaan perusopetuslain mukaan järjestää osaksi tai kokonaan etäopetuksena.

Perusopetuslain 20 a §:n voimassaolo päättyi 31.7.2022. Perusopetus järjestetään siis lähiopetuksena, eikä siirtyminen poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin eli etäopetukseen ole enää 1.8. 2022 alkaen mahdollista.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/etaopetus-perusopetuksessa

Asiasanat
oppilaan oikeudet, etäopetus, etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

 

Avainsanat Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle

Kirjaudu School Education Gateway tai eTwinning -portaaleihin, ja tee niihin ilmoitus. Mutta katso ensin muiden tekemiä ilmoituksia. Laita hakusanaksi vaikka job shadowing niin sinne tulee muutamia kouluja, jotka ovat hakemuksen jo tehneet.
Vastaanottavalle koululle ei ole olemassa mitään varsinaisia sääntöjä, kaikki byrokratia hoituu tulevan opettajan kautta. Teidän pitää vain antaa koulunne OID-tunnus, jos teillä se on, suunnitella vaihtoa ennakkoon tulijan kanssa, isännöidä job shadowing ja antaa lopuksi osallistujatodistus. Mutta muista, että job shadowing on enemmän kuin vierailu ja siinä keskusteluilla on tärkeä rooli.

Sivulta täydennyskoulutushankkeen osallistujalle saat lisätietoa otsikosta "Kurssin, job shadowing tai opetuskohteen etsiminen".

Lähtökohtana on että, perusopetusta järjestetään lainsäädännön mukaisesti. Häiriötilanteita varten on tärkeää kehittää ratkaisuja, jotka turvaavat opetuksen jatkumista, oppilaiden hyvinvointia sekä henkilöstön jaksamista. Jotta toimintaa voidaan jatkaa myös häiriötilanteissa, opetuksen järjestäjän on ollut tärkeää ennakoida ja suunnitella etukäteen esimerkiksi koulujen keskinäistä yhteistyötä ja tarvittaessa sopia yhteistyöstä muiden opetuksen järjestäjien kanssa.

Perusopetuksessa koulutyön keskeyttäminen on viimesijainen vaihtoehto tilanteessa, jossa koulutyötä ei voi pakottavasta syystä jatkaa eikä opetuksen järjestäminen sijoittamalla opetustunteja poikkeavalla tavalla, vaihtoehtoisessa paikassa, yhdessä toisen koulun tai muiden opetuksen järjestäjien kanssa, ole mahdollista. Jos opetusta ei voida järjestää, voidaan opetus keskeyttää määräajaksi. Normaaliin koulutyöhön tulee palata heti, kun pakottava syy poistuu.

Perusopetusasetuksen mukaan lukuvuosi päättyy viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Mikäli perusopetuksen järjestämiseen tulee keskeytyksiä eikä opetussuunnitelman tavoitteita voida muutoin saavuttaa, opetusta voidaan jatkaa viikon 22 jälkeen enintään kuudella työpäivällä. Päätöksen opetuksen keskeyttämisestä ja pitämättä jääneiden päivien korvaamisesta tekee opetuksen järjestäjä. (Perusopetuslaki 23 § 3 momentti) 

Näytetään 81-90/311