Usein kysytyt kysymykset

Teksti tarkastettu ja päivitetty 2.8.2022

Sosiaali- ja terveysministeriön covid-19 -rokotusstrategian mukaan rokotuksia tarjotaan 5 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille henkilöille alueellisten aikataulujen mukaisesti. Rokotukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia.  Rokotusten järjestämisestä ja tiedottamisesta vastaavat kuntien terveysviranomaiset. Myös kouluterveydenhuollon osallistumisesta rokottamiseen päätetään kunnissa. Rokotuksia on hyvä käsitellä yleisellä tasolla perusopetuksen ja toisen asteen opiskelijoiden opetuksessa rokotusten kohderyhmään kuuluvien kanssa. Tavoitteena on antaa oppilaille ja opiskelijoille tietoa rokotuksista ja niiden merkityksestä ihmisen terveydelle.

Miten koronarokotuksia käsitellään opetuksessa? 

Koronarokotuksia käsitellään opetuksessa kuten muitakin rokotuksia opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden mukaisesti. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien on tärkeä huolehtia, että aihetta käsitellään kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa heidän ikätasonsa huomioiden. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on hyvä varmistaa, että myös eri kielitaustaiset oppilaat ja opiskelijat saavat riittävästi tietoa koronarokotuksista osana opetusta.  

Koulussa ja oppilaitoksessa tulisi suunnitella, miten koronarokotuksia koskeva opetus toteutetaan eri oppiaineissa tai oppiaineiden yhteistyössä. Aiheesta on hyvä keskustella myös vapaamuotoisemmin, esimerkiksi ryhmänohjaajan tai luokanvalvojan tunneilla. Teeman käsittelyssä voidaan tehdä yhteistyötä opiskeluhuollon palveluiden kanssa ja hyödyntää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyvää materiaalia koronaviruksesta, -rokotuksista ja -rokotteista. Opetettavan tiedon tulee perustua tieteelliseen tietoon.

Yksittäisen henkilön rokotusta koskeva tieto on salassa pidettävä terveystieto. Salassapito tulee ottaa huomioon myös rokotusjärjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa, jotta tieto rokottamisesta tai siitä pidättäytymisestä ei tule toisten tietoon, ellei lapsi tai nuori sitä itse kerro. Terveydenhuolto vastaa terveystietojen käsittelystä. Opetuksessa ei käsitellä yksittäisen henkilön rokotuksia eikä opetustoimi pidä rekisteriä rokotetuista. 

Oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja opiskeluun. Rokotuksen ottamisen tai ottamatta jättämisen perusteella ei saa asettaa oppilaita ja opiskelijoita eriarvoiseen asemaan. Rokotuksen ottaminen ei voi olla edellytys koulun tai oppilaitoksen toimintaan osallistumiselle. 

Perusopetuksessa rokotusten käsittely kuuluu aiheena esimerkiksi terveystietoon. Alkuopetuksen ympäristöopissa käsitellään hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita sekä perehdytään arjen terveystottumuksiin. Vuosiluokilla 1-2 perehdytään arjen terveystottumuksiin ja harjoitellaan niihin liittyviä taitoja. Vuosiluokilla 3–6 ympäristöopissa perehdytään muun muassa sairauksien ehkäisyyn. Vuosiluokkien 7–9 terveystiedossa käsitellään ajankohtaisia terveysilmiöitä, tarkastellaan terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta sekä nostetaan esille keskeisiä terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn keinoja.

Lukion terveystiedon opetuksessa rokotuksia lähestytään osana terveyttä, turvallisuutta, terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä (ml. keskeiset tartuntataudit ja epidemiologinen siirtymä) yksilön, yhteisön, yhteiskunnan sekä koko maailman näkökulmista. Oppiaineen tehtävänä on kehittää opiskelijan valmiuksia terveyteen liittyvien valintojen ja niiden taustalla vaikuttavien tekijöiden analysointiin ja seurausten arviointiin. Opetuksessa kehitetään myös opiskelijan kykyä tarkastella monipuolisesti terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulisi yleisellä tasolla tiedottaa rokotuksista ja järjestää tarvittaessa keskustelumahdollisuuksia opiskelijoille. Ammatillisessa koulutuksessa rokotuksiin liittyviä asioita voidaan käsitellä myös yhteisten tutkinnon osien ja soveltuvien alakohtaisten tutkinnon osien yhteydessä.

Milloin nuori voi itse päättää koronarokotuksen ottamisesta?

Terveydenhuollossa alaikäinen voi päättää hoidostaan, myös rokotusten ottamisesta silloin, kun hän on kehitystasonsa mukaisesti siihen kykenevä (Potilaslaki 7 §).  Jos nuori ei kykene tai halua päättää rokotuksestaan itse, rokottamiseen kysytään suostumusta huoltajilta. Jos nuorella on useampi kuin yksi huoltaja, suostumus tarvitaan kaikilta huoltajilta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut mallipohjan suostumukselle.  Alaikäisen päätöskyvyn arvioi terveydenhuollon ammattihenkilö. 

Potilaslaissa ei ole asetettu mitään varsinaista ikärajaa alaikäisen itsemääräämisoikeudelle. Ratkaisevaa on, kykeneekö nuori ymmärtämään hoidon tai siitä kieltäytymisen merkityksen ja vaikutuksen terveydelleen.  

Jotta lapsi tai nuori voi antaa pätevän suostumuksen rokottamiseensa, hänen pitää saada riittävästi ja ymmärrettävällä tavalla tietoa mm. koronavirustaudista, koronarokotuksesta ja koronarokotuksen mahdollisista haittavaikutuksista. Rokottaja arvioi tiedon- ja keskustelutarpeen laajuutta ja sisältöä lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Hänen tehtävänään on arvioida, kykeneekö lapsi tai nuori tekemään tässä asiassa itsenäisen päätöksen.  Lapsen tai nuoren suostumuksen tulee olla vapaaehtoinen ja hänellä tulee olla yllä kuvattu kyky suostumuksen antamiseen. 

10.8.2021 Päivitetty tekstiin rokotettavien uusi ikäraja 12 vuotta sekä siihen liittyviä tarkennuksia. Lisäksi on lisätty tietoa mm. salassa pidettävistä terveystiedoista.

13.8.2021 Päivitetty tekstiin terveystietojen, rokotusten salassapitoon ja huoltajien suostumuksiin liittyviä tarkennuksia.

2.8.2022 päivitetty tekstiä vastaamaan syyslukukauden 2022 alun tilannetta. Lisätty linkki sosiaali- ja terveysministeriön Suomen covid-19 -rokotusstrategia -julkaisuun

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-koronarokotuksia-kasitellaan-opetuksessa-ja-voiko-nuori-paattaa-itse

Päivitetty 2.8.2022

Opetussuunnitelman perusteet edellyttävät, että peruskoulun aikana nuori oppii uima- ja vesipelastustaidon ja koulu on opetuksen järjestäjänä vastuussa tämän tavoitteen saavuttamisesta.

Peruskoulun uimaopetuksen tavoite vuosiluokilla 1–2 on tutustuttaa oppilas vesiliikuntaan ja varmistaa alkeisuimataito. Vuosiluokilla 3–6 tavoitteena on opettaa uimataito, jotta oppilas pystyy liikkumaan vedessä ja pelastautumaan vedestä. Vuosiluokilla 7–9 uimaopetuksen tavoitteena on puolestaan vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä.

Mikäli korona-aikana ei paikallisesti ole ollut mahdollista järjestää oppilaille uima- ja vesipelastusopetusta, tulee opetuksen järjestäjän huolehtia siitä, että opetukselle asetetut valtakunnalliset tavoitteet voidaan perusopetuksen aikana saavuttaa. 

Jos opetuksen järjestäjä ei ole voinut koronaviruksen vuoksi järjestää uima- ja vesipelastustaitojen opetusta, ei tällaisten poikkeusolosuhteiden tule vaikuttaa oppilaan kannalta negatiivisesti esim. oppilaan liikunnan arviointiin. Perusopetuksen arviointi perustuu oppilaiden yhdenvertaiseen kohteluun ja kohdistuu vain siihen, mitä paikallisessa opetussuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi ja voitu opettaa. Perusopetuksen päättöarvosanan muodostaminen perustuu oppilaan vuosiluokkien 7–9 aikana osoitetun osaamisen perusteella suhteessa oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin. Sitä osaa oppiaineen oppimäärästä, jota ei ole voitu opettaa, ei oteta arvioinnissa kuitenkaan huomioon.

30.12.2021 teksti on päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 22.12. antamaa suositusta opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille.

15.10.2021 teksti on päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 12.10. annettuja suosituksia opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille.

6.8.2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uusi suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.

6.4.2022 päivitetty vastaamaan THL:n ja OKM:n voimassaolevia suosituksia.

2.8.2022 tekstiä ja sivun otsikko päivitetty vastaamaan syyslukukauden 2022 alun tilannetta.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-uima-ja-vesipelastustaitojen-vaje-paikataan-perusopetuksessa-korona-ajan

Teksti tarkastettu 29.7.2022

Ei voi. Lukuvuonna 2022–2023 varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, vapaa sivistystyö sekä taiteen perusopetus järjestetään normaaliolojen lainsäädännön mukaisesti. 

Tämä tarkoittaa sitä, että lukuvuosina 2020–2021 ja 2021–2022 voimassa ollut perusopetuslain 20 a § ei ole enää 31.7. 2022 jälkeen voimassa.  Perusopetus järjestetään siis lähiopetuksena, eikä siirtyminen sen poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin eli etäopetukseen ole enää 1.8. 2022 alkaen mahdollista. Valtioneuvosto ja THL seuraavat koronatilannetta ja tilanteen niin vaatiessa valmistelevat lainsäädäntöä ja suosituksia.

Jos oppilas ei voi esimerkiksi omaan terveydentilaan liittyvistä syistä osallistua lähiopetukseen, hänelle on mahdollista tehdä yksilökohtainen päätös perusopetuslain 18 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä kuten etäopetuksesta.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voiko-perusopetuksen-jarjestaja-tai-koulu-paattaa-itse-siirtymisesta-etaopetukseen

Oppilaiden ja opiskelijoiden on perusopetuslain mukaan käyttäydyttävä asiallisesti. Velvollisuuteen käyttäytyä asiallisesti kuuluu myös asiallinen pukeutuminen.

Joillakin oppitunneilla, kuten liikunnassa, teknisessä työssä ja kotitaloudessa, voidaan oppilaiden pukeutumiselle hygienian, turvallisuuden ja vastaavien syiden vuoksi asettaa vaatimuksia ja rajoituksia. Oppilaiden perusoikeudet, kuten oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja sananvapauteen, huomioon ottaen oppilaille ei voida asettaa muita velvoittavia pukeutumiseen ja ulkonäköön liittyviä rajoituksia. Tästä syystä oppilaita ei myöskään voida velvoittaa käyttämään koulupukuja.

Apulaisoikeuskansleri on todennut, että erään koulun järjestyssäännöissä ollut yleinen määräys toisia loukkaavien vaatteiden käyttökiellosta oli lainvastainen. Jotta määräystä olisi voitu pitää lain mukaisena, sen olisi tullut olla yksilöidympi. Kuitenkin kansanryhmää vastaan kiihottavien vaatteiden kieltäminen järjestyssäännöissä olisi apulaisoikeuskanslerin mukaan hyväksyttävää.

Eduskunnan oikeusasiamies on todennut lävistyskorujen kertakaikkisen kiellon ammatillisessa oppilaitoksessa olevan laiton, mutta rajallisempien kieltojen olevan sallittuja turvallisuus- tai hygieniasyistä. Kielto loukkasi opiskelijoiden perusoikeuksia yhdenvertaiseen kohteluun, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä yksityiselämän suojaan.

Mobility Tool+ -alustaa käytät jokaisen liikkuvuusjakson kirjaamiseen, ja teet siellä myös loppuraportin.

Ammatillisten perustutkintojen kohtaan ”tutkinnon osa toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta, 5-15 osp” voi sisällyttää minkä tahansa ammatillisen tutkinnon osan, joka on määritelty toisessa perusteessa. Jos aiemmin suoritettu tutkinnon osa on ei-voimassa olevista tutkinnon perusteista, niin osaamisen arvioijat varmistavat, että opiskelijan todennettu osaaminen on ajantasaista.

Opiskelijan henkilökohtaistamisessa sovitaan, mikä laajuus valinnaiselle tutkinnon osalla toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta sovitaan vaihteluvälillä 5-15 osp. Mikäli tunnustettavan tutkinnon osan laajuus on enemmän kuin 15 osaamispistettä (esim. 30 osp), niin tutkinnon osan laskennallinen laajuus tutkinnon muodostumisessa on 15 osaamispisteen verran. Opiskelijalle tunnustettu tutkinnon osa näkyy 30 osp:n laajuisena todistuksessa. Todistukseen merkitään viittaus tutkinnon osan kohdalle, tutkinnon osan todellinen nimi ja todellinen osp-määrä (30 osp). Tällöin opiskelijan koko perustutkinnon laajuus menee 15 osp yksilöllisesti yli eli on kokonaisuudessaan 195 osp.

Opiskelijan yksilöllisesti suoritettu kokonaispistemäärä 195 osp tulee näkyviin hänen tutkintotodistukseensa. Tutkinnon laajuus on edelleen 180 osp, joka näkyy myös todistuksessa. Painotettu keskiarvo lasketaan kuitenkin 180 osp:n mukaan ja sisältäen laskennallisen laajuuden 15 osp, tunnustetusta tutkinnon osasta.

Omaa esittelyä on mahdollista muokata milloin vain rekisteröitymisen jälkeen. Esittelyyn voi kirjoittaa esimerkiksi mitä opettaa ja millä koulutusasteella sekä siitä, mistä aiheista on kiinnostunut. Esittelyssä voi myös kertoa tavoitteita tai aiempia kokemuksia eTwinningistä. Esittely kannattaa kirjoittaa sillä kielellä, jolla haluaa kommunikoida tai jolla haluaa toteuttaa projektin. Silloin löytää helpommin projektikumppaneita. Esittelyn voi kirjoittaa myös usealla eri kielellä.

Käyttäjän tulee ensin valita alue (maakunta). Sen jälkeen käyttäjä voi etsiä valikosta oman koulunsa. Jos yksikään opettaja koulusta ei ole aiemmin rekisteröitynyt eTwinningiin, ei koulua vielä löydy valikosta ja tulee luoda uusi koulu.

Lomakkeeseen täytettävä kohta ”School number (official)” on käytössä monessa Euroopan maassa, mutta ei Suomessa. Suomalaisen koulun kohdalla tähän voi täyttää minkä tahansa luvun, esim. 1.

eTwinning-toiminnan kohderyhmää ovat järjestämisluvan saaneet koulutuksenjärjestäjät, jotka tarjoavat kansallisiin opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta. Kohderyhmänä ovat pääasiassa koulutussektorit varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Voit rekisteröityä, jos työskentelet kyseiseen ryhmään kuuluvassa oppilaitoksessa.

Jos et kuulu kohderyhmään, voi EPALE (Electronic Platform for Adult Learning in Europe) tarjota mahdollisuuksia.