Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

84 aiheeseen liittyvää kysymystä

Onko näytöissä aina oltava opetuksen edustaja paikalla?

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioinnin toteuttavat ja arvioinnista päättävät yhdessä tutkinnon osittain koulutuksen järjestäjän nimeämät kaksi arvioijaa. Toinen arvioijista on opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja ja toinen työelämän edustaja. Erityisestä syystä arvioinnin voi toteuttaa ja arvioinnista päättää myös kaksi opettajaa tai muuta koulutuksen järjestäjän edustajaa. Opiskelija osoittaa osaamisensa näytössä ja tarvittaessa muussa osaamisen osoittamisessa. Ammattitaidon osoittamisesta säädetään tutkinnon perusteissa. Näyttö voi olla yksi työkokonaisuus tai se voi koostua useasta erillisestä työkokonaisuudesta. Yksi työkokonaisuus voi koostua myös useista työvaiheista, jotka arvioidaan erikseen. Tutkinnon osan yhden työvaiheen tai työkokonaisuuden arviointiin riittää yksi arvioija, joka täyttää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017, 54 §) mukaiset kriteerit. Mikäli näytön ja muun osaamisen arviointiin osallistuu vain yksi arvioija, tämän arvioijan tulee dokumentoida osaamisen arviointi niin tarkasti, että arviointipäätös voidaan sen perusteella luotettavasti. Arvioijat kirjataan henkilökohtaiseen osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmaan (HOKS). 

Miten sovitaan oppilaitosjakso ulkomaille?

Avainsanat Kansainvälistyminen Ammatillinen koulutus

Oppilaitoksessa suoritettavan ulkomaanjakson sopimiseen käytetään edelleen Erasmus+ ohjelman tai ECVET-prosessin mallien pohjalta laadittavia Learning Agreementia.

 

Miten sovitaan koulutussopimusjakso ulkomaille?

Avainsanat Kansainvälistyminen Ammatillinen koulutus

Kansainväliset opintojaksot tutkinnon suorittamisen aikana ovat erinomainen mahdollisuus sekä opiskelijalle että työelämälle.    

Ulkomaisella työpaikalla tapahtuvasta osaamisen hankkimisen jaksosta, joka ei perustu työsuhteeseen ja josta ei makseta palkkaa tai palkkiota, sovitaan koulutussopimuksella (Training agreement).

Ulkomaanjakson osalta koulutussopimus voidaan solmia suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai tarpeen mukaan muilla asianmukaisilla kielillä lähettävän koulutuksen järjestäjän, opiskelijan ja kohdemaan vastaanottavan tahon tarpeiden mukaan.

Kansainvälisten sopimuspohjien laadintaan on tehty englanninkieliset mallisisällöt, joilla yhdenmukaistetaan sopimuksia ja varmistetaan oikeiden termien käyttö. Kansainvälisten sopimusten tulee täyttää vähintään lain mukaiset minimivaatimukset. Englanninkielinen mallisisältö löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta

Koulutussopimuksen yksi sopijaosapuoli on aina ulkomainen työpaikka, tämän lisäksi sopimuksen muihin tietoihin voidaan lisätä myös esim. ulkomainen yhteistyöoppilaitos. Opiskelijan vakuutusturva tulee varmistaa etukäteen jakson ajalle. Työpaikan työturvallisuus opiskelijalle tulee varmistaa työturvallisuuslain mukaisesti. Opiskelijan työturvallisuudesta vastaa työnantaja. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työpaikalle tästä vastuusta.

Koulutussopimukseen tulee asetuksen mukaan liittää (ulkomaan) koulutussopimusjaksoa koskeva osa opiskelijan henkilökohtaisesta osaamisen kehittämissuunnitelmasta. Tämän osan tulee sisältää ainakin seuraavat asiat:

  • suoritettava tutkinto ja tutkinnon perusteet, mahdollinen suoritettava osaamisala sekä suoritettavat tutkinnon osat
  • vastuullinen työpaikkaohjaaja ja koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja (tai perustellusta syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja)
  • keskeiset työtehtävät työpaikalla tutkinnon perusteiden ja henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisen osaamisen hankkimiseksi
  • työpaikalla järjestettävän osaamisen hankkimisen ajoittuminen
  • mikäli toteutetaan näyttö ulkomailla: näyttöjen ajankohdat ja sisällöt, näyttöympäristöt sekä näytön järjestäjä.


Koulutuksen järjestäjä voi sopimus- ja HOKS-dokumentaatiota muodostaessaan käyttää pohjana ja hyödyntää myös oppilaitoksen jo valmiita malleja tai yhteiseurooppalaisia Learning Agreement-pohjia Erasmus+ -ohjelmasta tai ECVET -järjestelmästä. Aina tulee kuitenkin varmistaa, että sopimus liitteineen täyttää lain ja asetuksen minimivaatimukset. 

Kun kyseessä on Erasmus+ -ohjelman rahoittama ulkomaanjakso, koulutussopimuksen liitteenä tulee olla ohjelman vaatimusten mukaisesti ERASMUS+ VET Mobility Quality Commitment.

 

Miten sovitaan oppisopimusjakso ulkomaille?

Avainsanat Kansainvälistyminen Ammatillinen koulutus

Kansainväliset opintojaksot tutkinnon suorittamisen aikana ovat erinomainen mahdollisuus sekä opiskelijalle että työelämälle.    

Ulkomaisella työpaikalla tapahtuvasta osaamisen hankkimisen jaksosta, joka perustuu työsuhteeseen ja josta maksetaan palkkaa tai palkkiota, sovitaan oppisopimuksella (Apprenticeship), mikäli oppisopimuksen tekemisen edellytykset täyttyvät. Oppisopimuskoulutus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen ja työnantajan ja koulutuksen järjestäjän sopimukseen.

Ulkomaanjakson osalta oppisopimus voidaan solmia suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai tarpeen mukaan muilla asianmukaisilla kielillä lähettävän koulutuksen järjestäjän, opiskelijan ja kohdemaan vastaanottavan tahon tarpeiden mukaan. Oppisopimuksen laadinnan tukena voi käyttää englanninkielisiä malliesimerkkejä sopimusten yhdenmukaisuuden ja oikeiden termien varmistamiseksi. Sopimuksen tulee täyttää lain minimivaatimukset. Englanninkielinen mallisisältö löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta

Koulutuksen järjestäjän vastuulla on varmistaa, että oppisopimusjakson osalta sopimuksessa sovitaan sovellettavasta työajasta, koeajan pituudesta sekä opiskelijan palkkauksen perusteista.

Opiskelijan vakuutusturva tulee varmistaa etukäteen jakson ajalle. Työpaikan työturvallisuus opiskelijalle tulee varmistaa työturvallisuuslain mukaisesti. Opiskelijan työturvallisuudesta vastaa työnantaja. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työpaikalle tästä vastuusta.

Opiskelijalle on mahdollisesti syytä muistuttaa jakson pituuden merkityksestä palkan verovelvollisuuteen/verovapauteen Suomessa (ns. 6 kuukauden sääntö).

Oppisopimukseen on liitettävä ulkomaanjaksoa koskeva osa opiskelijan henkilökohtaisesta osaamisen kehittämissuunnitelmasta. Liiteosassa tulee ilmetä ainakin:

  • suoritettava tutkinto ja tutkinnon perusteet, mahdollinen suoritettava osaamisala sekä suoritettavat tutkinnon osat
  • vastuullinen työpaikkaohjaaja ja koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja (tai perustellusta syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja)
  • oppisopimuskoulutusta hankkineen koulutuksen järjestäjän edustaja
  • keskeiset työtehtävät työpaikalla tutkinnon perusteiden ja henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisen osaamisen hankkimiseksi
  • työpaikalla järjestettävän osaamisen hankkimisen ajoittuminen
  • mikäli toteutetaan näyttö ulkomailla: näyttöjen ajankohdat ja sisällöt, näyttöympäristöt sekä näytön järjestäjä.

Koulutuksen järjestäjä voi ulkomaanjaksolle käytettävää sopimus- ja HOKS-dokumentaatiota muodostaessaan hyödyntää myös oppilaitoksen jo valmiita malleja tai yhteiseurooppalaisia oppimissopimuksia (Learning Agreement) Erasmus+ -ohjelmasta tai ECVET -järjestelmästä. Aina tulee kuitenkin varmistaa, että sopimus liitteineen täyttää lain ja asetuksen minimivaatimukset.

Mikäli kyseessä on Erasmus+ -ohjelman rahoittama ulkomaanjakso, oppisopimuksen liitteenä tulee olla ohjelman vaatimusten mukaisesti ERASMUS+ VET Mobility Quality Commitment.

 

Minkälainen tutkintotodistuksen tulee olla koulutusviennissä suoritetuissa tutkinnoissa?

Avainsanat Koulutusvienti Ammatillinen koulutus

Koulutusvientiin liittyen ei anneta erillistä määräystä, vaan koulutusviennissä suoritetuissa tutkinnoissa sovelletaan samaa Opetushallituksen määräystä kuin Suomessa suoritettavissa tutkinnoissa. Koulutuksen järjestäjä laatii ja antaa tutkintotodistuksen.

Millä koulutuksella on kelpoinen opettamaan ammatillisia tutkinnon osia ja yhteisiä tutkinnon osia?

Avainsanat Opetus ja ohjaus Tutkinnon perusteet Ammatillinen koulutus

Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (1150/2017) määrittää kelpoisuuden yleisellä tasolla. Asetus ei ota täsmällisesti kantaa siihen, millä tutkinnoilla esimerkiksi yhteisten tutkinnon osien osa-alueita voi opettaa. Näin ollen koulutuksen järjestäjän tehtävä on opetustehtävästä päättäessään arvioida, mikä on kulloinkin soveltuva tutkinto kyseisen osa-alueen opettamiseen (em. kelpoisuusasetuksen 14 §:n asettamissa raameissa).

Opiskeluhuoltopalveluiden järjestämisvelvollisuus

Avainsanat Lainsäädäntö Oppilas- ja opiskelijahuolto Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Kunta opetuksen järjestäjänä vastaa opiskeluhuoltopalveluiden järjestämisestä koulujensa oppilaille. Terveydenhuoltolain perusteella kunta on velvollinen järjestämään kouluterveydenhuoltopalvelut kaikkien alueellaan sijaitsevien koulujen oppilaille opetuksen tai koulutuksen järjestäjästä riippumatta. Psykologi- ja kuraattoripalveluista vastaa kunta, ellei yksityinen taho tai valtio opetuksen tai koulutuksen järjestäjänä päätä järjestää näitä palveluja osittain tai kokonaan omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan.

Opetuksen tai koulutuksen järjestäjä vastaa oppilas- ja opiskelijahuoltolain perusteella siitä, että oppilailla, opiskelijoilla ja heidän mahdollisilla huoltajillaan on tieto oppilaitoksen oppilaiden tai opiskelijoiden käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta. Oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilöstöllä on velvollisuus ohjata opiskelijaa hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon etuuksia ja palveluja.

Sovellettava lainsäädäntö
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 ja 11 §

Asiasanat

oppilashuolto, järjestämisvelvollisuus

Muun kuin kansalliskielen opettaminen äidinkielenä

Avainsanat Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Perusopetuslain mukaan äidinkielenä opetetaan oppilaan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen kieltä. Äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta oppilaan äidinkieltä. Opetettava äidinkieli määräytyy ensisijaisesti opetuskielen perusteella. Perusopetuslakia koskevan hallituksen esityksen mukaan saamea voidaan opettaa äidinkielenä, vaikka se ei olisi oppilaan opetuskieli.

Muuta oppilaan äidinkieltä opetetaan käytännössä perusopetusta täydentävänä opetuksena, joka toteutetaan opetusministeriön asetuksella säädettyjen perusteiden mukaisesti. Äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla nämä oppilaat opiskelevat suomen kieltä maahanmuuttajille tarkoitetun suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaisesti. Oman äidinkielen ja suomi toisena kielenä opetukseen myönnetään erillistä valtionavustusta. Opetuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta täydentävän opetuksen järjestämiseen.

Romanikieltä, viittomakieltä tai muita kieliä voidaan opettaa äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen asemesta tai rinnalla niin, että oppilaalle opetetaan äidinkielen opetukseen varatuilla tunneilla kahta kieltä.

Oppisopimusopiskelijan työsuhteen päättäminen

Avainsanat Oppimisympäristö Ammatillinen koulutus

Oppisopimusopiskelija on työsuhteessa oppisopimuspaikan tarjoavaan työnantajaan. Työsuhteen (ja oppisopimuksen) päättäminen on mahdollista laissa säädetyin perustein.

Opiskelija ja hänen työnantajansa voivat purkaa oppisopimuksensa yhteisellä sopimuksella. Purkaminen merkitsee oppisopimuksen ja työsuhteen välitöntä päättymistä.

Molemmat osapuolet voivat purkaa sopimuksensa koeajan kuluessa ilman erityisempää perustetta, jos koeajasta on nimenomaisesti sovittu. Työsopimuksen saa purkaa myös, jos vastapuoli rikkoo työsuhteen kannalta olennaisia velvoitteitaan niin, että osapuolelta ei voida kohtuudella edellyttää pitäytymistä työsuhteessa. Lisäksi työsuhteen kumpikin osapuoli saa pitää työsopimusta purkautuneena, kun vastapuoli on ollut poissa työpaikalta seitsemän työpäivää ilmoittamatta tähän pätevää syytä.

Yleisten, kaikkiin työsuhteisiin soveltuvien säännösten lisäksi oppisopimustyösuhde on purettavissa myös silloin, kun työnantaja lopettaa liikkeensä, joutuu konkurssiin tai kuolee. Jos koulutuksen järjestäjä hyväksyy, voidaan sopimus purkaa myös irtisanomisperusteen nojalla.

Koulutuksen järjestäjällä on oikeus purkaa oppisopimus, jos työpaikan koulutuksessa ei noudateta ammatillisesta perusopetuksesta annettua lakia tai sen nojalla annettuja asetuksia tai koulutuksen järjestäjän ja työnantajan tekemää sopimusta.

Oppisopimus ei määräaikaisena sopimuksena lähtökohtaisesti ole irtisanottavissa, ellei sopimuksesta muuta johdu.

Pukeutuminen

Avainsanat Hyvinvointi Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Oppilaiden ja opiskelijoiden on perusopetuslain mukaan käyttäydyttävä asiallisesti. Velvollisuuteen käyttäytyä asiallisesti kuuluu myös asiallinen pukeutuminen.


Joillakin oppitunneilla, kuten liikunnassa, teknisessä työssä ja kotitaloudessa, voidaan oppilaiden pukeutumiselle hygienian, turvallisuuden ja vastaavien syiden vuoksi asettaa vaatimuksia ja rajoituksia. Oppilaiden perusoikeudet, kuten oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja sananvapauteen, huomioon ottaen oppilaille ei voida asettaa muita velvoittavia pukeutumiseen ja ulkonäköön liittyviä rajoituksia. Tästä syystä oppilaita ei myöskään voida velvoittaa käyttämään koulupukuja.


Apulaisoikeuskansleri on todennut, että erään koulun järjestyssäännöissä ollut yleinen määräys toisia loukkaavien vaatteiden käyttökiellosta oli lainvastainen. Jotta määräystä olisi voitu pitää lain mukaisena, sen olisi tullut olla yksilöidympi. Kuitenkin kansanryhmää vastaan kiihottavien vaatteiden kieltäminen järjestyssäännöissä olisi apulaisoikeuskanslerin mukaan hyväksyttävää.


Eduskunnan oikeusasiamies on todennut lävistyskorujen kertakaikkisen kiellon ammatillisessa oppilaitoksessa olevan laiton, mutta rajallisempien kieltojen olevan sallittuja turvallisuus- tai hygieniasyistä. Kielto loukkasi opiskelijoiden perusoikeuksia yhdenvertaiseen kohteluun, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä yksityiselämän suojaan.
 

Näytetään 1-10/84