Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

98 aiheeseen liittyvää kysymystä

Miten korona vaikuttaa opiskelijavaihtoihin?

Keywords Koronavirus Kansainvälistyminen Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus Erasmus+ Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ korkeakoulutukselle Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle Kansainvälinen harjoittelu Nordplus Korkeakoulutus Nordplus-ohjelma north2north

Päivitetty 14.7.2021

Oppilaitokset, korkeakoulut ja muut vaihto-ohjelmia ja hankkeita toteuttavat organisaatiot päättävät kansainvälisten toimintojensa toteuttamisesta sekä sopivat kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvistä toimenpiteistä yhdessä yhteistyöorganisaatioidensa kanssa. Toiminnassa tulee seurata ja noudattaa koronaan liittyvää viranomaisohjeistusta. 

Lisätietoja saa esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön koronaan liittyvistä UKK-vastauksista korkeakoulutukselle ja tutkimukselle:

  • Miten koronavirus vaikuttaa EU:n Erasmus-opiskelijavaihtoihin tai Suomessa opiskelevien kv. tutkinto-opiskelijoiden tilanteeseen?
  • Voiko opiskelijavaihtoja järjestää koronaepidemian aikana?

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-korona-vaikuttaa-opiskelijav…

14.7. 2021 poistettiin THL:n helmikuinen ohjeistus lyhytaikaisten vaihtojen kesketyttämisestä

 

Miten kirjataan opiskelijoiden suoritukset opintohallintajärjestelmään ja miten suorituksia hallinnoidaan?

Keywords Koulutusvienti Ammatillinen koulutus

Opiskelijoiden tiedot kirjataan opintohallintajärjestelmään, josta ne siirtyvät automaattisesti KOSKI-järjestelmään, jos integraatio on toteutettu. Kts. ohje

Mistä tiedän, mitä kyselyitä ja tiedonkeruita on tulossa oppilaitoksille lähitulevaisuudessa?

Keywords Johtaminen ja hallinto Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus

Tiedonkeruut ja aineistot  -sivustolta voit löytää tietoja varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille suunnatuista kyselyistä ja tiedonkeruista, niiden sisällöstä ja aikataulusta sekä tiedonkeruista syntyvistä aineistoista. Tällaisia kyselyitä ja tiedonkeruita kouluille ja oppilaitoksille tekevät muun muassa Opetushallitus, Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Sivuston tarkoitus on auttaa oppilaitoksia organisoimaan omaa toimintaansa niin, että oppilaitokset saisivat sivustolta kootusti tietoa siitä, mitä kyselyitä ja tiedonkeruita on tulossa ja millaisia tuloksia niistä on saatu.

Miten hygieniaosaaminen osoitetaan ravintola- ja catering-alan perustutkinnossa

Keywords Arviointi ja todistukset Osaamisen arviointi Tutkinnon perusteet Ammatillinen koulutus

Ravintola- ja catering-alan työtehtävissä vaaditaan hyväksytysti suoritettu hygieniapassi. Hygieniapassi on oltava elintarvikealan toimijalla, joka käsittelee elintarvikehuoneistossa pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Hygieniaosaaminen osoitetaan suorittamalla hygieniapassi hyväksytysti.

Nykyiset ravintola- ja catering-alan perustutkinnon perusteet (OPH-2707-2017) tulivat voimaan 1.8.2018 ja silloin sai vielä hygieniapassin soveltuvan tutkinnon tai koulutuksen perusteella. Elintarvikelain (1397/2019, 27 §) muutoksen jälkeen hygieniapassia ei enää myönnetä soveltuvan elintarvikealan tutkinnon tai koulutuksen perusteella vaan kaikkien on mentävä hygieniapassitestiin. Muutos on ollut voimassa 1.1.2020 alkaen. Tutkinnon tai koulutuksen perusteella ennen 31.12.2019 myönnetty hygieniapassi on edelleen voimassa lainmuutoksen jälkeen.

Tutkinnon perusteiden mukaan opiskelijan tulee noudattaa hygienialainsäädäntöä. Tutkintotodistuksen saa vain, jos opiskelija on suorittanut Ruokaviraston virallisen hygieniapassitestin hyväksytysti.

Miten koronarokotuksia käsitellään opetuksessa ja voiko nuori päättää itse rokottamisesta?

Keywords Koronavirus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistuksen mukaan koronarokotetta tarjotaan Suomessa tällä hetkellä kaikille 16 vuotta täyttäneille. Rokotukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Rokotukset 16–19-vuotilaille käynnistyvät alustavien alueellisten aikataulujen mukaan kesän tai alkusyksyn aikana. 12–15-vuotiaiden mahdollisesta rokottamisesta tämän jälkeen päätetään Suomessa myöhemmin. Rokotuksia on hyvä käsitellä perusopetuksen viidennestä vuosiluokasta alkaen ja toisen asteen opiskelijoiden opetuksessa vielä ennen kevätlukukauden 2021 päättymistä.

Miten koronarokotuksia käsitellään opetuksessa? 

Koronarokotuksia käsitellään opetuksessa kuten muitakin rokotuksia opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden mukaisesti. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien on tärkeä huolehtia, että aihetta käsitellään kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa heidän ikätasonsa huomioiden. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on hyvä varmistaa, että myös eri kielitaustaiset oppilaat ja opiskelijat saavat riittävästi tietoa koronarokotuksista osana opetusta.  

Koulussa ja oppilaitoksessa tulisi suunnitella, miten koronarokotuksia koskeva opetus toteutetaan eri oppiaineissa tai oppiaineiden yhteistyössä. Voi esimerkiksi olla, että terveystieto-oppiainetta ei meneillään olevassa jaksossa opeteta, vaan aihetta joudutaan käsittelemään muiden oppiaineiden opetuksen yhteydessä.  Aiheesta on hyvä keskustella myös vapaamuotoisemmin, esimerkiksi ryhmänohjaajan tai luokanvalvojan tunneilla. Teeman käsittelyssä voidaan tehdä yhteistyötä opiskeluhuollon palveluiden kanssa ja hyödyntää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyvää materiaalia koronaviruksesta, -rokotuksista ja -rokotteista. Opetettavan tiedon tulee perustua tieteelliseen tietoon.

Perusopetuksessa rokotusten käsittely kuuluu aiheena esimerkiksi terveystietoon. Alkuopetuksen ympäristöopissa käsitellään hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita sekä perehdytään arjen terveystottumuksiin. Vuosiluokilla 3–6 perehdytään muun muassa sairauksien ehkäisyyn. Vuosiluokkien 7–9 terveystiedossa käsitellään ajankohtaisia terveysilmiöitä, tarkastellaan terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta sekä nostetaan esille keskeisiä terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn keinoja.

Lukion terveystiedon opetuksessa rokotuksia lähestytään osana terveyttä, turvallisuutta, terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä (ml. keskeiset tartuntataudit ja epidemiologinen siirtymä) yksilön, yhteisön, yhteiskunnan sekä koko maailman näkökulmista. Oppiaineen tehtävänä on kehittää opiskelijan valmiuksia terveyteen liittyvien valintojen ja niiden taustalla vaikuttavien tekijöiden analysointiin ja seurausten arviointiin. Opetuksessa kehitetään myös opiskelijan kykyä tarkastella monipuolisesti terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulisi yleisellä tasolla tiedottaa rokotuksista ja järjestää tarvittaessa keskustelumahdollisuuksia opiskelijoille. Ammatillisessa koulutuksessa rokotuksiin liittyviä asioita voidaan käsitellä myös yhteisten tutkinnon osien ja soveltuvien alakohtaisten tutkinnon osien yhteydessä.

Milloin nuori voi itse päättää koronarokotuksen ottamisesta?

Terveydenhuollossa alaikäinen voi päättää hoidostaan, myös rokotusten ottamisesta silloin, kun hän on kehitystasonsa mukaisesti siihen kykenevä (Potilaslaki 7 §).   Jos alaikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa. Alaikäisen päätöskyvyn arvioi terveydenhuollon ammattihenkilö. 

Potilaslaissa ei ole asetettu mitään varsinaista ikärajaa alaikäisen itsemääräämisoikeudelle. Ratkaisevaa on, kykeneekö nuori ymmärtämään hoidon tai siitä kieltäytymisen merkityksen ja vaikutuksen terveydelleen.  

Jotta nuori voi antaa pätevän suostumuksen rokottamiseensa, hänen pitää saada riittävästi ja ymmärrettävällä tavalla tietoa mm. koronavirustaudista, koronarokotuksesta ja koronarokotuksen mahdollisista haittavaikutuksista. Rokottaja arvioi tiedon- ja keskustelutarpeen laajuutta ja sisältöä nuoren yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Hänen tehtävänään on arvioida, kykeneekö nuori tekemään tässä asiassa itsenäisen päätöksen.  Nuoren suostumuksen tulee olla vapaaehtoinen ja hänellä tulee olla yllä kuvattu kyky suostumuksen antamiseen. 

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-koronarokotuksia-kasitellaan…

Voidaanko koronavirusaikana järjestää juhlia?

Keywords Koronavirus Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Vapaa sivistystyö

Päivitetty 3.5.2021

Juhlia voidaan järjestää, jos niiden harjoituksissa ja tilaisuuksissa pystytään erityisjärjestelyiden avulla noudattamaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön koronatilanteeseen liittyviä suosituksia varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjille (4.8.2020). Lisäksi tulee huomioida alueelliset suositukset esimerkiksi maskien käytöstä. Juhlia voidaan viettää oman ryhmän kesken. Juhlien järjestämisestä päätetään paikallisesti. Ratkaisussa tulee huomioida paikallinen tartuntatautitilanne ja olosuhteet.

THL:n ja OKM:n suosituksen mukaan isoja yhteistilaisuuksia ei tulisi järjestää varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, jos väljyys- ja hygieniatekijöitä ei voida ottaa huomioon. Perusteltua on, etteivät eri ryhmät kokoontuisi samaan sisätilaan kerralla eikä ulkopuolisia kutsuttaisi varhaiskasvatuksen tai koulun sisätiloissa järjestettäviin juhliin. Lisäksi tilaisuuden voi järjestää porrastetusti, jotta väljyydestä voidaan huolehtia. 

Lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen järjestäjän tulee arvioida paikallisesti, onko juhlia mahdollista järjestää turvallisesti. Oppilaitoksissa tulisi välttää tilanteita, joissa ollaan suorassa kosketuksessa muihin henkilöihin. Lähikontaktien välttämiseksi turvavälien ylläpitämisen mahdollisuus tulisi turvata tilajärjestelyillä: henkilömäärä tulisi rajata siten, että henkilöiden väliin jää yli 2 metriä aina kun mahdollista. Jos joutuu olemaan lähikontaktissa (alle 2 m), pitää nämä tilanteet pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyinä. Myös tilaisuuden porrastaminen voi tulla kysymykseen. 

Paikallisesti päätetään, onko huoltajilla tai muulla yleisöllä mahdollisuus osallistua juhliin. THL:n ja OKM:n suosituksen mukaan muiden kuin lasten sekä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua koulun tai varhaiskasvatuksen alueella tulisi välttää. Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa muiden kuin opiskelijoiden ja henkilökunnan oleskelua toisen asteen oppilaitoksen alueella voidaan oppilaitoksen omalla päätöksellä rajoittaa. 

Yksi vaihtoehto juhlan järjestämiseksi on tilaisuuden kuvaaminen ja lähettäminen muille lapsiryhmille, luokkiin ja koteihin etäyhteyden avulla. On myös mahdollista koota useiden eri ryhmien esityksiä webinaarikokonaisuudeksi. Ryhmäkohtaiset esitykset voidaan esimerkiksi tallentaa etukäteen ja juonto tehdä reaaliaikaisesti. Ryhmäkohtaisen juhlan voi järjestää myös ulkona, jolloin ryhmän huoltajat voivat osallistua paikallisia hygieniasuosituksia (kuten turvavälit ja maskit) noudattaen. Esimerkiksi erilaisia ohjelmapolkuja tai yhteislaulua voi sääolosuhteiden salliessa järjestää myös ulkona. Jos koulussa tai oppilaitoksessa on siirrytty etäopetukseen, myös juhlat toteutetaan etäyhteyden välityksellä.

Vapaaseen sivistystyöhön ja taiteen perusopetukseen soveltuvat vastaavat suositukset ja järjestelyt kuin muilla koulutusasteilla.

Juhlien ohjelman sisällön suunnittelussa ja järjestelyissä on syytä varautua myös siihen, että koronavirustilanne voi muuttua nopeasti. Siksi ohjelma kannattaa suunnitella joustavaksi niin, että muutoksia voi tehdä toteutushetkellä voimassa olevan ohjeistusten ja suosituksen suositusten mukaisesti. 

Suunnittelua ohjaavat myös Opetushallituksen ohjeet uskonnollisten tilaisuuksien ja niille vaihtoehtoisten tilaisuuksien järjestämisestä sekä ohjeet oppilaiden kuvaus- ja videointiluvista.

3.5.2021 päivitetty tarkennettua hygieniasuositusta.

9.2.2021 laajennettu koskemaan muitakin kuin loppuvuoden juhlia.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voidaanko-koronavirusaikana-jarjes…

 

Miten laulaminen ja muu voimakas äänenkäyttö voidaan järjestää koronavirusaikana?

Keywords Koronavirus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Taiteen perusopetus Vapaa sivistystyö

Tartuntatautilain 58 c § sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön hygieniasuosituksen mukaan riittävä väljyys lähikontaktien välttämiseksi tulisi turvata tilajärjestelyillä. Voimakasta äänenkäyttöä voi sisältyä esimerkiksi laulamiseen ja draamaharjoituksiin. Voimakasta äänenkäyttöä edellyttävissä harjoitteissa oppilaat ja opiskelijat tulee sijoittaa käytettävissä tiloissa mahdollisimman väljästi. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on tärkeä toteuttaa toimintaa niin, että voimakkaaseen äänenkäyttöön koronavirustartuntaan liittyviä riskejä minimoidaan. Lisäksi tulisi huomioida alueelliset ja paikalliset määräykset, ohjeet ja suositukset esimerkiksi maskien käytöstä.

Kuorolaulua voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että koko ryhmä on etänä, etä- ja lähiopetuksen yhdistelmänä eli hybridinä tai lähiopetuksena pienemmissä ryhmissä koulutusmuodon erityispiirteet huomioiden. Ulkotiloja voidaan lisäksi hyödyntää pedagogisesti toimivalla tavalla.

Perusopetuksessa voimakasta äänenkäyttöä edellyttävissä harjoitteissa oppilaat tulee sijoittaa käytettävissä tiloissa mahdollisimman väljästi. Opetuksen järjestäjä päättää, miten musiikin ja draaman opetus ja laulaminen toteutetaan tartuntatautilain 58 c § sekä THL ja OKM hygieniasuositukset huomioiden. Koulu pyrkii huolehtimaan, että jokaisen oppilaan kohdalla toimitaan opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti, vaikka koronan takia joitain musiikin opetussisältöjä tai -menetelmiä ei voidakaan kaikilta osin toteuttaa.

Lukiokoulutuksessa henkilömäärä voimakasta äänenkäyttöä vaativissa tilanteissa tulisi rajata siten, että henkilöiden väliin jää yli 2 metriä aina kun mahdollista. Jos joutuu olemaan lähikontaktissa (alle 2 m), pitää nämä tilanteet pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyinä. Koulutuksen järjestäjä päättää, miten musiikin ja draaman opetus ja laulaminen toteutetaan tartuntatautilain 58 c § sekä THL ja OKM hygieniasuositukset huomioiden.

Ammatillisessa koulutuksessa henkilömäärä voimakasta äänenkäyttöä vaativissa tilanteissa tulisi rajata siten, että henkilöiden väliin jää yli 2 metriä aina kun mahdollista. Jos joutuu olemaan lähikontaktissa (alle 2 m), pitää nämä tilanteet pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyinä. Osa ammatillisen koulutuksen opinnoista ja osaamisen osoittamisesta on sen luonteista, että sitä ei ole mahdollista toteuttaa ilman fyysistä kontaktia tai läheisyyttä. Näissäkin tapauksissa on riittäviin etäisyyksiin pyrittävä niin pitkälti kuin on mahdollista ja hygieniasta on huolehdittava tartuntatautilain 58 c §:n mukaisesti. Fyysistä kontaktia tai läheisyyttä edellyttävään opetus- tai näyttötilanteeseen osallistuminen on opiskelijalle vapaaehtoista ja tarvittaessa opetus- tai arviointitilanne on siirrettävä myöhempään ajankohtaan.

Vapaassa sivistystyössä henkilömäärä voimakasta äänenkäyttöä vaativissa tilanteissa tulisi rajata siten, että henkilöiden väliin jää yli 2 metriä aina kun mahdollista. Jos joutuu olemaan lähikontaktissa (alle 2 m), pitää nämä tilanteet pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyinä. Koulutuksen järjestäjä päättää, pystyykö se järjestämään voimakasta äänenkäyttöä vaativan toimintansa tartuntatautilain 58 c §:n sekä THL ja OKM hygieniasuosituksen mukaisesti. Koulutuksen järjestäjä voi myös päättää voimakasta äänenkäyttöä vaativan toiminnan keskeyttämistä toistaiseksi tai sen järjestämisestä vaihtoehtoisin keinoin.

Taiteen perusopetuksessa voimakasta äänenkäyttöä edellyttävissä harjoitteissa alle 12-vuotiaat oppilaat tulee sijoittaa mahdollisimman väljästi. Taiteen perusopetuksen toiminta yli 12-vuotiaiden ryhmämuotoisessa harrastustoiminnassa toteutetaan siten, että osallistujien välillä säilyy 2 metrin turvaväli.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-laulaminen-ja-muu-voimakas-a…

 

 

Miten ilmanvaihdosta huolehditaan varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tiloissa?

Keywords Koronavirus Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut ohjeistuksen ilmanvaihdosta. Ohjeistus on suunnattu tilojen ylläpidosta vastaavalle tekniselle henkilöstölle. Ilmanvaihtokysymykset on huomioitava varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, korkeakoulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa, ja muuhun koulutukseen käytettävissä tiloissa.

Päiväkodeissa ja oppilaitoksissa ilmanvaihdon tulisi olla päällä kaksi tuntia ennen ja jälkeen rakennuksen käytön. Tässä tulisi huomioida myös mahdollinen iltakäyttö ja siivous.

Mikäli ilmanvaihtoa ei voida säätää riittävän tehokkaaksi, voi tulla kyseeseen myös vähintään kerran tunnissa tapahtuva ikkunatuuletus (mielellään ristiveto), esimerkiksi joka oppitunnin jälkeen (vähintään 15 min) sekä oppituntien aikana niin usein kuin mahdollista sään niin salliessa.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-ilmanvaihdosta-huolehditaan-…

 

Mikä on opettajan vastuu etäopetuksessa?

Keywords Koronavirus Opettajat ja kasvattajat Turvallisuus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Päivitetty 5.2.2021

Perusopetuksen oppilaat ovat opetuksen järjestäjän vastuulla kaikessa toiminnassa, jota tämä järjestää. Vastuu ulottuu kaikkiin opetus- ja toimintapaikkoihin. Oppilas voi olla etäopetuksessa poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen (perusopetuslaki 20 a §), karanteenin tai eristyksen, riskiryhmään kuulumisen tai perheenjäsenen riskiryhmään kuulumisen perusteella.

Kun oppilaat ovat etäopetuksessa, ei opettajalla voi olla samanlaista valvontavastuuta heistä kuin lähiopetuksessa. Opettaja on kuitenkin vastuussa antamastaan ohjeistuksesta. Opettajan tulee huolehtia, etteivät oppilaille annetut tehtävät vaaranna heidän turvallisuuttaan ja että heille annetut turvallisuus- ja muut ohjeet ovat riittäviä. 

Lähtökohtaisesti opettajan vastuu määritellään samojen periaatteiden mukaisesti myös toisen asteen oppilaitoksissa. Mitä vanhempia oppilaat ovat, sitä enemmän heiltä voi kutenkin edellyttää omaa harkintakykyä ja valmiuksia noudattaa annettuja ohjeita. 

5.2.2021 Julkaistu uudelleen tarkistettuna ja täydennettynä etäopetuksen syiden osalta    

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/mika-opettajan-vastuu-etaopetukses…

 

Joillakin opiskelijoilla olisi mahdollisuus hankkia osaamista esimerkiksi sukulaisten maa- tai metsätilalla tai remonttitöissä. Voiko koulutussopimuksen tehdä, jos paikan tarjoajana on huoltaja, sukulainen tai muu yksityishenkilö?

Keywords Koronavirus Opetus ja ohjaus Oppimisympäristö Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Tarkistettu 17.12.2020

Ammatillisen koulutuksen järjestäjä voi järjestää työpaikalla tapahtuvaa koulutusta joko oppisopimukseen tai koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena. Koulutuksen edellytysten varmistaminen ja lainsäädännön mukaisten sopimusten laadinta on koulutuksen järjestäjän vastuulla. Oppisopimuskoulutus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen ja siinä maksetaan palkkaa. Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija ei ole työsuhteessa eikä hänelle makseta palkkaa. 

Koulutuksen järjestäjä arvioi koulutustyöpaikan soveltuvuuden ottaen huomioon tutkinnon perusteiden tai henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaiset opiskelijan yksilölliset tavoitteet. Koulutuksen järjestäjä varmistaa, että koulutustyöpaikalta löytyy tavoitteelliseen opiskeluun

  • riittävä tuotanto- ja palvelutoiminta
  • tarpeelliset työvälineet
  • ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilöstö. 

Koulutustyöpaikan henkilöstöstä tulee voida nimetä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan tai työkokemukseltaan vastuullinen työpaikkaohjaaja. Lisäksi koulutuksen järjestäjän on varmistettava, että opiskelijalla on turvallinen opiskeluympäristö. Koulutussopimustyöpaikka vastaa opiskelijan työturvallisuudesta työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana. Ennen vaarallisen työn aloittamista työnantajan tai koulutukseen liittyvän työn kyseessä ollessa koulutuksen järjestäjän on yhteistoiminnassa työnantajan kanssa tehtävä siitä ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle.

Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyy malli koulutussopimukselle. Sopimukseen tulisi voida merkitä koulutussopimustyöpaikan Y-tunnus.

Jos oppi- tai koulutussopimusta ei ole mahdollista tehdä, henkilökohtaistamisen yhteydessä voidaan sopia myös muusta osaamisen hankkimisesta työpaikalla. Näissä tilanteissa koulutuksen järjestäjälle tai työnantajalle ei synny erityisiä ohjausvastuita tai muita velvoitteita, joten työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ei tarvitse sopia erillisellä sopimuksella. Koulutuksen järjestäjä ei vastaa tällaisen työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksesta, sisällöstä, johdosta tai valvonnasta, mutta huolehtii kuitenkin siitä, että jos osaamista ei kerry työpaikalla yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti, opiskelijalla on mahdollisuus hankkia puuttuva osaaminen muissa koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä. Koulutuksen järjestäjälle ei tältä ajalta kerry opiskelijasta perusrahoituksen laskennan perusteena käytettäviä opiskelijavuosia.

Ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioinnin toteuttavat ja siitä päättävät yhdessä tutkinnon osittain koulutuksen järjestäjän nimeämät kaksi arvioijaa. Arvioijilla tulee olla riittävä ammattitaito ja osaaminen sekä riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon tai valmentavan koulutuksen perusteisiin. Arvioijien esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintolain 27–29 §:ssä säädetään. Esimerkiksi opiskelijan vanhempi tai muu läheinen ei voi olla arvioijana.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/joillakin-opiskelijoilla-olisi-mah…

Näytetään 1-10/98