Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

96 aiheeseen liittyvää kysymystä

Miten opiskelija voi tarkistaa tutkinnon osasta saamansa arvioinnin ja pyytää arviointipäätökseen muutosta?

Avainsanat Arviointi ja todistukset Osaamisen arviointi Työelämätoimikunnat Ammatillinen koulutus

Opiskelijalla on oikeus saada tietää, miten hänen osaamistaan on arvioitu ja miten arviointiperusteita on sovellettu. Nämä tiedot opiskelijan tulisi saada jokaisesta suorittamastaan tutkinnon osasta arviointipäätöksen yhteydessä.

Jos opiskelija kokee, että arvioijat ovat soveltaneet arviointiperusteita väärin, hän voi pyytää arvioinnin tarkistamista. Kirjallinen pyyntö tehdään arvioijille 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelija on saanut arvioinnin tulokset ja tiedot siitä, kuinka arviointiperusteita on sovellettu. Opiskelija saa arvioinnin tarkistamisesta päätöksen.

Jos opiskelija kokee, että päätös ei ole oikea, hän voi tehdä siitä oikaisupyynnön työelämätoimikunnalle. Oikaisupyyntö tehdään 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelija on saanut päätöksen arvioinnin tarkistamisesta. Oikaisupyynnön lähetetään työelämätoimikuntien yhteiseen sähköpostiin, jonka osoite on tyoelamatoimikunnat(at)oph.fi.

 

Kirjataanko todistuksen antopäivämääräksi heti osaamisen arvioinnin jälkeinen päivä vai odotetaanko 14 vrk mahdollisen arvioinnin tarkistamista varten?

Avainsanat Arviointi ja todistukset Ammatillinen koulutus

Koulutuksen järjestäjän päättää todistuksen antamisprosessista. Todistus annetaan sen jälkeen, kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti tavoitteen mukaisen tutkinnon tai tutkinnon osat. Todistus päivätään allekirjoituspäivälle.

Joillakin opiskelijoilla olisi mahdollisuus hankkia osaamista esimerkiksi sukulaisten maa- tai metsätilalla tai remonttitöissä. Voiko koulutussopimuksen tehdä, jos paikan tarjoajana on huoltaja, sukulainen tai muu yksityishenkilö?

Avainsanat Koronavirus Ammatillinen koulutus

Ammatillisen koulutuksen järjestäjä voi järjestää työpaikalla tapahtuvaa koulutusta joko oppisopimukseen tai koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena. Koulutuksen edellytysten varmistaminen ja lainsäädännön mukaisten sopimusten laadinta on koulutuksen järjestäjän vastuulla. Oppisopimuskoulutus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen ja siinä maksetaan palkkaa. Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija ei ole työsuhteessa eikä hänelle makseta palkkaa. 

Koulutuksen järjestäjä arvioi koulutustyöpaikan soveltuvuuden ottaen huomioon tutkinnon perusteiden tai henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaiset opiskelijan yksilölliset tavoitteet. Koulutuksen järjestäjä varmistaa, että koulutustyöpaikalta löytyy tavoitteelliseen opiskeluun

  • riittävä tuotanto- ja palvelutoiminta
  • tarpeelliset työvälineet
  • ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilöstö. 

Koulutustyöpaikan henkilöstöstä tulee voida nimetä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan tai työkokemukseltaan vastuullinen työpaikkaohjaaja. Lisäksi koulutuksen järjestäjän on varmistettava, että opiskelijalla on turvallinen opiskeluympäristö. Koulutussopimustyöpaikka vastaa opiskelijan työturvallisuudesta työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana. Ennen vaarallisen työn aloittamista työnantajan tai koulutukseen liittyvän työn kyseessä ollessa koulutuksen järjestäjän on yhteistoiminnassa työnantajan kanssa tehtävä siitä ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle.

Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyy malli koulutussopimukselle. Sopimukseen tulisi voida merkitä koulutussopimustyöpaikan Y-tunnus.

Jos oppi- tai koulutussopimusta ei ole mahdollista tehdä, henkilökohtaistamisen yhteydessä voidaan sopia myös muusta osaamisen hankkimisesta työpaikalla. Näissä tilanteissa koulutuksen järjestäjälle tai työnantajalle ei synny erityisiä ohjausvastuita tai muita velvoitteita, joten työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ei tarvitse sopia erillisellä sopimuksella. Koulutuksen järjestäjä ei vastaa tällaisen työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksesta, sisällöstä, johdosta tai valvonnasta, mutta huolehtii kuitenkin siitä, että jos osaamista ei kerry työpaikalla yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti, opiskelijalla on mahdollisuus hankkia puuttuva osaaminen muissa koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä. Koulutuksen järjestäjälle ei tältä ajalta kerry opiskelijasta perusrahoituksen laskennan perusteena käytettäviä opiskelijavuosia.

Ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioinnin toteuttavat ja siitä päättävät yhdessä tutkinnon osittain koulutuksen järjestäjän nimeämät kaksi arvioijaa. Arvioijilla tulee olla riittävä ammattitaito ja osaaminen sekä riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon tai valmentavan koulutuksen perusteisiin. Arvioijien esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintolain 27–29 §:ssä säädetään. Esimerkiksi opiskelijan vanhempi tai muu läheinen ei voi olla arvioijana.

Miten korona vaikuttaa opiskelijavalintoihin kevään yhteishauissa?

Avainsanat Koronavirus Opiskelijavalinnat Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus

Korona-viruksen vaikutuksia opiskelijavalintoihin ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja korkeakoulutuksen yhteishauissa seurataan Opintopolussa.

Millaisia ikärajoja sosiaalisen median palveluissa on ja voiko niitä käyttää opetuksessa?

Avainsanat Koronavirus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Opetuksen järjestäjä linjaa, mitä oppimissovelluksia, sosiaalisen median palveluita ja digitaalisia pelejä käytetään opetuksessa ja viestinnän välineenä. Esimerkiksi WhatsAppia voidaan käyttää viestinnän välineenä oppilaalle ja huoltajalle viestittäessä. Jos opetuksessa käytetään esimerkiksi Youtubea, katsottavan materiaalin tulee olla oppilaan iälle ja kehitystasolle sopivaa.

Sosiaalisen median palveluntarjoajat asettavat ikärajat itse. Toisin kuin elokuvissa, televisio-ohjelmissa ja digitaalisissa peleissä ikärajat eivät perustu sisällön haitallisuuden arvioon, vaan niiden tarkoituksena on vähentää lapsen henkilökohtaisten tietojen kertymistä palveluntarjoajalle.

Sosiaalisen median palveluiden ikärajat vaihtelevat. Osa palveluista on ikärajattomia. Niissä missä ikäraja on asetettu, se on tyypillisimmin 13─16 vuotta. Esimerkiksi WhatsAppin käyttöehdoissa ikäraja on 16 vuotta, mutta huoltajan suostumuksella sen voi ottaa käyttöön nuorempikin. Youtuben ikäraja on 13 vuotta, mutta palvelua voi käyttää myös rekisteröitymättä.

Lue lisää

Voidaanko karanteenissa olevat opettajat velvoittaa työn tekemiseen?

Avainsanat Koronavirus Opettajat ja kasvattajat Turvallisuus Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Opettajaa ei voida velvoittaa työskentelemään hänelle määrätyn karanteenin aikana. Suostumuksensa perusteella opettaja, joka on työkykyinen, voi karanteeniin liittyviä rajoituksia noudattaen jatkaa työntekoa myös ollessaan karanteenissa.

Miten koronavirus vaikuttaa valtionavustustoimintaan?

Avainsanat Koronavirus Rahoitus Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus Taiteen perusopetus Vapaa sivistystyö Aikuiskoulutus

Koronavirustilanne vaikuttaa Opetushallituksen valtionavustustoimintaan monella tavalla. Tästä syystä olemme lisänneet joustavuutta käsittelyymme mm. pidentämällä valtionavustusten hakuaikoja, kasvattamalla valtionavustusten käyttöaikaa, keventämällä valtionavustusasioiden käsittelyä sekä ohjeistamalla valtionavustustoiminnasta ja siinä tapahtuvista muutoksista keskitetysti.

Viimeisimmät koronavirustilanteeseen liittyvät ohjeistukset pääset katsomaan alla olevasta linkistä.

Jos tutkinnon osan tai YTO osa-alueen osaamisen arviointia on mukautettu ja arvioinnista poikettu, miten se näkyy todistuksessa?

Avainsanat Erityinen tuki Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Jos osaamisen arviointia on sekä mukautettu, että ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikettu samassa tutkinnon osassa, on todistuksessa kaksi alaviitettä. YTO osa-alueiden arvosanat näkyvät opintosuoriteotteessa.

Jos opiskelijan osaamisen arviointia on mukautettu tai ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista on poikettu jossakin tutkinnon osassa tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueessa, opiskelijan osaaminen kuvataan tältä osin sanallisesti todistuksen liitteessä.

Jos yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden tiettyä osa-aluetta ei suoriteta, osa-alue on korvattava jollakin toisella osa-alueella, jotta tutkinnon osan vähimmäispistemäärä täyttyy.

Jos tutkinnon osan keskeiset ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet jäävät saavuttamatta, ei opiskelijalle voida antaa todistusta kyseisen tutkinnon osan suorittamisesta. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida, onko opiskelija saavuttanut tutkinnon osan edellyttämän keskeisen osaamisen. Jos opiskelija ei saavuta tutkinnon osan keskeistä osaamista, hänelle annetaan todistus osaamisesta (sanallinen kuvaus).

Jokainen mukauttaminen ja poikkeaminen on ala- ja yksilökohtainen, joihin ei voida vetää yleisiä linjoja. Tutkinnon perusteet luovat raamit opiskelijan osaamiselle. Oleellista on, että annetaan työelämälle realistinen kuva opiskelijan osaamisesta.

Mitä eroa on mukauttamisella ja poikkeamisella?

Avainsanat Erityinen tuki Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Osaamisen arvioinnin mukauttaminen edellyttää aina, että opiskelijalla on päätös erityisestä tuesta. Ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista voi poiketa tehdä myös muiden opiskelijoiden kohdalla.

Poikkeaminen on mahdollista siinä tapauksessa, että tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ovat joko olosuhteiden tai opiskelijan aiemman osaamisen kannalta joiltakin osin opiskelijalle kohtuuttomia. Poikkeaminen on mahdollista myös silloin, jos se on perusteltua opiskelijan vammaan tai terveydentilaan liittyvistä syistä.

Osaamisen arviointia voidaan mukauttaa, jos opiskelija ei pääse T1-tavoitteisiin kohtuullisilla tukitoimilla. Joskus erityistä tukea tarvitsevalla opiskelijalla voi olla yksittäinen osa-alue, joka tuntuu kohtuuttomalta, voidaan tässä myös poiketa. Mukauttaminen tai poikkeaminen voidaan tehdä vain silloin, kun se on opiskelijan kannalta välttämätöntä.

Lisätietoa: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opas/4426603/tekstikappale/4512366

Missä vaiheessa osaamisen arvioinnin mukauttamisen voi tehdä?

Avainsanat Erityinen tuki Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Päätös osaamisen arvioinnin mukauttamisesta tulisi tehdä siinä vaiheessa, kun opettaja havaitsee mukauttamistarpeen. Tarve osaamisen arvioinnin mukauttamiseen voi tulla esille jo ennen tutkinnon osan aloittamista, tutkinnon osan alkaessa tai sen aikana. Arviointitilanteessa osaamisen arviointia ei voida enää mukauttaa.

Opiskelijalle tulee tarjota mahdollisuus tavoitella T1-tason ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita riittävillä tukitoimilla. Osaamisen arvioinnin mukauttamista käytetään vain kun se on opiskelijan kannalta välttämätöntä.

Joskus arviointikeskustelussa arvioijat toteavatkin, että opiskelija yltää tutkinnon perusteiden T1-kriteereiden mukaiseen osaamiseen. Näissä tilanteissa tutkinnon osa voidaan arvioida tutkinnon perusteiden mukaisilla kriteereillä. Tällöin tehdään päätös mukauttamisen purkamisesta. 

Lisätietoa: https://blogit.gradia.fi/parasta_osaamista/osaamisen-arviointioppaat/

Näytetään 1-10/96