Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

88 aiheeseen liittyvää kysymystä

Avainsanat Erityinen tuki Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Osaamisen arvioinnin mukauttaminen edellyttää aina, että opiskelijalla on päätös erityisestä tuesta. Ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista voi poiketa myös muiden opiskelijoiden kohdalla.

Poikkeaminen on mahdollista siinä tapauksessa, että tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ovat joko olosuhteiden tai opiskelijan aiemman osaamisen kannalta joiltakin osin opiskelijalle kohtuuttomia. Poikkeaminen on mahdollista myös silloin, jos se on perusteltua opiskelijan vammaan tai terveydentilaan liittyvistä syistä.

Osaamisen arviointia voidaan mukauttaa, jos opiskelija ei pääse T1-tavoitteisiin kohtuullisilla tukitoimilla. Joskus erityistä tukea tarvitsevalla opiskelijalla voi olla yksittäinen osa-alue, joka tuntuu kohtuuttomalta, voidaan tässä myös poiketa. Mukauttaminen tai poikkeaminen voidaan tehdä vain silloin, kun se on opiskelijan kannalta välttämätöntä.

Lisätietoa: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opas/4426603/tekstikappale/4512366

Avainsanat Henkilöstökoulutus Johtaminen ja hallinto Lainsäädäntö Opetus ja ohjaus Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Perusopetus

Rehtorin ehdottomia kelpoisuusvaatimuksia ovat

• ylempi korkeakoulututkinto

• asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus

• riittävä työkokemus opettajana

• oppilaitoksen opetuskielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito

• Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.

• Lisäksi muodollisesti kelpoisten hakijoiden vertailussa noudatetaan perustuslain 125 §:n sisältöä eli vertailussa otetaan huomioon hakijoiden taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Koulutusmuodolla tarkoitetaan esiopetusta, perusopetusta, lukiota, ammattikoulua, ammatillista aikuiskoulutusta, vapaata sivistystyötä sekä taiteen perusopetusta. Aineenopettaja voidaan kelpoisuusvaatimusten puolesta nimittää alakoulun rehtoriksi tai luokanopettaja yläasteen rehtoriksi, koska perusopetusta käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Koulussa jossa on useampia koulutusmuotoja riittää, että rehtori on pätevä yhdessä näistä koulutusmuodoista. Luokanopettaja esimerkiksi voidaan nimittää myös yläaste-lukion rehtoriksi.

Jokaisella hallinnollisella koululla ei tarvitse olla omaa rehtoria, vaan yksi henkilö voi toimia useamman koulun rehtorina.  Usean koulun rehtoriksi valitseminen edellyttää, että rehtori pystyy tosiasiallisesti huolehtimaan kaikkien koulujen johtamisesta. Jos rehtori vastaa kahden tai useamman sellaisen oppilaitoksen toiminnasta, joissa järjestetään eri koulutusmuotojen piiriin kuuluvaa koulutusta, opettajan kelpoisuuden osalta riittää, että rehtorilla on opettajalta vaadittava kelpoisuus johonkin niistä.

Rehtorille tulee aina olla määrättynä sijainen, mutta jokaisessa rehtorin johtamassa koulussa ei tarvitse olla läsnä olevaa sijaista. Yksi sijainen yhtä rehtoria kohden on mahdollinen ratkaisu. Tarkoituksenmukaista voi olla, että rehtorin ollessa useamman koulun yhteinen, opetuksen järjestäjä nimittää jokaiseen kouluun oman apulaisrehtorin.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/rehtorin-kelpoisuus

Avainsanat Lainsäädäntö Oppilas- ja opiskelijahuolto Ammatillinen koulutus Esiopetus Lukiokoulutus Perusopetus

Kunta opetuksen järjestäjänä vastaa opiskeluhuoltopalveluiden järjestämisestä koulujensa oppilaille. Terveydenhuoltolain perusteella kunta on velvollinen järjestämään kouluterveydenhuoltopalvelut kaikkien alueellaan sijaitsevien koulujen oppilaille opetuksen tai koulutuksen järjestäjästä riippumatta. Psykologi- ja kuraattoripalveluista vastaa kunta, ellei yksityinen taho tai valtio opetuksen tai koulutuksen järjestäjänä päätä järjestää näitä palveluja osittain tai kokonaan omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan.

Opetuksen tai koulutuksen järjestäjä vastaa oppilas- ja opiskelijahuoltolain perusteella siitä, että oppilailla, opiskelijoilla ja heidän mahdollisilla huoltajillaan on tieto oppilaitoksen oppilaiden tai opiskelijoiden käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta. Oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilöstöllä on velvollisuus ohjata opiskelijaa hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon etuuksia ja palveluja.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/opiskeluhuoltopalveluiden-jarjestamisvelvollisuus

Asiasanat

oppilashuolto, järjestämisvelvollisuus

Avainsanat Henkilöstökoulutus Johtaminen ja hallinto Lainsäädäntö Opetus ja ohjaus Ammatillinen koulutus

Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (1150/2017) määrittää kelpoisuuden yleisellä tasolla. Koulutuksen järjestäjän tehtävä on  arvioida, mikä on kulloinkin soveltuva tutkinto kyseisen osa-alueen opettamiseen kelpoisuusasetuksen 14 §:n asettamissa raameissa.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/milla-koulutuksella-kelpoinen-opettamaan-ammatillisia-tutkinnon-osia-ja-yhteisia

Avainsanat Koronavirus Ammatillinen koulutus Esiopetus Lukiokoulutus Perusopetus Varhaiskasvatus

Päivitetty 6.4.2022

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut ohjeistuksen ilmanvaihdosta. Ohjeistus on suunnattu tilojen ylläpidosta vastaavalle tekniselle henkilöstölle. Ilmanvaihtokysymykset on huomioitava varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, korkeakoulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa, ja muuhun koulutukseen käytettävissä tiloissa.

Päiväkodeissa ja oppilaitoksissa ilmanvaihdon tulisi olla päällä kaksi tuntia ennen ja jälkeen rakennuksen käytön. Tässä tulisi huomioida myös mahdollinen iltakäyttö ja siivous.

Mikäli ilmanvaihtoa ei voida säätää riittävän tehokkaaksi, voi tulla kyseeseen myös vähintään kerran tunnissa tapahtuva ikkunatuuletus (mielellään ristiveto), esimerkiksi joka oppitunnin jälkeen (vähintään 15 min) sekä oppituntien aikana niin usein kuin mahdollista sään niin salliessa.

Oikeuskansleri on terveysturvallisuusohjeiden noudattamista ja seurantaa lapsen oikeuksien näkökulmasta koskevassa ratkaisussaan 3.2.2022 (OKV 2733/70/2021) katsonut, että tartuntariskien välttämiseksi koulutuksen järjestäjien tulisi toimia laajassa yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa erityisesti ilmanvaihtoon ja sisäilman laatuun, mutta myös tilojen väljyyteen ja kuljetuksiin liittyvissä järjestelyissä. Käytännössä ilmanvaihtoon ja sisäilman laatuun liittyvissä järjestelyissä yhteistyötä tulisi tehdä teknisten asiantuntijoiden kanssa ja koulukuljetuksissa kuljetuksen järjestäjien kanssa. Väljyyteen liittyvissä järjestelyissä tulisi lisäksi tehdä yhteistyötä kaikkien tiloja käyttävien toimijoiden kanssa.

6.4.2022 lisätty tekstin viimeinen kappale oikeuskanslerin ratkaisusta

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-ilmanvaihdosta-huolehditaan-varhaiskasvatuksen-opetuksen-ja-koulutuksen

Avainsanat Koronavirus Ammatillinen koulutus Esiopetus Lukiokoulutus Perusopetus

Teksti tarkastettu ja päivitetty 2.8.2022

Karanteeni ja eristys ovat tartuntatautilääkärin viranomaispäätöksiä.  Niiden aikana jokaisella perusopetuksen oppilaalla on oikeus 

  • opetukseen
  • maksuttomiin laitteisiin, materiaaleihin ja yhteyksiin
  • oppimisen tukeen
  • oppilashuoltopalveluihin
  • opetuksen järjestäjän järjestämiin aterioihin tai ruokatarvikekassiin. 

Karanteenissa ja eristyksessä oleva oppilas voi vointinsa mukaan osallistua opetukseen esimerkiksi etäyhteyden välityksellä muun opetusryhmän opiskellessa lähiopetuksessa.

Myös lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan oikeus opetukseen on turvattava mahdollisimman täysimääräisesti.

Koulu tai oppilaitos päättää, miten oppilaiden tai opiskelijoiden työskentelyä kotona ohjataan ja tuetaan luvallisen poissaolon aikana. Opettajat voivat toimivaltansa puitteissa tehdä erilaisia pedagogisesti perusteltuja ratkaisuja, kuten antaa tehtäviä kotiin. Tehtäviä voivat välittää myös muut oppilaat ja opiskelijat, mutta koulu tai oppilaitos vastaa siitä, että kaikki saavat tehtävät ja niihin liittyvää ohjausta. 

Esiopetuksessa tilapäisen vapautuksen (poissaolon) myöntämisen sijasta lapselle voidaan tehdä päätös erityisistä opetusjärjestelyistä, jos se on perusteltua lapsen terveydentilaan liittyvistä syistä.  Oppilaita voidaan tukea poissaolon aikana etäyhteyksiä hyödyntävällä opetuksella paikallisesti päätettävällä tavalla.

18.1.2022 täsmennetty toiseksi viimeistä kappaletta sillä, että oppilas voi osallistua etäyhteydellä muulle ryhmälle annettavaan lähiopetukseen.

14.1.2022 päivitetty kauttaaltaan; lisäksi laajennettu koskemaan perusopetuksen lisäksi esiopetusta ja toista astetta.

15.10.2021 tarkennettu viimeistä kappaletta THL:n ohjeiden mukaiseksi.

2.8.2022 päivitetty uutista ja linkkejä vastaamaan syyslukukauden 2022 alun tilannetta.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/onko-karanteenin-ja-eristyksen-aikana-oikeus-perusopetukseen

Avainsanat Koronavirus Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Perusopetus

Teksti tarkastettu ja päivitetty 2.8.2022

Sosiaali- ja terveysministeriön covid-19 -rokotusstrategian mukaan rokotuksia tarjotaan 5 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille henkilöille alueellisten aikataulujen mukaisesti. Rokotukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia.  Rokotusten järjestämisestä ja tiedottamisesta vastaavat kuntien terveysviranomaiset. Myös kouluterveydenhuollon osallistumisesta rokottamiseen päätetään kunnissa. Rokotuksia on hyvä käsitellä yleisellä tasolla perusopetuksen ja toisen asteen opiskelijoiden opetuksessa rokotusten kohderyhmään kuuluvien kanssa. Tavoitteena on antaa oppilaille ja opiskelijoille tietoa rokotuksista ja niiden merkityksestä ihmisen terveydelle.

Miten koronarokotuksia käsitellään opetuksessa? 

Koronarokotuksia käsitellään opetuksessa kuten muitakin rokotuksia opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden mukaisesti. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien on tärkeä huolehtia, että aihetta käsitellään kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa heidän ikätasonsa huomioiden. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on hyvä varmistaa, että myös eri kielitaustaiset oppilaat ja opiskelijat saavat riittävästi tietoa koronarokotuksista osana opetusta.  

Koulussa ja oppilaitoksessa tulisi suunnitella, miten koronarokotuksia koskeva opetus toteutetaan eri oppiaineissa tai oppiaineiden yhteistyössä. Aiheesta on hyvä keskustella myös vapaamuotoisemmin, esimerkiksi ryhmänohjaajan tai luokanvalvojan tunneilla. Teeman käsittelyssä voidaan tehdä yhteistyötä opiskeluhuollon palveluiden kanssa ja hyödyntää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyvää materiaalia koronaviruksesta, -rokotuksista ja -rokotteista. Opetettavan tiedon tulee perustua tieteelliseen tietoon.

Yksittäisen henkilön rokotusta koskeva tieto on salassa pidettävä terveystieto. Salassapito tulee ottaa huomioon myös rokotusjärjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa, jotta tieto rokottamisesta tai siitä pidättäytymisestä ei tule toisten tietoon, ellei lapsi tai nuori sitä itse kerro. Terveydenhuolto vastaa terveystietojen käsittelystä. Opetuksessa ei käsitellä yksittäisen henkilön rokotuksia eikä opetustoimi pidä rekisteriä rokotetuista. 

Oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja opiskeluun. Rokotuksen ottamisen tai ottamatta jättämisen perusteella ei saa asettaa oppilaita ja opiskelijoita eriarvoiseen asemaan. Rokotuksen ottaminen ei voi olla edellytys koulun tai oppilaitoksen toimintaan osallistumiselle. 

Perusopetuksessa rokotusten käsittely kuuluu aiheena esimerkiksi terveystietoon. Alkuopetuksen ympäristöopissa käsitellään hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita sekä perehdytään arjen terveystottumuksiin. Vuosiluokilla 1-2 perehdytään arjen terveystottumuksiin ja harjoitellaan niihin liittyviä taitoja. Vuosiluokilla 3–6 ympäristöopissa perehdytään muun muassa sairauksien ehkäisyyn. Vuosiluokkien 7–9 terveystiedossa käsitellään ajankohtaisia terveysilmiöitä, tarkastellaan terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta sekä nostetaan esille keskeisiä terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn keinoja.

Lukion terveystiedon opetuksessa rokotuksia lähestytään osana terveyttä, turvallisuutta, terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä (ml. keskeiset tartuntataudit ja epidemiologinen siirtymä) yksilön, yhteisön, yhteiskunnan sekä koko maailman näkökulmista. Oppiaineen tehtävänä on kehittää opiskelijan valmiuksia terveyteen liittyvien valintojen ja niiden taustalla vaikuttavien tekijöiden analysointiin ja seurausten arviointiin. Opetuksessa kehitetään myös opiskelijan kykyä tarkastella monipuolisesti terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulisi yleisellä tasolla tiedottaa rokotuksista ja järjestää tarvittaessa keskustelumahdollisuuksia opiskelijoille. Ammatillisessa koulutuksessa rokotuksiin liittyviä asioita voidaan käsitellä myös yhteisten tutkinnon osien ja soveltuvien alakohtaisten tutkinnon osien yhteydessä.

Milloin nuori voi itse päättää koronarokotuksen ottamisesta?

Terveydenhuollossa alaikäinen voi päättää hoidostaan, myös rokotusten ottamisesta silloin, kun hän on kehitystasonsa mukaisesti siihen kykenevä (Potilaslaki 7 §).  Jos nuori ei kykene tai halua päättää rokotuksestaan itse, rokottamiseen kysytään suostumusta huoltajilta. Jos nuorella on useampi kuin yksi huoltaja, suostumus tarvitaan kaikilta huoltajilta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut mallipohjan suostumukselle.  Alaikäisen päätöskyvyn arvioi terveydenhuollon ammattihenkilö. 

Potilaslaissa ei ole asetettu mitään varsinaista ikärajaa alaikäisen itsemääräämisoikeudelle. Ratkaisevaa on, kykeneekö nuori ymmärtämään hoidon tai siitä kieltäytymisen merkityksen ja vaikutuksen terveydelleen.  

Jotta lapsi tai nuori voi antaa pätevän suostumuksen rokottamiseensa, hänen pitää saada riittävästi ja ymmärrettävällä tavalla tietoa mm. koronavirustaudista, koronarokotuksesta ja koronarokotuksen mahdollisista haittavaikutuksista. Rokottaja arvioi tiedon- ja keskustelutarpeen laajuutta ja sisältöä lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Hänen tehtävänään on arvioida, kykeneekö lapsi tai nuori tekemään tässä asiassa itsenäisen päätöksen.  Lapsen tai nuoren suostumuksen tulee olla vapaaehtoinen ja hänellä tulee olla yllä kuvattu kyky suostumuksen antamiseen. 

10.8.2021 Päivitetty tekstiin rokotettavien uusi ikäraja 12 vuotta sekä siihen liittyviä tarkennuksia. Lisäksi on lisätty tietoa mm. salassa pidettävistä terveystiedoista.

13.8.2021 Päivitetty tekstiin terveystietojen, rokotusten salassapitoon ja huoltajien suostumuksiin liittyviä tarkennuksia.

2.8.2022 päivitetty tekstiä vastaamaan syyslukukauden 2022 alun tilannetta. Lisätty linkki sosiaali- ja terveysministeriön Suomen covid-19 -rokotusstrategia -julkaisuun

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-koronarokotuksia-kasitellaan-opetuksessa-ja-voiko-nuori-paattaa-itse

Avainsanat Koulutusvienti Ammatillinen koulutus

Koulutusvientiin liittyen ei anneta erillistä määräystä, vaan koulutusviennissä suoritetuissa tutkinnoissa sovelletaan samaa Opetushallituksen määräystä kuin Suomessa suoritettavissa tutkinnoissa. Koulutuksen järjestäjä laatii ja antaa tutkintotodistuksen.

Avainsanat Ukraina Ammatillinen koulutus Esiopetus Lukiokoulutus Perusopetus Varhaiskasvatus

UKK-vastaus on julkaistu opetus- ja kulttuuriministeriön Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen vaikutukset opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla -koontisivulla:

Perusopetus ja varhaiskasvatus sekä kieliopinnot / Ammatillinen koulutus, lukio-opinnot ja muu toisen asteen koulutus:

  • Edellytetäänkö varhaiskasvatuksen, koulun tai opiskelun aloittavilta alkuterveystarkastusta?
Avainsanat Ukraina Aikuiskoulutus Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Vapaa sivistystyö

Tilapäisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneet opiskelijat eivät ole Suomessa oppivelvollisia, jos heillä ei ole kotikuntaa Suomessa.

Perusopetusta vastaavan koulutuksen suorittaneet ukrainalaiset opiskelijat voivat hakeutua aineopiskelijoiksi aikuisten perusopetukseen tai aikuislukioon esimerkiksi opiskelemaan suomea tai ruotsia. Tällöin opiskelu on maksullista. 

Opiskelijalla on mahdollisuus hakeutua myös vapaan sivistystyön koulutukseen. Vapaassa sivistystyössä opetus on pääsääntöisesti maksullista. Tilapäisen suojelun piirissä olevilla ei ole oikeutta vapaan sivistystyön opiskelijamaksujen alentamiseen tarkoitettuihin opintoseteleihin.

Jos opiskelijalle laaditaan kunnassa tai TE-toimistossa kotoutumissuunnitelma, johon vapaassa sivistystyössä järjestetty kotouttava suomen tai ruotsin kielen koulutus hyväksytään, koulutus on opiskelijalle maksuton ja oppilaitoksen ylläpitäjä saa koulutuksesta sadan prosentin valtionosuusrahoituksen. Kunta voi laatia tilapäisen oleskeluluvan saaneelle kotoutumissuunnitelman henkilön pyynnöstä ja mikäli kunta katsoo henkilön sitä tarvitsevan.

Tilapäisen suojelun piirissä olevan nuoren opiskeluvaihtoehtona voi hänen tavoitteidensa ja koulutuksen järjestäjän tarjonnan mukaan olla tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA), joka alkaa 1.8.2022. Siihen voi hakea jatkuvassa haussa ympäri vuoden. TUVA-koulutuksessa oletetaan opiskelijalla olevan riittävä peruskielitaito, mutta opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa voidaan painottaa erityisesti koulutuksen alussa opiskelukielen taidon kehittämiseen liittyviä opintoja.

Myös ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen on vapaa hakeutumisoikeus, ja tilapäistä suojelua saavat henkilöt voivat hakea opintoihin samoin edellytyksin kuin Suomen kansalaiset. Tällöin heillä ei kuitenkaan ole oikeutta opetuksen edellyttämiin maksuttomiin oppimateriaaleihin eikä työvälineisiin, -asuihin ja -aineisiin. Koulutuksen järjestäjä voi halutessaan nämä kuitenkin maksutta antaa. Ammatillinen tai lukiokoulutus eivät välttämättä kuitenkaan ole ensisijainen vaihtoehto ukrainalaisille opiskelijoille, koska opiskelukielen taitoa ei vielä ole. Kielitaidon kartuttamiseen on kuitenkin mahdollista saada tukea opintojen aikana.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/mihin-koulutuksiin-perusopetusta-v…

Näytetään 1-10/88