Usein kysytyt kysymykset

Oppisopimuskoulutuksessa voidaan periä opiskelijamaksuja seuraavasti. Ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon tai tutkinnon osaan johtavassa koulutuksessa opiskelijamaksun osuus voi olla enintään 25 % järjestäjän arvioimista keskimääräisistä kyseisen koulutuksen kustannuksista. Muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijamaksun osuus voi olla enintään 50 % arvioiduista keskimääräisistä kustannuksista.

Esimerkki painokertoimesta: Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto kuuluu kustannusryhmään 2, jonka painokerroin on 0,99. Liikunnanohjauksen perustutkinto kuuluu puolestaan kustannusryhmään 4, jonka painokerroin on 1,59. Media-alan ammattitutkinto taas kuuluu kustannusryhmään 3, jonka painokerroin on 1,23. Lisäksi painotettujen opiskelijavuosien laskennassa perustutkintokoulutuksen painokerroin on 1,0 ja ammattitutkintokoulutuksen painokerroin on 0,72.

Kun suoritetaan koko tutkintoa opiskelijavuosien painokerroin määräytyy suoritettavan tutkinnon mukaan. Tutkinnon osaa tai osia suoritettaessa opiskelijavuosien painokerroin määräytyy suoritettavien tutkinnon osien alimman kustannusryhmän perusteella (vähintään kuitenkin kust. ryhmä 2).

Rahoituksen siirtymäkaudella 2018 -2021 at&eat-tutkintojen painokerroin muuttuu perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen osuuksien muuttuessa.

Esimerkkitapauksissa vuoden 2018 rahoituksen laskennassa opiskelijavuosien painokerroin määräytyy seuraavasti:

• Kone- ja tuotantotekniikan pt= tutkintotyypin kerroin x kustannusryhmän kerroin = 1,0 x 0,99 = 0,99
• Liikunnanohjauksen pt = 1, 0 x 1,59 = 1,59
• Media-alan ammattitutkinto = 0,85 x 1,23 = 1,0455

Suoritusrahoituksessa käytetään vastaavia tutkinnoittain ja tutkinnon osittain määräytyviä kustannusryhmäkertoimia ja tutkintotyypin kerroin at&eat-koulutuksessa on 0,5. 
Rahoituksen laskentaperiaatteesta löytyy tiedot opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetusta laista (1705/2009) ja OKM:n asetuksessa rahoituksen laskentaperusteista (682/2017). Lisäksi vuoden 2018 suoritepäätösvalmisteluun liittyvä materiaali löytyy osoitteesta http://minedu.fi/suoritepaatokset

Perustutkintoon tai perustutkinnon osaan johtavassa koulutuksessa ei voida periä opiskelijamaksuja (poislukien oppimateriaalit). Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon tai tutkinnon osaan johtavassa koulutuksessa ja muussa ammatillisessa koulutuksessa voidaan periä opiskelijamaksuja seuraavasti:

• Voidaan periä opiskelijamaksu, jos kyseessä ammatti- tai erikoisammattitutkintoon tai niiden tutkinnon osaan johtava koulutus, muu ammatillinen koulutus (laki 531/2017 8§ 1mom 1-kohta) tai muu ammatillinen koulutus (laki 531/2017 8§ 1 mom 2-kohta).
• Ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon tai tutkinnon osaan johtavassa koulutuksessa opiskelijamaksun osuus voi olla enintään 25 % järjestäjän keskimääräisistä kyseisen koulutuksen kustannuksista.
• Muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa (laki 531/2017 8 § 1 mom 1-kohta) opiskelijamaksun osuus voi olla enintään 50 % arvioiduista keskimääräisistä kustannuksista.
• Ammatilliseen tehtävään johtavassa koulutuksessa (laki 531/2017 8 § 1 mom 2-kohta) koulutuksissa, jotka valmistavat ansio- ja liikennelentäjän tehtäviin, lennonjohtajan tehtäviin tai kaupunkiraideliikenteen kuljettajan tehtäviin opiskelijalta perittävä maksu voi olla enintään 25 prosenttia koulutuksen järjestäjälle koulutuksen järjestämisestä aiheutuvista keskimääräisistä kustannuksista.

Perustutkintoon tai perustutkinnon osaan johtavaa koulutusta voidaan järjestää henkilöstökoulutuksena. Valtionosuuden määrä henkilöstökoulutuksessa on laskennallisesti 50 % muuten ao. koulutukseen kohdistuvasta rahoituksesta. Vähennys tehdään perusrahoituksessa. Siirtymäkauden jälkeen henkilöstökoulutukseen ei kohdistu perusrahoitusta.

Henkilöstökoulutuksena ei voida järjestää muuta kuin tutkintoon tai tutkinnon osaan johtavaa koulutusta.

Poikkeuksina ovat seuraavat:

• Henkilöstökoulutuksena voidaan järjestää koulutusta, joka valmistaa ansio- ja liikennelentäjän tehtäviin, lennonjohtajan tehtäviin tai kaupunkiraideliikenteen kuljettajan tehtäviin
• Työvoimakoulutusta voidaan järjestää henkilöstökoulutuksena myös silloin kun se ei johda tutkintoon tai tutkinnon osaan (laki 531/2017 8 § 1 mom 1-kohta)
• Siirtymäsäännös: Jos ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnetyn järjestämisluvan mukaisena koulutustehtävänä on ainoastaan sellainen muu ammatillinen lisäkoulutus, joka vastaa 8 §:n 1 kohdassa tarkoitettua ammatillista osaamista syventävää tai täydentävää koulutusta, tämän järjestämisluvan voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2021. Poiketen siitä, mitä 9 §:ssä säädetään, koulutusta voidaan järjestää myös henkilöstökoulutuksena.

Henkilöstökoulutuksessa ei voida periä opiskelijamaksuja. Työantajan maksuosuus laskennallisesti 50 % vos-rahoituksesta.

Päätoimisessa perustutkintokoulutuksessa ja valmentavassa koulutuksessa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan sellaisina päivinä, joina opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Opiskelijalla on tämän lisäksi oikeus myös muuhun maksuttomaan päivittäiseen ruokailuun koulutuksessa, joka on koulutuksen järjestämisluvan mukaisesti järjestetty sisäoppilaitosmuotoisesti sekä niissä perustutkinnoissa, joissa osaamisen hankkiminen edellyttää läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa tavanomaista työpäivää pidemmän ajan.

Uudessa ammatillisen koulutuksen rahoituksen määräytymisperusteessa ei ole enää yksikköhintoja eri tutkinnoille, vaan koulutuksen järjestäjä saa rahoituksensa suhteellisena osuutenaan ammatillisen koulutuksen perusrahoituksena myönnettävästä perusrahoitusosuudesta, suhteellisena osuutenaan suoritusrahoitusosuudesta ja suhteellisena osuutenaan vaikuttavuusrahoitusosuudesta.

Opiskelijan osaamisen hankkimiseen kuluva aika työpaikalla lasketaan opiskelijavuosiin ainoastaan silloin, kun työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta on sovittu koulutus- tai oppisopimuksella. Opiskelija voi tietenkin oppia asioita esimerkiksi kesätöissä ja näin hankitun osaamisen osalta hän voi mennä suoraan näyttöön, jos osaaminen vastaa suoritettavan tutkinnon sisältöä.

Opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen tarkoituksena on, että opiskelija hankkii sellaista hänen tarpeisiinsa perustuvaa osaamista, joka antaa hänelle edellytykset osallistua tutkintokoulutukseen ja osoittaa osaamisensa. Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot voivat olla suomen tai ruotsin kielen koulutusta niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat vahvistusta suoritettavaan tutkintoon liittyvässä sanastossa tai esimerkiksi alana liittyvien kirjallisten aineiston tuottamiseen. Opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen avulla voidaan tukea myös esimerkiksi matemaattisia ja vieraan kielen perusvalmiuksia, tai tukea opiskelijaa erilaisissa kirjoittamiseen ja lukemiseen liittyvissä haasteissa. Osana opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja voidaan myös tukea opiskelijan arjen- ja elämänhallintaa. 

Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot suunnitellaan yksilöllisesti opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti. Opiskeluvalmiuksia tukevista opinnoista ei kerry osaamispisteitä, eikä niitä sellaisenaan voi sisällyttää osaksi suoritettavaa tutkintoa. Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot tulee myös erottaa jatko-opintovalmiuksia tukevista opinnoista, joiden avulla valmistaudutaan opiskelemaan korkeakoulussa.