61 aiheeseen liittyvää kysymystä

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Ulkomailla hankittua osaamista on mahdollista tunnustaa osaksi ammatillista tutkintoa esim. silloin, kun opiskelija on vaihdossa ulkomailla ja suorittaa sinä aikana opintoja ulkomaisessa yhteistyöoppilaitoksessa. Tällöin on varmistettu ennalta osaamisen vastaavuus ja se, että kyseessä on toimivaltainen viranomainen.

Myös muuta osaamista on mahdollista tunnustaa ulkomaisista todistuksista. Todistusten pitää olla virallisesti käännettyjä. Lisäksi olisi hyvä olla/nähdä myös alkuperäinen todistus. EU-maiden oppilaitosten antamien todistusten ja muiden maiden oppilaitosten antamien todistusten välillä ei ole eroa suhteessa siihen, voiko osaamista tunnustaa vai ei. 

Hankaluutena osaamisen tunnustamisessa ulkomaisesta todistuksesta on se, että osaamista tunnustavan pitää itse varmistaa, että kyseessä on ko. maassa toimivaltainen viranomainen. Lisäksi osaamista tunnustavan on usein lähes mahdotonta tai erittäin vaikeaa varmistaa ulkomaisen todistuksen perusteella, mitä osaamista opiskelija oikeasti on hankkinut ja osoittanut. Hänen pitäisi nähdä todistusten lisäksi myös opetussuunnitelmat tai koulutusten sisällöt ja tavoitteet. Myös arviointiasteikot voivat poiketa toisistaan niin, ettei muuntotaulukkoa ulkomaisen arvosanan muuntamiseksi ole olemassa. 

Tällöin parhaimmaksi vaihtoehdoksi jää osaamisen tunnistaminen ja huomioon ottaminen osaamisen hankkimisen suunnittelussa sekä osaamisen osoittaminen näytössä, jotta se voidaan luotettavasti arvioida.

Opetushallituksella ei ole kattavaa luetteloa ulkomaisista ja toimivaltaisista viranomaisista, jotka arvioivat ja todentavat ammatillista osaamista ja lukio-opintoja. Lisätietoja toimivaltaisista ulkomaisista korkeakouluista ja yliopistoista saa Opetushallituksen tutkintojen tunnustaminen yksiköstä.

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Jos suoritusmerkinnöillä tarkoitetaan esim. lukio-opintojen S-merkintää, niin osa-alue tulee arvioida ammatillisen perustutkinnon perusteiden kriteerien mukaisesti arviointiasteikolla 1 - 5. Kun osaamista tunnustetaan toimivaltaisen viranomaisen todentaman ja arvioiman osaamisen perusteella, arvosanan antamisessa hyödynnetään Opetushallituksen määräyksessä OPH-501-2018 olevaa arvosanojen muuntotaulukkoa. 

Osaamisen arviointi näytön tai muun osaamisen arvioinnin perusteella on tarpeen tehdä silloin, kun osaamisen vastaavuutta tai ajantasaisuutta ei ole pystytty arvioimaan opiskelijan esittämisen asiakirjojen ja muiden selvitysten perusteella tai arvosana on sellainen, ettei sen muuntamiseksi ole muuntokaavaa muuntotaulukossa.

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Ammattikorkeakouluopinnoista pitää olla arvosana. Jos arvosanaa ei ole, osaaminen pitää arvioida näytössä arviointiasteikolla 1 - 5.

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Miten menetellään tilanteissa, joissa opiskelija esittää tunnustettavaksi valinnaiseksi tutkinnon osaksi ammatillisen tutkinnon osan, jolle ei ole määritelty laajuutta osaamispisteinä tai laajuutta ollenkaan?

Osaamisen tunnustamisessa noudatetaan ammatillisen koulutuksen lain (531/2017, 47 §), ammatillisen koulutuksen asetuksen (673/2017, 10 §) ja Opetushallituksen määräysten (OPH-54-2018 ja OPH-501-2018) säännöksiä. Koulutuksen järjestäjä ja opiskelija sopivat henkilökohtaistamisessa suoritettavaan tutkintoon tunnustettavien tutkinnon osien valinnasta. Koulutuksen järjestäjä määrittelee tunnustettavan tutkinnon osan laajuuden suoritettavan tutkinnon muodostumisen mukaan. Tutkinnon osan laajuus määritellään osaamispisteinä osaamisen kattavuuden, vaikeusasteen ja merkittävyyden mukaan suhteessa tutkinnossa edellytettävään osaamiseen ja suhteessa tutkintoon sisältyviin muihin tutkinnon osiin. Aiemmin hankitun osaamisen ajantasaisuus myös varmistetaan eli onko opiskelija esimerkiksi ylläpitänyt ja käyttänyt osaamistaan työtehtävissään säännöllisesti. 

Ammatillisessa peruskoulutuksessa käytetyissä perustutkintojen perusteissa on käytetty 2007/2010 – 2014 opintoviikkoja ja siitä eteenpäin osaamispisteitä, joten niitä laajuuksia voi hyödyntää tunnustettaessa perustutkintojen tutkinnon osia. Mikäli tutkinnon osan laajuus on ilmoitettu suoritettavan tutkinnon perusteissa vaihteluvälinä (esim. tutkinnon osa toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta 5-15 osp), sovitaan henkilökohtaistamisessa, onko tutkinnon osan laajuus 5 osp, 10 osp tai 15 osp. Koulutuksen järjestäjä määrittelee tunnustettavan tutkinnon osan laajuuden.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteissa on ilmoitettu vaihteluväli tai esimerkiksi, että tutkinnon osa tai osia toisesta ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta on vähintään 30 osaamispistettä. Tällöin henkilökohtaistamisessa sovitaan, minkä tai mitkä tutkinnon osat opiskelija haluaa tunnustettavaksi tutkintoonsa. Mikäli tunnustettavan tutkinnon osan määritelty laajuus alittaa tässä tapauksessa 30 osp:a, on tällöin opiskelijan valittava ko. kohtaan kaksi tai useampi tutkinnon osa niin, että 30 osp täyttyy. Koulutuksen järjestäjä määrittelee tunnustettavan tutkinnon osan laajuuden.

Tutkintotodistukseen merkitään tunnustetun tutkinnon osan nimi, koulutuksen järjestäjän määrittelemä laajuus osaamispisteinä, arvosana ja viittaus Opetushallituksen määräyksen OPH-54-2018 mukaisesti. 

Perustutkinnossa esim: 
Asiakkuuksien hoitaminen 1) 30 osp Kiitettävä 5

Viittauksessa:
1) Asiakkuuksien hoitaminen 30 osp Xxxxxxxx perustutkinto xx.xx. xxxx OPH-2697-xxxx, josta tutkinnon muodostumisessa huomioidaan 15 osp. 

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Opiskelija suorittaa ammatillista perustutkintoa ja haluaisi, että hänen aikaisemmin suorittamansa kumoutuneiden perusteiden mukaan suoritettu toisen alan perustutkinnon tutkinnon osa tunnustettaisiin ammatillisiin valinnaisiin tutkinnon osiin. Kuka arvioi tunnustettavan tutkinnon osan ajantasaisuuden, nyt suoritettavana olevan tutkinnon opettaja vai aikaisemmin suoritetun perustutkinnon opettaja (tutkinnon osa, jonka ajantasaisuutta selvitetään)?

Koska kyse on kumoutuneiden perusteiden mukaisen tutkinnon osan suorituksen tunnustamisesta, osaamisen tunnustamisessa sovelletaan ammatillisen koulutuksen asetuksen 10 §:n 2 momenttia ja arvioijien valinnassa noudatetaan sitä, mitä laissa arvioijista säädetään. Ajantasaisuuden arvioijilla tulee olla riittävä suoritettavaan tutkintoon ja erityisesti arvioitavaan tutkinnon osaan liittyvä ammattitaito ja osaaminen sekä riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon perusteisiin. Koulutuksen järjestäjä linjaa menettelytavat arvioijien nimeämiseen osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmassa.

Avainsanat Tutkinnon perusteet Ammatillinen koulutus

Ei synny.

Avainsanat Henkilökohtaistaminen Johtaminen ja hallinto Ammatillinen koulutus

Koulutuksen järjestäjä laatii ja päivittää henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) yhdessä opiskelijan kanssa. Suunnitelman laadintaan ja päivittämiseen osallistuu koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja, opinto-ohjaaja tai tarvittaessa muu koulutuksen järjestäjän edustaja. HOKSin hyväksyvät koulutuksen järjestäjä ja opiskelija. Edellisten lisäksi HOKSin hyväksyvät työnantaja tai työpaikan edustaja ja koulutuksen järjestäjän yhteistyötahot siltä osin kuin ne osallistuvat suunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen. Mikäli opiskelija on alaikäinen, tulee huoltajalla tai laillisella edustajalla olla mahdollisuus osallistua HOKSin laadintaan.

HOKSin allekirjoittamisesta ei säädetä laissa. Myöskään siitä ei säädetä, että HOKS on tehtävä paperilla. HOKSin hyväksyminen on kuitenkin voitava todentaa, joten on suositeltavaa käyttää allekirjoitusta tai vahvaa tunnistautumista HOKSia ensikertaa hyväksyttäessä. HOKSiin myöhemmin tehtävät muutokset voidaan hyväksyä sähköisissä järjestelmissä käyttäjätunnuksen avulla tai muutoin allekirjoitusta tai vahvaa tunnistautumista kevyemmällä menettelyllä.

Avainsanat Henkilökohtaistaminen Johtaminen ja hallinto Ammatillinen koulutus

Koulutuksen järjestäjä määrittelee arkistonmuodostussuunnitelmassa sen, miten kauan ja millä tavoin asiakirjat säilytetään ja miten ne hävitetään. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen tarkastamista varten asiakirjoja on tarpeen säilytttää 10 vuotta. Suomen Kuntaliitto päivittää kunnallisten asiakirjojen säilytysaikaoppaita. 

Avainsanat Opiskelijavalinnat Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishankkeessa on valmisteilla valtakunnallinen malli ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon todistusten pisteyttämiseen. Kaksoistutkinnon suorittaneilla olisi mahdollisuus hakea ammattikorkeakouluun sekä ammatillisen perustutkinnon todistuksella, että ylioppilastodistuksella. Hakujärjestelmä ottaa automaattisesti huomioon hakijan molemmat tutkinnot.
Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeessa mallia kehitetään ainoastaan ylioppilastutkinnon todistuksen pisteyttämiseen, jolloin ammattiin valmistuneet hakisivat jatkossakin yliopistoon pääsykokeiden kautta. Kaksoistutkinnon suorittaneet voisivat hakea yliopistoon ylioppilastutkintotodistuksella.

Avainsanat Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus Taiteen perusopetus Vapaa sivistystyö Aikuiskoulutus

Suomen koulujärjestelmässä voi esiintyä tilanteita, joissa opettajana työskentelevä vanhempi tai huoltaja opettaa omaa lastaan. Erityisesti pienillä paikkakunnilla huoltaja voi olla ainoa kyseisen oppiaineen opettaja koulussaan tai koko paikkakunnalla.

Oman lapsen opettamiselle ei ole juridista estettä, mutta oman lapsen arvioimiseen huoltaja on esteellinen. Esteellisyystilanteet tulisi pyrkiä välttämään, mutta aina tämä ei ole mahdollista. Tällöin arvioijaksi tulisi osoittaa toinen opettaja. Jos tämä ei ole kaikesta huolimatta mahdollista, on hyväksytty myös se, että vanhempi tai huoltaja esteellisyydestä huolimatta arvioi opettajana oman lapsensa. Kontrollikeinona toimii tällaisessa tilanteessa mahdollisuus kannella huoltaja-opettajasta laillisuusvalvojalle, lähinnä eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille, joka voi selvittää asiaa ja puuttua tilanteeseen.

Apulaisoikeusasiamies on ratkaisussaan (Dnro 2730/4/07) todennut ammattikorkeakoulun opettajan olleen esteellinen arvioidessaan oman lapsensa suorittamia tenttejä. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan esteellinen virkamies saa ratkaista vain sellaisia asioita, jotka ovat kiireellisiä ja joiden ratkaisemiseen esteellisyys ei vaikuta. Kyseessä olleessa tapauksessa toisen opettajan olisi pitänyt arvostella opettajan lapsen tentit.

Sovellettava lainsäädäntö
Hallintolaki 28 §

Asiasanat

esteellisyys, arvostelu, opettaja, oman lapsen opettaminen

Näytetään 51-60/61