61 aiheeseen liittyvää kysymystä

Avainsanat Erityinen tuki Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Opiskelijalla on pääsääntöisesti mahdollisuus hakeutua jatko-opintoihin korkeakouluun myös todistuksella, jossa on mukautettuja arvosanoja. Korkeakoulu kuitenkin päättää itse opiskelijaksi ottamisen kriteereistä ja hakijan tulee tarkastaa hakukelpoisuuden linjaukset ko. korkeakoulun internet-sivuilta.

Ammattikorkeakouluun voi hakeutua todistuksella, jossa on mukautettuja arvosanoja. Todistusvalinnassa ei olla ainakaan toistaiseksi tehty mitään rajauksia, ettei mukautetulla tutkinnolla voisi hakea.

Yliopistoilla on hakukelpoisuudesta erilaisia periaatteita. Pääsykoe-/valintakoevalinnassa yleensä vaaditaan tuo yleinen korkeakoulukelpoisuus eli suoritettu ylioppilas- tai ammatillinen tutkinto.

Avainsanat Erityinen tuki Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Osaamisen arvioinnin mukauttaminen edellyttää aina, että opiskelijalla on päätös erityisestä tuesta. Osaamisen arviointia voi mukauttaa perustutkinnoissa (ei ammatti- tai erikoisammattitutkinnoissa). Koulutuksen järjestäjä tulee kirjata osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmaan linjaukset ja menettelytavat osaamisen arvioinnin mukauttamisesta: kuka tekee, miten tehdään, mitä ja mihin prosessi dokumentoidaan.

Kun opiskelija ei saavuta tutkinnon perusteiden mukaisia T1-tason kriteereitä edes pedagogisten tukitoimien avulla, opettaja ottaa esille mahdollisen mukauttamisen tarpeen.  Tässä vaiheessa koulutuksen järjestäjän prosessin mukaisesti kuullaan opiskelijaa ja alaikäisen kohdalla huoltajaa. Osaamisen arvioinnin mukauttamisen perustelut ja kuuleminen dokumentoidaan. Päätös osaamisen arvioinnin mukauttamista on hallintopäätös, johon opiskelija voi hakea oikaisua. Osaamisen arvioinnin mukauttamisessa koulutuksen järjestäjän tulee huomioida, että joissain tutkinnon perusteissa on mukauttamiseen ja poikkeamiseen liittyviä rajoituksia.

Tavoite on, että tuetaan opiskelijaa kaikin pedagogisin menetelmin ja pyritään erilaisten tukitoimien avulla siihen, että opiskelija saavuttaa T1 tasoisen osaamisen. Jos opiskelija ei saavuta sitä kohtuullisten tukitoimien avulla, tulee arviointia mukauttaa.

Kun koulutuksen järjestäjä arvioi osaamisen arvioinnin mukauttamisen tarvetta, on tärkeä että alakohtaisesti on muodostettu yhteinen käsitys siitä, mikä on tutkinnon sekä tutkinnon osan tai YTO-osa-alueen keskeistä osaamista.

Lisätietoa:

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opas/4426603/tekstikappale/4438306   
https://blogit.gradia.fi/parasta_osaamista/osaamisen-arviointioppaat/

Avainsanat Kansainvälistyminen Ammatillinen koulutus

Oppilaitoksessa suoritettavan ulkomaanjakson sopimiseen käytetään edelleen Erasmus+ ohjelman tai ECVET-prosessin mallien pohjalta laadittavia Learning Agreementia.

 

Avainsanat Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Perusopetuslain mukaan äidinkielenä opetetaan oppilaan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen kieltä. Äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta oppilaan äidinkieltä. Opetettava äidinkieli määräytyy ensisijaisesti opetuskielen perusteella. Perusopetuslakia koskevan hallituksen esityksen mukaan saamea voidaan opettaa äidinkielenä, vaikka se ei olisi oppilaan opetuskieli.

Muuta oppilaan äidinkieltä opetetaan käytännössä perusopetusta täydentävänä opetuksena, joka toteutetaan opetusministeriön asetuksella säädettyjen perusteiden mukaisesti. Äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla nämä oppilaat opiskelevat suomen kieltä maahanmuuttajille tarkoitetun suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaisesti. Oman äidinkielen ja suomi toisena kielenä opetukseen myönnetään erillistä valtionavustusta. Opetuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta täydentävän opetuksen järjestämiseen.

Romanikieltä, viittomakieltä tai muita kieliä voidaan opettaa äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen asemesta tai rinnalla niin, että oppilaalle opetetaan äidinkielen opetukseen varatuilla tunneilla kahta kieltä.

Avainsanat Oppimisympäristö Ammatillinen koulutus

Oppisopimusopiskelija on työsuhteessa oppisopimuspaikan tarjoavaan työnantajaan. Työsuhteen (ja oppisopimuksen) päättäminen on mahdollista laissa säädetyin perustein.

Opiskelija ja hänen työnantajansa voivat purkaa oppisopimuksensa yhteisellä sopimuksella. Purkaminen merkitsee oppisopimuksen ja työsuhteen välitöntä päättymistä.

Molemmat osapuolet voivat purkaa sopimuksensa koeajan kuluessa ilman erityisempää perustetta, jos koeajasta on nimenomaisesti sovittu. Työsopimuksen saa purkaa myös, jos vastapuoli rikkoo työsuhteen kannalta olennaisia velvoitteitaan niin, että osapuolelta ei voida kohtuudella edellyttää pitäytymistä työsuhteessa. Lisäksi työsuhteen kumpikin osapuoli saa pitää työsopimusta purkautuneena, kun vastapuoli on ollut poissa työpaikalta seitsemän työpäivää ilmoittamatta tähän pätevää syytä.

Yleisten, kaikkiin työsuhteisiin soveltuvien säännösten lisäksi oppisopimustyösuhde on purettavissa myös silloin, kun työnantaja lopettaa liikkeensä, joutuu konkurssiin tai kuolee. Jos koulutuksen järjestäjä hyväksyy, voidaan sopimus purkaa myös irtisanomisperusteen nojalla.

Koulutuksen järjestäjällä on oikeus purkaa oppisopimus, jos työpaikan koulutuksessa ei noudateta ammatillisesta perusopetuksesta annettua lakia tai sen nojalla annettuja asetuksia tai koulutuksen järjestäjän ja työnantajan tekemää sopimusta.

Oppisopimus ei määräaikaisena sopimuksena lähtökohtaisesti ole irtisanottavissa, ellei sopimuksesta muuta johdu.

Avainsanat Hyvinvointi Opetus ja ohjaus Oppilas- ja opiskelijahuolto Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Raskaaksi tuleminen vaikuttaa oppilaan tai opiskelijan kykyyn suorittaa opintojaan. Perusopetuslain ja lukiolain mukaan oppilaan tai opiskelijan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin asianomaisissa säädöksissä säädetään, mikäli se on perusteltua hänen terveydentilaansa liittyvästä syystä. Samoin ammatillisessa peruskoulutuksessa annetun lain mukaan tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisista ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista ja osaamisen arvioinnista voidaan poiketa, mikäli tämä on terveydentilaan liittyvän syyn vuoksi perusteltua.


Raskautta on pidettävä terveydentilaan liittyvänä syynä. Raskaaksi tulleella oppilaalla tai opiskelijalla on mahdollisuus hakea oppilaitokseltaan edellisessä kappaleessa kuvattuja erityisiä opetusjärjestelyjä. Riippuu oppilaitoksen ja opetuksen luonteesta millaisia nämä järjestelyt voivat olla. Joka tapauksessa opetusjärjestelyn on mahdollistettava se, että opiskelija saavuttaa tutkinnon vaatiman taito- ja tietotason. Näistä erityisjärjestelyistä tehtyihin päätöksiin voi hakea oikaisua päätökseen oman aluehallintotoimialueensa aluehallintovirastosta (AVI).


Lukio-opiskelijan on lukiolain mukaan pääsääntöisesti suoritettava lukio neljässä vuodessa ja opintojen venyessä tätä pidemmiksi katsotaan hänen menettäneen opiskeluoikeutensa. Perustellusta syystä opiskelijalle voidaan kuitenkin myöntää pidennystä. Jos opiskelu venyy neljää vuotta pidemmäksi raskauden tai raskauksien takia, on raskaus perusteltu syy saada pidennys. Lukion suoritusajan pidentämistä koskevaan päätökseen voi hakea oikaisua aluehallintovirastosta.


Ammatillisen perustutkinnon opiskelijalla on oikeus väliaikaisesti keskeyttää opiskeluoikeutensa siksi ajaksi, kun hän on raskaana. Ammatillisen perustutkinnon väliaikaista keskeyttämistä koskevaan päätökseen voi hakea oikaisua aluehallintovirastosta.
 

Avainsanat Kansainvälistyminen Ammatillinen koulutus

Ulkomaanjaksoa suunniteltaessa pohditaan myös, onko opiskelijan mahdollista osoittaa osaamisensa ulkomaisella työpaikalla. Henkilökohtaistamiskeskustelussa laaditaan HOKSiin suunnitelma ulkomailla tapahtuvasta osaamisen hankkimisesta sekä näytöstä. Jos HOKSiin on kirjattu, että näyttö tai näytöt tehdään kohdemaassa, se tehdään ammatillisen koulutuksen säädösten mukaan. Osaamisen arvioinnin toteuttavat opettaja ja työelämän edustaja yhdessä. Vähintään toisen arvioijista tulee olla paikalla yksittäisessä näytössä. Ulkomailla voi hankkia myös pelkkää osaamista ja näyttö voi olla Suomessa.

Koulutuksen järjestäjän velvollisuus on tarkastaa työpaikan soveltuvuus liittyen suoritettavan tutkinnon perusteisiin ja perehdyttää arvioijat tehtävään. Työpaikan edustajan arviointiosaamisen varmistamisen ja perehdyttämisen voi tehdä myös vastaanottava oppilaitos yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti (ECVET). Mikäli tämä ei toteudu, on lähettävän oppilaitoksen varmistettava, että työpaikkaohjaajalla on tarvittava arviointiosaaminen. Arvioijien perehdyttämiseen voi myös hyödyntää henkilöstöliikkuvuuksia.

Näyttöympäristö tulee valita siten, että se mahdollistaa tutkinnon perusteissa määrätyn osaamisen osoittamisen. Jos kuitenkin jokin ammattitaitovaatimus jää osoittamatta tietyssä tilanteessa tai näyttöympäristössä, opiskelija voi täydentää osaamistaan muilla tavoin, jotta osaaminen voidaan arvioida kattavasti.
Näytössä osoitetun osaamisen täydentäminen voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun käytännön työtehtävät eivät kata kaikkia tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia. Näyttöä voidaan tällöin täydentää esimerkiksi suullisella haastattelulla tai kirjallisilla tehtävillä. Näyttöä voi myös jatkaa muussa työpaikassa tai työkohteessa kotimaassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu ja arviointi voidaan tehdä luotettavasti. Yhden tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset voidaan näin ollen osoittaa yhdessä tai useammassa näytössä. 


Tarkempaa ohjeistusta opaslehtisessä ePerusteet-palvelussa:

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Voidaanko tulkita siten, että osaamisen arvioinnissa ei tarvita allekirjoituksia, kunhan arviointiprosessiin ovat osallistuneet laissa ja asetuksessa määritellyt henkilöt ja heidän nimensä mainitaan? Onko osaamisen tunnustamisessa ja arviointipäätöksen tekemisessä kyse hallintopäätöksestä ja onko arviointi (näyttö tai tunnustaminen) vahvistettava allekirjoituksella?

Vastaus kysymykseen löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön usein kysytyistä kysymyksistä: http://minedu.fi/usein-kysyttya-amisreformi

Arvioijien tekemä arviointipäätös on hallintopäätös, johon opiskelija voi pyytää tarkistamista tai oikaisua. Hallintolain mukaan hallintopäätös on tehtävä kirjallisesti, ja kirjalliset päätökset vahvistetaan yleensä allekirjoituksella (tai vahvalla sähköisellä tunnistautumisella). Tältä osin tilanne ei ole muuttunut uuden lainsäädännön myötä.

Tutkinnon osan osaamisen arvioinnin voi suorittaa vain kyseiseen tutkintoon järjestämisluvan saanut koulutuksen järjestäjä ja koulutuksen järjestäjän nimeämät osaamisen arvioijat. Osaamisen arviointi on julkinen hallintotehtävä. Koulutuksen järjestäjän nimeämät osaamisen arvioijat päättävät osaamisen arvioinnista tutkinnon osittain yksimielisesti.

Silloin kun opiskelijan suorittamat voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaiset tutkinnon osat tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueet voidaan tunnustaa suoraan osaksi suoritettavaa tutkintoa suoritettavan tutkinnon perusteiden mukaisesti, laissa tarkoitettua varsinaista osaamisen arviointia ei tehdä. Näissä tapauksissa ei tarvitse tehdä hallintopäätöstä, sillä kysymyksessä on lainsäädäntöön perustuva siirto, johon ei liity opiskelijan tarkistamispyyntö-, oikaisupyyntö- tai valitusoikeutta.

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Yliopistotutkinnoissa ei ole määritelty tutkinnon osia. Esimerkiksi kasvatustieteen maisterin kasvatustieteen aineopinnot koostuvat lukuisista 2-4 ov:n laajuisista kursseista. Voidaanko ammatilliseksi valinnaiseksi tutkinnon osaksi tunnustaa kuitenkin esim. kokonaisuus kasvatustieteen aineopinnot?

Kun arvioijat tunnustavat osaamista korkeakouluopinnoista, suositellaan käytettäväksi kursseja tai jaksoja, joiden tavoitteet ja sisältö on selkeästi määritelty ja löydettävissä. Kurssin ja jakson valinnasta ja laajuudesta sovitaan opiskelijan kanssa henkilökohtaistamisessa. Kasvatustieteen aineopintoja ei tunnusteta kokonaisuutena, vaan aineopintoihin sisältyviä kursseja sen verran, että laajuus on yhteensä riittävä.

Ammatillisten tutkintojen lainsäädännössä määritelty tutkinnon laajuus on tutkinnon minimilaajuus. Opiskelijan on kerrytettävä osaamispisteitä tutkinnon muodostumissääntöjen mukaisesti niin, että hän saa esim. ammatillista perustutkintoa suorittaessaan vähintään 180 osaamispistettä. 

Korkeakouluopinnot on mitoitettu opintopisteillä, joiden määrittelyn lähtökohta ei täysin vastaa ammatillisten tutkintojen osaamispisteitä. Tästä syystä korkeakoulun opintopisteitä ei voi suoraan siirtää tutkinnon osien laajuuksiksi osaamista tunnustettaessa. Eurooppalaisessa määrittelyssä on kuitenkin yhteneväisyyksiä, joten opintopisteitä voi hyödyntää sen varmistamisessa, että tunnustettava kokonaisuus on riittävän laaja valinnaiseksi ammatilliseksi tutkinnon osaksi. Jos opintopistemäärä on pieni, tarvitaan useampi yliopiston kurssi kyseisen valinnaisen tutkinnon osan paikalle.

Avainsanat Kansainvälistyminen Ammatillinen koulutus

Koulutussopimuksen osapuolina ovat vähintään koulutuksen järjestäjä ja koulutussopimustyöpaikka. Koulutussopimus annetaan tällöin tiedoksi opiskelijalle. Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilta löytyvässä koulutussopimuksen mallisisällössä on kirjattu sopimuksen vähimmäisvaatimukset. Koulutuksen järjestäjä voi halutessaan lisätä kv-koulutussopimuksen osapuoleksi ja allekirjoittajaksi myös vastaanottavan oppilaitoksen ja opiskelijan. 

Oppisopimuksen osapuolina ovat aina vähintään oppisopimustyöpaikka, opiskelija ja koulutuksen järjestäjä. Opetus- ja kultturiministeriön verkkosivuilta löytyvässä oppisopimuksen mallisisällössä sopimuksen vähimmäisvaatimukset. Koulutuksen järjestäjä voi halutessaan lisätä kv-oppisopimuksen osapuoleksi ja allekirjoittajaksi myös vastaanottavan oppilaitoksen.

Näytetään 31-40/61