Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

26 aiheeseen liittyvää kysymystä

Miten hygieniaosaaminen osoitetaan ravintola- ja catering-alan perustutkinnossa

Keywords Arviointi ja todistukset Osaamisen arviointi Tutkinnon perusteet Ammatillinen koulutus

Ravintola- ja catering-alan työtehtävissä vaaditaan hyväksytysti suoritettu hygieniapassi. Hygieniapassi on oltava elintarvikealan toimijalla, joka käsittelee elintarvikehuoneistossa pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Hygieniaosaaminen osoitetaan suorittamalla hygieniapassi hyväksytysti.

Nykyiset ravintola- ja catering-alan perustutkinnon perusteet (OPH-2707-2017) tulivat voimaan 1.8.2018 ja silloin sai vielä hygieniapassin soveltuvan tutkinnon tai koulutuksen perusteella. Elintarvikelain (1397/2019, 27 §) muutoksen jälkeen hygieniapassia ei enää myönnetä soveltuvan elintarvikealan tutkinnon tai koulutuksen perusteella vaan kaikkien on mentävä hygieniapassitestiin. Muutos on ollut voimassa 1.1.2020 alkaen. Tutkinnon tai koulutuksen perusteella ennen 31.12.2019 myönnetty hygieniapassi on edelleen voimassa lainmuutoksen jälkeen.

Tutkinnon perusteiden mukaan opiskelijan tulee noudattaa hygienialainsäädäntöä. Tutkintotodistuksen saa vain, jos opiskelija on suorittanut Ruokaviraston virallisen hygieniapassitestin hyväksytysti.

Joillakin opiskelijoilla olisi mahdollisuus hankkia osaamista esimerkiksi sukulaisten maa- tai metsätilalla tai remonttitöissä. Voiko koulutussopimuksen tehdä, jos paikan tarjoajana on huoltaja, sukulainen tai muu yksityishenkilö?

Keywords Koronavirus Opetus ja ohjaus Oppimisympäristö Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Tarkistettu 17.12.2020

Ammatillisen koulutuksen järjestäjä voi järjestää työpaikalla tapahtuvaa koulutusta joko oppisopimukseen tai koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena. Koulutuksen edellytysten varmistaminen ja lainsäädännön mukaisten sopimusten laadinta on koulutuksen järjestäjän vastuulla. Oppisopimuskoulutus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen ja siinä maksetaan palkkaa. Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija ei ole työsuhteessa eikä hänelle makseta palkkaa. 

Koulutuksen järjestäjä arvioi koulutustyöpaikan soveltuvuuden ottaen huomioon tutkinnon perusteiden tai henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaiset opiskelijan yksilölliset tavoitteet. Koulutuksen järjestäjä varmistaa, että koulutustyöpaikalta löytyy tavoitteelliseen opiskeluun

  • riittävä tuotanto- ja palvelutoiminta
  • tarpeelliset työvälineet
  • ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilöstö. 

Koulutustyöpaikan henkilöstöstä tulee voida nimetä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan tai työkokemukseltaan vastuullinen työpaikkaohjaaja. Lisäksi koulutuksen järjestäjän on varmistettava, että opiskelijalla on turvallinen opiskeluympäristö. Koulutussopimustyöpaikka vastaa opiskelijan työturvallisuudesta työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana. Ennen vaarallisen työn aloittamista työnantajan tai koulutukseen liittyvän työn kyseessä ollessa koulutuksen järjestäjän on yhteistoiminnassa työnantajan kanssa tehtävä siitä ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle.

Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyy malli koulutussopimukselle. Sopimukseen tulisi voida merkitä koulutussopimustyöpaikan Y-tunnus.

Jos oppi- tai koulutussopimusta ei ole mahdollista tehdä, henkilökohtaistamisen yhteydessä voidaan sopia myös muusta osaamisen hankkimisesta työpaikalla. Näissä tilanteissa koulutuksen järjestäjälle tai työnantajalle ei synny erityisiä ohjausvastuita tai muita velvoitteita, joten työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ei tarvitse sopia erillisellä sopimuksella. Koulutuksen järjestäjä ei vastaa tällaisen työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksesta, sisällöstä, johdosta tai valvonnasta, mutta huolehtii kuitenkin siitä, että jos osaamista ei kerry työpaikalla yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti, opiskelijalla on mahdollisuus hankkia puuttuva osaaminen muissa koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä. Koulutuksen järjestäjälle ei tältä ajalta kerry opiskelijasta perusrahoituksen laskennan perusteena käytettäviä opiskelijavuosia.

Ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioinnin toteuttavat ja siitä päättävät yhdessä tutkinnon osittain koulutuksen järjestäjän nimeämät kaksi arvioijaa. Arvioijilla tulee olla riittävä ammattitaito ja osaaminen sekä riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon tai valmentavan koulutuksen perusteisiin. Arvioijien esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintolain 27–29 §:ssä säädetään. Esimerkiksi opiskelijan vanhempi tai muu läheinen ei voi olla arvioijana.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/joillakin-opiskelijoilla-olisi-mah…

Ammattikorkeakoulututkintojen todistuksista löytyy useita eri laajuisia suoritettuja kokonaisuuksia. Pitääkö ammatillinen valinnainen tunnustaa aina yhdestä kokonaisuudesta?

Keywords Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Korkeakouluopinnoista osaaminen tunnustetaan ns. kurssitasoisesti. Esimerkiksi kasvatustieteen perusopinnot -kokonaisuutta ei tunnusteta sellaisenaan, mutta siihen sisältyviä opintoja voidaan tunnustaa. Jos yksi ammattikorkeakoulussa suoritettu kurssi on niin suppea, että se ei täyttä valinnaisen ammatillisen tutkinnon osan laajuutta vaihteluvälillä 5 - 15 osaamispistettä, voidaan tunnustettavaksi ottaa vielä toinen kurssi. Korkeakouluopintojen tulee tukea ammatillista osaamista. 

Miten opiskelijakuntatoimintaan osallistuminen voidaan tunnustaa osaksi ammatillista tutkintoa?

Keywords Osaamisen arviointi Tutkinnon perusteet Ammatillinen koulutus

Aiemmin hankittua osaamista voidaa tunnistaa ja tunnustaa osaksi tutkintoa, mikäli osaaminen vastaa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. Tunnustaminen tehdään opiskelijan esittämän toimivaltaisen viranomaisen antaman todistuksen perusteella, joten opiskelijakunnan tehtävissä hankittua osaamista ei voida tunnustaa. Sen sijaan osaamista voidaan tunnistaa. Kun opiskelijan kanssa suunnitellaan osaamisen hankkimista, niin aiemmin hankittu osaaminen otetaan huomioon, tai opiskelija ohjataan suoraan näyttöön.

Opiskelijakunnan tehtävissä hankkittua osaamista voidaan tunnistaa esimerkiksi osaksi yhteisten tutkinnon osien yhteiskunta ja työelämäosaaminen -tutkinnon osaa.

Mitä eroa on mukauttamisella ja poikkeamisella?

Keywords Erityinen tuki Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Osaamisen arvioinnin mukauttaminen edellyttää aina, että opiskelijalla on päätös erityisestä tuesta. Ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista voi poiketa tehdä myös muiden opiskelijoiden kohdalla.

Poikkeaminen on mahdollista siinä tapauksessa, että tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ovat joko olosuhteiden tai opiskelijan aiemman osaamisen kannalta joiltakin osin opiskelijalle kohtuuttomia. Poikkeaminen on mahdollista myös silloin, jos se on perusteltua opiskelijan vammaan tai terveydentilaan liittyvistä syistä.

Osaamisen arviointia voidaan mukauttaa, jos opiskelija ei pääse T1-tavoitteisiin kohtuullisilla tukitoimilla. Joskus erityistä tukea tarvitsevalla opiskelijalla voi olla yksittäinen osa-alue, joka tuntuu kohtuuttomalta, voidaan tässä myös poiketa. Mukauttaminen tai poikkeaminen voidaan tehdä vain silloin, kun se on opiskelijan kannalta välttämätöntä.

Lisätietoa: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opas/4426603/tekstikappale/4512366

Missä vaiheessa osaamisen arvioinnin mukauttamisen voi tehdä?

Keywords Erityinen tuki Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Päätös osaamisen arvioinnin mukauttamisesta tulisi tehdä siinä vaiheessa, kun opettaja havaitsee mukauttamistarpeen. Tarve osaamisen arvioinnin mukauttamiseen voi tulla esille jo ennen tutkinnon osan aloittamista, tutkinnon osan alkaessa tai sen aikana. Arviointitilanteessa osaamisen arviointia ei voida enää mukauttaa.

Opiskelijalle tulee tarjota mahdollisuus tavoitella T1-tason ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita riittävillä tukitoimilla. Osaamisen arvioinnin mukauttamista käytetään vain kun se on opiskelijan kannalta välttämätöntä.

Joskus arviointikeskustelussa arvioijat toteavatkin, että opiskelija yltää tutkinnon perusteiden T1-kriteereiden mukaiseen osaamiseen. Näissä tilanteissa tutkinnon osa voidaan arvioida tutkinnon perusteiden mukaisilla kriteereillä. Tällöin tehdään päätös mukauttamisen purkamisesta. 

Lisätietoa: https://blogit.gradia.fi/parasta_osaamista/osaamisen-arviointioppaat/

Mitä, jos alle 18-v opiskelijan huoltajat eivät halua, että osaamisen arviointia mukautetaan?

Keywords Erityinen tuki Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Opiskelijaa ja alaikäisen huoltajaa tai laillista edustajaa tulee kuulla ennen kuin tehdään päätös osaamisen arvioinnin mukauttamisesta. Vanhemmat eivät sitä sinänsä voi estää, vaan osaamisen arvioinnin mukauttaminen on pedagogisesti arvioitava asia. Päätös osaamisen arvioinnin mukauttamisesta on hallinnollinen asiakirja. Alaikäisen huoltajilla on oikeus hakea siihen oikaisua aluehallintovirastolta. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus antaa päätöstä tehdessä ohjeet, miten oikaisuvaatimus tehdään.

Perusopetuksen ohjeistus huoltajien kuulemisesta: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/paatos-erityisesta-tuesta

Sulkeeko osaamisen arvioinnin mukauttaminen mahdollisuudet päästä jatko-opintoihin, esim. korkea-asteelle?

Keywords Erityinen tuki Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Opiskelijalla on pääsääntöisesti mahdollisuus hakeutua jatko-opintoihin korkeakouluun myös todistuksella, jossa on mukautettuja arvosanoja. Korkeakoulu kuitenkin päättää itse opiskelijaksi ottamisen kriteereistä ja hakijan tulee tarkastaa hakukelpoisuuden linjaukset ko. korkeakoulun internet-sivuilta.

Ammattikorkeakouluun voi hakeutua todistuksella, jossa on mukautettuja arvosanoja. Todistusvalinnassa ei olla ainakaan toistaiseksi tehty mitään rajauksia, ettei mukautetulla tutkinnolla voisi hakea.

Yliopistoilla on hakukelpoisuudesta erilaisia periaatteita. Pääsykoe-/valintakoevalinnassa yleensä vaaditaan tuo yleinen korkeakoulukelpoisuus eli suoritettu ylioppilas- tai ammatillinen tutkinto.

Kuka päättää, että osaamisen arviointia on syytä mukauttaa ja miten se perustellaan?

Keywords Erityinen tuki Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Osaamisen arvioinnin mukauttaminen edellyttää aina, että opiskelijalla on päätös erityisestä tuesta. Osaamisen arviointia voi mukauttaa perustutkinnoissa (ei ammatti- tai erikoisammattitutkinnoissa). Koulutuksen järjestäjä tulee kirjata osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmaan linjaukset ja menettelytavat osaamisen arvioinnin mukauttamisesta: kuka tekee, miten tehdään, mitä ja mihin prosessi dokumentoidaan.

Kun opiskelija ei saavuta tutkinnon perusteiden mukaisia T1-tason kriteereitä edes pedagogisten tukitoimien avulla, opettaja ottaa esille mahdollisen mukauttamisen tarpeen.  Tässä vaiheessa koulutuksen järjestäjän prosessin mukaisesti kuullaan opiskelijaa ja alaikäisen kohdalla huoltajaa. Osaamisen arvioinnin mukauttamisen perustelut ja kuuleminen dokumentoidaan. Päätös osaamisen arvioinnin mukauttamista on hallintopäätös, johon opiskelija voi hakea oikaisua. Osaamisen arvioinnin mukauttamisessa koulutuksen järjestäjän tulee huomioida, että joissain tutkinnon perusteissa on mukauttamiseen ja poikkeamiseen liittyviä rajoituksia.

Tavoite on, että tuetaan opiskelijaa kaikin pedagogisin menetelmin ja pyritään erilaisten tukitoimien avulla siihen, että opiskelija saavuttaa T1 tasoisen osaamisen. Jos opiskelija ei saavuta sitä kohtuullisten tukitoimien avulla, tulee arviointia mukauttaa.

Kun koulutuksen järjestäjä arvioi osaamisen arvioinnin mukauttamisen tarvetta, on tärkeä että alakohtaisesti on muodostettu yhteinen käsitys siitä, mikä on tutkinnon sekä tutkinnon osan tai YTO-osa-alueen keskeistä osaamista.

Lisätietoa:

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opas/4426603/tekstikappale/4438306   
https://blogit.gradia.fi/parasta_osaamista/osaamisen-arviointioppaat/

Sukupuolen korjaaminen ja todistus

Keywords Arviointi ja todistukset Henkilökohtaistaminen Opiskelijavalinnat Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain mukaan ihmisellä on oikeus korjata juridinen sukupuolensa psyykkistä sukupuoltaan vastaavaksi, jos lain asettamat edellytykset täyttyvät. Sukupuolen korjaamisesta seuraa rekistereiden, asiakirjojen, henkilöllisyystodistusten ja vastaavien muuttaminen siltä osin, kuin muutos vaikuttaa niissä oleviin merkintöihin. Tämä voi koskea myös koulutodistuksia.

Opetusministeriön vuonna 1997 antaman kannanoton mukaan entisellä oppilaalla tai opiskelijalla, joka on korjanneet sukupuolensa, on oikeus saada uusi, nykyisellä nimellään ja henkilötunnuksellaan varustettu todistus. Todistuksesta ei saa ilmetä, että hän on korjannut sukupuoltaan. Vanha todistus on kuitenkin säilytettävä. Todistus päivätään aikaisemman todistuksen tilalle annettavan todistuksen laatimisajankohtaan.

Euroopan neuvosto on vuonna 2010 hyväksynyt seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvan syrjinnän vastaisen suosituksen, jonka mukaan jäsenmaiden tulee muun muassa taata sukupuoltaan korjanneiden sukupuolen ja nimen muuttaminen virallisissa, myös ei-valtiollisten toimijoiden antamissa todistuksissa. Myös transsukupuolisten ihmisten yksityisyyden suojaan työnhaussa vaaditaan kiinnittämään huomiota.

Aika sukupuolenkorjausprosessia läpikäyvän etunimen muuttamisen ja sukupuolen lopullisen vahvistamisen ja henkilötunnuksen muuttamisen välillä voi olla pitkä, mistä syystä tasa-arvovaltuutettu on suositellut, että koulutodistukset uusittaisiin jo etunimen vaihduttua. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja tasa-arvovaltuutettu ovat vuonna 2013 antaneet yhteisen suosituksen, jonka mukaan todistukset tulee pyydettäessä antaa uusilla henkilötiedoilla, ja tämä tulee tehdä jo etunimen vaihduttua. Todistuksen antajan voi varmistaa pyytäjän nimi- ja henkilötiedot esimerkiksi virkatodistuksesta tai henkilökortista.

Näytetään 1-10/26