18 aiheeseen liittyvää kysymystä

Avainsanat Erityinen tuki Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Osaamisen arvioinnin mukauttaminen edellyttää aina, että opiskelijalla on päätös erityisestä tuesta. Osaamisen arviointia voi mukauttaa perustutkinnoissa (ei ammatti- tai erikoisammattitutkinnoissa). Koulutuksen järjestäjä tulee kirjata osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmaan linjaukset ja menettelytavat osaamisen arvioinnin mukauttamisesta: kuka tekee, miten tehdään, mitä ja mihin prosessi dokumentoidaan.

Kun opiskelija ei saavuta tutkinnon perusteiden mukaisia T1-tason kriteereitä edes pedagogisten tukitoimien avulla, opettaja ottaa esille mahdollisen mukauttamisen tarpeen.  Tässä vaiheessa koulutuksen järjestäjän prosessin mukaisesti kuullaan opiskelijaa ja alaikäisen kohdalla huoltajaa. Osaamisen arvioinnin mukauttamisen perustelut ja kuuleminen dokumentoidaan. Päätös osaamisen arvioinnin mukauttamista on hallintopäätös, johon opiskelija voi hakea oikaisua. Osaamisen arvioinnin mukauttamisessa koulutuksen järjestäjän tulee huomioida, että joissain tutkinnon perusteissa on mukauttamiseen ja poikkeamiseen liittyviä rajoituksia.

Tavoite on, että tuetaan opiskelijaa kaikin pedagogisin menetelmin ja pyritään erilaisten tukitoimien avulla siihen, että opiskelija saavuttaa T1 tasoisen osaamisen. Jos opiskelija ei saavuta sitä kohtuullisten tukitoimien avulla, tulee arviointia mukauttaa.

Kun koulutuksen järjestäjä arvioi osaamisen arvioinnin mukauttamisen tarvetta, on tärkeä että alakohtaisesti on muodostettu yhteinen käsitys siitä, mikä on tutkinnon sekä tutkinnon osan tai YTO-osa-alueen keskeistä osaamista.

Lisätietoa:

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opas/4426603/tekstikappale/4438306   
https://blogit.gradia.fi/parasta_osaamista/osaamisen-arviointioppaat/

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Voidaanko tulkita siten, että osaamisen arvioinnissa ei tarvita allekirjoituksia, kunhan arviointiprosessiin ovat osallistuneet laissa ja asetuksessa määritellyt henkilöt ja heidän nimensä mainitaan? Onko osaamisen tunnustamisessa ja arviointipäätöksen tekemisessä kyse hallintopäätöksestä ja onko arviointi (näyttö tai tunnustaminen) vahvistettava allekirjoituksella?

Vastaus kysymykseen löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön usein kysytyistä kysymyksistä: http://minedu.fi/usein-kysyttya-amisreformi

Arvioijien tekemä arviointipäätös on hallintopäätös, johon opiskelija voi pyytää tarkistamista tai oikaisua. Hallintolain mukaan hallintopäätös on tehtävä kirjallisesti, ja kirjalliset päätökset vahvistetaan yleensä allekirjoituksella (tai vahvalla sähköisellä tunnistautumisella). Tältä osin tilanne ei ole muuttunut uuden lainsäädännön myötä.

Tutkinnon osan osaamisen arvioinnin voi suorittaa vain kyseiseen tutkintoon järjestämisluvan saanut koulutuksen järjestäjä ja koulutuksen järjestäjän nimeämät osaamisen arvioijat. Osaamisen arviointi on julkinen hallintotehtävä. Koulutuksen järjestäjän nimeämät osaamisen arvioijat päättävät osaamisen arvioinnista tutkinnon osittain yksimielisesti.

Silloin kun opiskelijan suorittamat voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaiset tutkinnon osat tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueet voidaan tunnustaa suoraan osaksi suoritettavaa tutkintoa suoritettavan tutkinnon perusteiden mukaisesti, laissa tarkoitettua varsinaista osaamisen arviointia ei tehdä. Näissä tapauksissa ei tarvitse tehdä hallintopäätöstä, sillä kysymyksessä on lainsäädäntöön perustuva siirto, johon ei liity opiskelijan tarkistamispyyntö-, oikaisupyyntö- tai valitusoikeutta.

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Yliopistotutkinnoissa ei ole määritelty tutkinnon osia. Esimerkiksi kasvatustieteen maisterin kasvatustieteen aineopinnot koostuvat lukuisista 2-4 ov:n laajuisista kursseista. Voidaanko ammatilliseksi valinnaiseksi tutkinnon osaksi tunnustaa kuitenkin esim. kokonaisuus kasvatustieteen aineopinnot?

Kun arvioijat tunnustavat osaamista korkeakouluopinnoista, suositellaan käytettäväksi kursseja tai jaksoja, joiden tavoitteet ja sisältö on selkeästi määritelty ja löydettävissä. Kurssin ja jakson valinnasta ja laajuudesta sovitaan opiskelijan kanssa henkilökohtaistamisessa. Kasvatustieteen aineopintoja ei tunnusteta kokonaisuutena, vaan aineopintoihin sisältyviä kursseja sen verran, että laajuus on yhteensä riittävä.

Ammatillisten tutkintojen lainsäädännössä määritelty tutkinnon laajuus on tutkinnon minimilaajuus. Opiskelijan on kerrytettävä osaamispisteitä tutkinnon muodostumissääntöjen mukaisesti niin, että hän saa esim. ammatillista perustutkintoa suorittaessaan vähintään 180 osaamispistettä. 

Korkeakouluopinnot on mitoitettu opintopisteillä, joiden määrittelyn lähtökohta ei täysin vastaa ammatillisten tutkintojen osaamispisteitä. Tästä syystä korkeakoulun opintopisteitä ei voi suoraan siirtää tutkinnon osien laajuuksiksi osaamista tunnustettaessa. Eurooppalaisessa määrittelyssä on kuitenkin yhteneväisyyksiä, joten opintopisteitä voi hyödyntää sen varmistamisessa, että tunnustettava kokonaisuus on riittävän laaja valinnaiseksi ammatilliseksi tutkinnon osaksi. Jos opintopistemäärä on pieni, tarvitaan useampi yliopiston kurssi kyseisen valinnaisen tutkinnon osan paikalle.

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Ulkomailla hankittua osaamista on mahdollista tunnustaa osaksi ammatillista tutkintoa esim. silloin, kun opiskelija on vaihdossa ulkomailla ja suorittaa sinä aikana opintoja ulkomaisessa yhteistyöoppilaitoksessa. Tällöin on varmistettu ennalta osaamisen vastaavuus ja se, että kyseessä on toimivaltainen viranomainen.

Myös muuta osaamista on mahdollista tunnustaa ulkomaisista todistuksista. Todistusten pitää olla virallisesti käännettyjä. Lisäksi olisi hyvä olla/nähdä myös alkuperäinen todistus. EU-maiden oppilaitosten antamien todistusten ja muiden maiden oppilaitosten antamien todistusten välillä ei ole eroa suhteessa siihen, voiko osaamista tunnustaa vai ei. 

Hankaluutena osaamisen tunnustamisessa ulkomaisesta todistuksesta on se, että osaamista tunnustavan pitää itse varmistaa, että kyseessä on ko. maassa toimivaltainen viranomainen. Lisäksi osaamista tunnustavan on usein lähes mahdotonta tai erittäin vaikeaa varmistaa ulkomaisen todistuksen perusteella, mitä osaamista opiskelija oikeasti on hankkinut ja osoittanut. Hänen pitäisi nähdä todistusten lisäksi myös opetussuunnitelmat tai koulutusten sisällöt ja tavoitteet. Myös arviointiasteikot voivat poiketa toisistaan niin, ettei muuntotaulukkoa ulkomaisen arvosanan muuntamiseksi ole olemassa. 

Tällöin parhaimmaksi vaihtoehdoksi jää osaamisen tunnistaminen ja huomioon ottaminen osaamisen hankkimisen suunnittelussa sekä osaamisen osoittaminen näytössä, jotta se voidaan luotettavasti arvioida.

Opetushallituksella ei ole kattavaa luetteloa ulkomaisista ja toimivaltaisista viranomaisista, jotka arvioivat ja todentavat ammatillista osaamista ja lukio-opintoja. Lisätietoja toimivaltaisista ulkomaisista korkeakouluista ja yliopistoista saa Opetushallituksen tutkintojen tunnustaminen yksiköstä.

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Jos suoritusmerkinnöillä tarkoitetaan esim. lukio-opintojen S-merkintää, niin osa-alue tulee arvioida ammatillisen perustutkinnon perusteiden kriteerien mukaisesti arviointiasteikolla 1 - 5. Kun osaamista tunnustetaan toimivaltaisen viranomaisen todentaman ja arvioiman osaamisen perusteella, arvosanan antamisessa hyödynnetään Opetushallituksen määräyksessä OPH-501-2018 olevaa arvosanojen muuntotaulukkoa. 

Osaamisen arviointi näytön tai muun osaamisen arvioinnin perusteella on tarpeen tehdä silloin, kun osaamisen vastaavuutta tai ajantasaisuutta ei ole pystytty arvioimaan opiskelijan esittämisen asiakirjojen ja muiden selvitysten perusteella tai arvosana on sellainen, ettei sen muuntamiseksi ole muuntokaavaa muuntotaulukossa.

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Ammattikorkeakouluopinnoista pitää olla arvosana. Jos arvosanaa ei ole, osaaminen pitää arvioida näytössä arviointiasteikolla 1 - 5.

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Miten menetellään tilanteissa, joissa opiskelija esittää tunnustettavaksi valinnaiseksi tutkinnon osaksi ammatillisen tutkinnon osan, jolle ei ole määritelty laajuutta osaamispisteinä tai laajuutta ollenkaan?

Osaamisen tunnustamisessa noudatetaan ammatillisen koulutuksen lain (531/2017, 47 §), ammatillisen koulutuksen asetuksen (673/2017, 10 §) ja Opetushallituksen määräysten (OPH-54-2018 ja OPH-501-2018) säännöksiä. Koulutuksen järjestäjä ja opiskelija sopivat henkilökohtaistamisessa suoritettavaan tutkintoon tunnustettavien tutkinnon osien valinnasta. Koulutuksen järjestäjä määrittelee tunnustettavan tutkinnon osan laajuuden suoritettavan tutkinnon muodostumisen mukaan. Tutkinnon osan laajuus määritellään osaamispisteinä osaamisen kattavuuden, vaikeusasteen ja merkittävyyden mukaan suhteessa tutkinnossa edellytettävään osaamiseen ja suhteessa tutkintoon sisältyviin muihin tutkinnon osiin. Aiemmin hankitun osaamisen ajantasaisuus myös varmistetaan eli onko opiskelija esimerkiksi ylläpitänyt ja käyttänyt osaamistaan työtehtävissään säännöllisesti. 

Ammatillisessa peruskoulutuksessa käytetyissä perustutkintojen perusteissa on käytetty 2007/2010 – 2014 opintoviikkoja ja siitä eteenpäin osaamispisteitä, joten niitä laajuuksia voi hyödyntää tunnustettaessa perustutkintojen tutkinnon osia. Mikäli tutkinnon osan laajuus on ilmoitettu suoritettavan tutkinnon perusteissa vaihteluvälinä (esim. tutkinnon osa toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta 5-15 osp), sovitaan henkilökohtaistamisessa, onko tutkinnon osan laajuus 5 osp, 10 osp tai 15 osp. Koulutuksen järjestäjä määrittelee tunnustettavan tutkinnon osan laajuuden.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteissa on ilmoitettu vaihteluväli tai esimerkiksi, että tutkinnon osa tai osia toisesta ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta on vähintään 30 osaamispistettä. Tällöin henkilökohtaistamisessa sovitaan, minkä tai mitkä tutkinnon osat opiskelija haluaa tunnustettavaksi tutkintoonsa. Mikäli tunnustettavan tutkinnon osan määritelty laajuus alittaa tässä tapauksessa 30 osp:a, on tällöin opiskelijan valittava ko. kohtaan kaksi tai useampi tutkinnon osa niin, että 30 osp täyttyy. Koulutuksen järjestäjä määrittelee tunnustettavan tutkinnon osan laajuuden.

Tutkintotodistukseen merkitään tunnustetun tutkinnon osan nimi, koulutuksen järjestäjän määrittelemä laajuus osaamispisteinä, arvosana ja viittaus Opetushallituksen määräyksen OPH-54-2018 mukaisesti. 

Perustutkinnossa esim: 
Asiakkuuksien hoitaminen 1) 30 osp Kiitettävä 5

Viittauksessa:
1) Asiakkuuksien hoitaminen 30 osp Xxxxxxxx perustutkinto xx.xx. xxxx OPH-2697-xxxx, josta tutkinnon muodostumisessa huomioidaan 15 osp. 

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Opiskelija suorittaa ammatillista perustutkintoa ja haluaisi, että hänen aikaisemmin suorittamansa kumoutuneiden perusteiden mukaan suoritettu toisen alan perustutkinnon tutkinnon osa tunnustettaisiin ammatillisiin valinnaisiin tutkinnon osiin. Kuka arvioi tunnustettavan tutkinnon osan ajantasaisuuden, nyt suoritettavana olevan tutkinnon opettaja vai aikaisemmin suoritetun perustutkinnon opettaja (tutkinnon osa, jonka ajantasaisuutta selvitetään)?

Koska kyse on kumoutuneiden perusteiden mukaisen tutkinnon osan suorituksen tunnustamisesta, osaamisen tunnustamisessa sovelletaan ammatillisen koulutuksen asetuksen 10 §:n 2 momenttia ja arvioijien valinnassa noudatetaan sitä, mitä laissa arvioijista säädetään. Ajantasaisuuden arvioijilla tulee olla riittävä suoritettavaan tutkintoon ja erityisesti arvioitavaan tutkinnon osaan liittyvä ammattitaito ja osaaminen sekä riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon perusteisiin. Koulutuksen järjestäjä linjaa menettelytavat arvioijien nimeämiseen osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmassa.

Näytetään 11-18/18