Usein kysytyt kysymykset

Lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviin opintojaksoihin voivat kuulua eri oppiaineryhmissä tai oppiaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Lukiodiplomien tehtävänä on antaa opiskelijalle mahdollisuus osoittaa erityistä osaamistaan ja harrastuneisuuttaan pitkäkestoisen näytön avulla. Lukiodiplomit täydentävät lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista.

Opetushallitus on lukion opetussuunnitelman perusteissa 2019 määrännyt lukiodiplomien tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan koulutuksen järjestäjän tarjoamien lukiodiplomien osalta lukiodiplomien tehtävä, yleiset tavoitteet ja arviointi sekä tavoitteet ja keskeiset sisällöt lukiodiplomeittain. Lukiodiplomiopintojakso voi sisältyä oppiaineen oppimäärän valinnaisiin opintoihin paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetyllä tavalla.

Lukiodiplomit eivät ole lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (810/2018) liitteen mukaisia pakollisia tai valtakunnallisia valinnaisia opintoja. Asetuksen 12 §:n mukaisesti lukiokoulutuksen oppimääriin voi sisältyä lukiodiplomeita ja muita valinnaisia opintoja koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Lukiodiplomien laajuudeksi on 12 §:ssä säädetty kaksi opintopistettä.

Opetushallitus antaa lukiodiplomikohtaiset ohjeet niiden järjestämisen ja suorittamisen menettelyistä kuten esimerkiksi lukiodiplomin rakenteesta ja lukiodiplomin suorittamista edeltävistä opinnoista. Kunkin lukiodiplomin ohjeet on laadittu siten, että lukion opetussuunnitelman perusteissa määrättyjen lukiodiplomin tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen mukaisen näytön järjestämisen lähtökohdat ja edellytykset täyttyisivät.

Opetushallituksen vuonna 2017 antamat lukiodiplomiohjeet ovat voimassa niille opiskelijoille, jotka ovat aloittaneet lukio-opintonsa ennen 1.8.2021. Opetushallitus julkaisee päivitetyt lukiodiplomien ohjeet lukio-opintonsa 1.8.2021 lukien aloittaneille opiskelijoille keväällä 2022. Päivityksessä ei tehdä muutoksia lukiodiplomien järjestämisen ja suorittamisen menettelyihin vuonna 2017 annettuihin ohjeisiin nähden. Kunkin lukiodiplomin suorittamista edeltävien lukiokurssien laajuudet muunnetaan opintopisteiksi. Lukioita ohjeistetaan määrittelemään opetussuunnitelmassa opintojaksot, jotka voivat olla lukiodiplomin suorittamista edeltäviä lukio-opintoja.

Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2019 mukaisten kuvataiteen, liikunnan, musiikin ja median lukiodiplomien tavoitteet ja keskeiset sisällöt on tarkoitettu sen tasoisiksi, että näyttöön osallistuvalla opiskelijalla tulisi olla ainakin 8 opintopisteen verran suoritettuja lukiodiplomiaineen lukio-opintoja.

Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2019 mukaisten teatterin ja tanssin lukiodiplomien tavoitteet ja keskeiset sisällöt on tarkoitettu sen tasoisiksi, että näyttöön osallistuvalla opiskelijalla tulisi olla ainakin 6 opintopisteen verran suoritettuja lukiodiplomiaineen lukio-opintoja.

Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2019 mukaisten kotitalouden ja käsityön lukiodiplomien tavoitteet ja keskeiset sisällöt on tarkoitettu sen tasoisiksi, että näyttöön osallistuvalla opiskelijalla tulisi olla ainakin 4 opintopisteen verran suoritettuja lukiodiplomiaineen lukio-opintoja.

Valtioneuvoston asetuksen (810/2018) 12 §:n mukaisesti lukiokoulutuksen oppimääriin voi sisältyä lukiodiplomeita ja muita valinnaisia opintoja koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Näistä paikallisista valinnaisista opinnoista, esimerkiksi opiskelijan suorittaman lukiodiplomin opintojaksosta, voidaan antaa arvosanaksi paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarvosana tai suoritusmerkintä.

Lukiodiplomi arvioidaan lukion opetussuunnitelman perusteiden ja Opetushallituksen antaminen lukiodiplomien suoritusohjeiden mukaisesti numeroarvosanalla asteikolla 4–10. Lukiodiplomin suorittanut opiskelija saa lukion päättötodistuksen liitteenä erillisen lukiodiplomitodistuksen, jossa on kyseisestä lukiodiplomista annettu numeroarvosana.

Tiedonkeruut ja aineistot  -sivustolta voit löytää tietoja varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille suunnatuista kyselyistä ja tiedonkeruista, niiden sisällöstä ja aikataulusta sekä tiedonkeruista syntyvistä aineistoista. Tällaisia kyselyitä ja tiedonkeruita kouluille ja oppilaitoksille tekevät muun muassa Opetushallitus, Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Sivuston tarkoitus on auttaa oppilaitoksia organisoimaan omaa toimintaansa niin, että oppilaitokset saisivat sivustolta kootusti tietoa siitä, mitä kyselyitä ja tiedonkeruita on tulossa ja millaisia tuloksia niistä on saatu.

Lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviin opintojaksoihin voivat kuulua eri oppiaineryhmissä tai oppiaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Lukiodiplomit täydentävät lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan koulutuksen järjestäjän tarjoamien lukiodiplomien osalta lukiodiplomien tehtävä, yleiset tavoitteet ja arviointi sekä tavoitteet ja keskeiset sisällöt lukiodiplomeittain kahden opintopisteen laajuisina opintojaksoina. Lukiodiplomi voi sisältyä oppiaineen oppimäärän valinnaisiin opintoihin paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetyllä tavalla.

Lukiodiplomit eivät ole valtioneuvoston lukiokoulutuksesta antaman asetuksen (810/2018) liitteen mukaisia pakollisia tai valtakunnallisia valinnaisia opintoja. Asetuksen 12 §:n mukaisesti lukiokoulutuksen oppimääriin voi sisältyä lukiodiplomeita ja muita valinnaisia opintoja koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Näistä paikallisista valinnaisista opinnoista voidaan antaa arvosanaksi paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarvosana tai suoritusmerkintä (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019, luku 5.2.1).

Lukiodiplomin suorittanut opiskelija saa lukion päättötodistuksen liitteenä lukiodiplomitodistuksen, johon sisältyy muun muassa lukiodiplomista annettu arvosana (4–10).

Ei. Kyseinen määräys koskee vain opintojaksoja, joissa on yhdistetty valtakunnallisia moduuleita (pakollisia tai valinnaisia) samaan opintojaksoon. Näin ollen paikallisista valinnaisista opinnoista annetaan oma arvosana, vaikka se olisi osa ns. integroitua opintojaksoa. Näin toteutuu myös se arviointiin liittyvä määräys, että oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen arvosanojen opintopisteiden mukaan painotettuna aritmeettisena keskiarvona.

Näin saatua arvosanaa voidaan toki korottaa opiskelijan antamien muiden näyttöjen perusteella. Muita näyttöjä voivat olla esimerkiksi paikallisista valinnaisista opinnoista saadut arvosanat.

Paikallisia valinnaisia opintoja ei nimitetä moduuleiksi, vaan ne ovat itsessään jo opintojaksoja.

Uusissa, 2019 vahvistetuissa Lukion opetussuunnitelman perusteissa kuvataan laaja-alaisen osaamisen osa-alueet, jotka muodostavat kaikkien oppiaineiden yhteiset tavoitteet.

Perusteiden mukaisesti laaja-alainen osaaminen käsittää opiskelijan hyvään yleissivistykseen ja hyväksi ihmiseksi kasvamiseen, kestävän tulevaisuuden rakentamiseen sekä jatko-opinto-, työelämä- ja kansainvälisyysvalmiuksiin tarvittavien tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostaman kokonaisuuden.

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat

• hyvinvointiosaaminen
• vuorovaikutusosaaminen
• monitieteinen ja luova osaaminen
• yhteiskunnallinen osaaminen
• eettisyys ja ympäristöosaaminen
• globaali- ja kulttuuriosaaminen.

Perusteissa on kuvattu laaja-alaisen osaamisen toteutuminen kussakin oppiaineessa. Paikallisesti määritellään opintojaksoittain, miten laaja-alaisen osaamisen osa-alueita toteutetaan. Laaja-alaisen osaamisen alueet tarjoavat opetuksessa käsiteltäviä sisältöjä, tavoitteita toiminnalle sekä perusteita erilaisten oppimisympäristöjen, työtapojen tai -menetelmien valinnalle.

Onko kaikki laaja-alaisen osaamisen osa-alueet sisällytettävä jokaisen oppiaineen johonkin opintojaksoon?

Kuhunkin opintojaksoon sisällytetään niitä laaja-alaisen osaamisen osa-alueita, jotka niihin mielekkäästi kuuluvat. Tällöin hyödynnetään perusteiden laaja-alaisen osaamisen lukua 6.2 sekä perusteiden oppiaineosuuksiin sisältyviä laaja-alaisen osaamisen kuvauksia. Kaikki osa-alueet tulee ottaa huomioon jossakin kyseisen aineen opintojaksossa. Jotkut osa-alueet saavat luonnollisesti enemmän painoarvoa joissakin oppiaineissa kuin toisissa. Oppiaineiden ja koko lukion tasolla tulee huolehtia laaja-alaisen osaamisen kokonaiskoordinaatiosta eli tarkastella, että kaikki laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat tasapainoisesti mukana.

Tuleeko laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ottaa summatiivisessa arvioinnissa huomioon?

Laaja-alaista osaamista tulee arvioida myös summatiivisessa arvioinnissa. Lukion opetussuunnitelman perusteiden arviointiluvun kohdassa 5.1 sanotaan: "Opintojakson arvosana määräytyy oppiaineen tavoitteiden, keskeisten sisältöjen, oppiaineessa määriteltyjen laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden sekä arviointiperusteiden mukaan". Lisäksi kohdassa 5.2.6 todetaan: "Laaja-alainen osaaminen arvioidaan osana kunkin opintojakson formatiivista ja summatiivista arviointia".

Laaja-alaista osaamista ja sen osa-alueita on avattu oppiaineiden näkökulmasta perusteiden oppiaineosuuksissa. On luonnollista, että jotkut osa-alueet näyttäytyvät vahvemmin joissakin oppiaineissa kuin toisissa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään opintojaksoittain, miten laaja-alaisen osaamisen osa-alueita toteutetaan kyseisessä opintojaksossa ja miten ne otetaan huomioon arvioinnissa. Opetussuunnitelman perusteet eivät linjaa, mikä painoarvo laaja-alaisella osaamisella on arvioinnissa, kuten ei linjaa työskentelyn arvioinnin kohdallakaan. Arviointi suhteutetaan näille kussakin opintojaksossa asetettuihin tavoitteisiin.

Kyllä voi. Yhteiskuntaopin taloustiedon moduuliin voi yhdistää talousmatematiikan moduuleja sekä pitkän että lyhyen matematiikan oppimääristä. On mahdollista tehdä näiden kaikkien moduulien yhteinen opintojakso tai opettaa käytännössä samalle ryhmälle kahta eri opintojaksoa, joista toisessa ovat mukana YH2-moduuli ja pitkän matematiikan talousmatematiikan moduuli sekä toisessa YH2-moduuli ja lyhyen matematiikan talousmatematiikan moduuli. Jälkimmäinen voi olla käytännöllisempi vaihtoehto arvioinnin kannalta.

Lukiokoulutuksen oppiaineiden oppimäärien ja niihin kuuluvien opintojen mitoituksen perusteena käytetään kurssien sijaan opintopisteitä. Yksi entinen lukiokurssi on laajuudeltaan kaksi opintopistettä. Lukion oppimäärän laajuus on nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa entisen 75 kurssin sijaan vähintään 150 opintopistettä ja aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa entisen 44 kurssin sijaan vähintään 88 opintopistettä.

Opetusta annetaan täsmälleen yhtä paljon kuin tähänkin asti, sillä opintopisteeseen sisältyy 19 x 45 minuutin oppituntia, kun nykyisessä kurssissa niitä on 38. Käytännössä useimmissa lukioissa on käytössä 75 minuutin oppitunnit, jolloin kurssia kohti on 22,8 x 75 minuutin oppituntia ja puolikasta kurssia eli tulevaa opintopistettä kohti 11,4 x 75 minuutin oppituntia. 

Pakolliset ja valtakunnalliset valinnaiset opinnot on jäsennelty opetussuunnitelman perusteisiin 1–3 opintopisteen moduuleiksi, joista paikallisesti rakennetaan joko oppiaineiden omia tai yhteisiä opintojaksoja. Nämä entisten kurssien sijaan laadittavat opintojaksot voivat olla laajuudeltaan ja muodoltaan erilaisia. Opinnot arvioidaan opintojaksoittain. Jos kyseessä on useiden oppiaineiden yhteinen opintojakso, annetaan kustakin oppiaineesta omat arvosanat. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen arvosanojen opintopisteiden mukaan painotettuna aritmeettisena keskiarvona.

Voiko moduuleja jakaa, kun muodostetaan opintojaksoja?

Opintojaksoja muodostettaessa yksittäisiä moduuleja ei ole tarkoitus pilkkoa. Kun opintojaksossa on moduuleja eri oppiaineista, arvosanat annetaan oppiaineittain eli käytännössä ko. oppiaineiden moduulien perusteella. Jos tietty moduuli jakaantuu useaan opintojaksoon, arvosanan määräytyminen voi olla hankalaa. Jos moduulien pilkkomiseen kuitenkin päädytään, moduulien tulee olla jäljitettävissä opintojaksoista ja niiden arvioinnin käytänteet sovittuina yksikäsitteisesti.

Miten eri laajuiset opintojaksot on tarkoitus sijoittaa jaksojärjestelmään? Jakaantuuko esimerkiksi kolmen opintopisteen opintojakso kahden jakson ajaksi? Loppuuko se kesken jakson jälkimmäisessä jaksossa?

Uusien lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisia opintojaksoja suunniteltaessa kannattaa miettiä uudelleen myös jaksojärjestelmää eli sitä, onko nykyinen 5/6-jaksojärjestelmä enää toimiva. Tällaisia pohdintoja käydään parhaillaan eri tahoilla, ja niitä pyritään jakamaan erilaisten verkostojen, esimerkiksi Lukioiden kehittämisverkoston, kautta.

Opiskelijalla on oikeus saada säännöllisesti tarpeidensa mukaista henkilökohtaista opintoihin ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta. Oppilaitoksesta pois siirtyvällä opiskelijalla on oikeus myös jatko-ohjaukseen. Opinto-ohjausta annetaan opiskelijoille, joiden opiskeluoikeus on päättymässä tai jotka ovat eroamassa oppilaitoksesta. Lisäksi ohjausta saavat opiskelijat, jotka lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamisen jälkeen eivät ole saaneet jatko-opiskelupaikkaa. Opiskelijalla on oikeus jatko-ohjaukseen vuoden ajan. Opiskelijalla, jolla on oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea.

Lukiokoulutuksen järjestäjien yhteistyövelvoitteita vahvistetaan lukioiden ja korkeakoulujen välisen yhteistyön osalta. Osa lukiokoulutuksen oppimäärän opinnoista on järjestettävä yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa siten, että jokainen lukiolainen saa halutessaan kokemusta korkeakouluopiskelusta. Opetus on lisäksi järjestettävä niin, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. Nämä osaamisalueet sisältyvät myös laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin.

Perusopetuslain mukaan äidinkielenä opetetaan oppilaan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen kieltä. Äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta oppilaan äidinkieltä. Opetettava äidinkieli määräytyy ensisijaisesti opetuskielen perusteella. Perusopetuslakia koskevan hallituksen esityksen mukaan saamea voidaan opettaa äidinkielenä, vaikka se ei olisi oppilaan opetuskieli.

Muuta oppilaan äidinkieltä opetetaan käytännössä perusopetusta täydentävänä opetuksena, joka toteutetaan opetusministeriön asetuksella säädettyjen perusteiden mukaisesti. Äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla nämä oppilaat opiskelevat suomen kieltä maahanmuuttajille tarkoitetun suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaisesti. Oman äidinkielen ja suomi toisena kielenä opetukseen myönnetään erillistä valtionavustusta. Opetuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta täydentävän opetuksen järjestämiseen.

Romanikieltä, viittomakieltä tai muita kieliä voidaan opettaa äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen asemesta tai rinnalla niin, että oppilaalle opetetaan äidinkielen opetukseen varatuilla tunneilla kahta kieltä.