Usein kysytyt kysymykset

Teksti tarkastettu 2.8.2022

Koulu päättää, miten oppilaiden työskentelyä kotona ohjataan ja tuetaan luvallisen poissaolon aikana. Opettajat voivat toimivaltansa puitteissa tehdä erilaisia pedagogisesti perusteltuja ratkaisuja, kuten antaa oppilaille tehtäviä kotiin. Tehtäviä voivat välittää myös muut oppilaat, mutta koulu vastaa, että kaikki oppilaat saavat tehtävät ja niihin liittyvää ohjausta. 

2.8.2022 päivitetty tekstiä ja linkityksiä vastaamaan syyslukukauden 2022 alun tilannetta.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-perusopetuksessa-oppilasta-voidaan-tukea-poissaolon-aikana

Teksti tarkastettu 2.8.2022

Opettajien ja muiden kouluissa tai varhaiskasvatuksessa työskentelevien osalta työturvallisuus on varhaiskasvatuksen tai opetuksen järjestäjän eli työnantajan vastuulla. Ensi sijassa työntekijän kannattaa työturvallisuutta koskevissa kysymyksissään kääntyä esihenkilönsä tai varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjän puoleen. Tarvittaessa voi olla yhteydessä myös työsuojeluvaltuutettuun tai työterveyshuoltoon.

Työterveyslaitos on julkaissut koronavirukselle altistumisen ehkäisemistä koskevat ohjeet, jotka on suunnattu päiväkodeille ja kouluille sekä muille työpaikoille, joissa järjestetään varhaiskasvatuslaissa ja perusopetuslaissa tarkoitettua varhaiskasvatusta ja opetusta. Ohjeessa keskitytään ehkäisemään työntekijöiden altistumista ja annetaan toimintaohjeita työnantajalle. Sitä voidaan käyttää soveltuvin osin paikallisesti tai alueellisesti päätettävin tavoin.

Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen työnantajia koskevat myös Työterveyslaitoksen yleiset ohjeet työnantajalle koronavirusepidemiaan varautumiseksi.

Opetushallituksen Opetustoimi, kansainväliset ohjelmat ja koronavirus -koontisivulta löytyy tietoa, tukimateriaalia ja UKK-vastauksia erilaisiin koronavirusepidemian aiheuttamiin tilanteisiin.

4.4.2022 Päivitetty linkki THL:n ja OKM:n suositukseen varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjille.

30.12.2021 päivitetty linkki THL:n ja OKM:n suositukseen opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille.

18.10.2021 päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 12.10. annettuja suosituksia opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille.

6.8.2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uusi suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.

2.8.2022 päivitetty tekstiä ja linkkejä vastaamaan syyslukukauden 2022 alun tilannetta.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/millaisia-ohjeita-paivakodeille-ja-kouluille-tyontekijoiden-altistumisen

Teksti tarkastettu ja päivitetty 2.8.2022

Karanteeni ja eristys ovat tartuntatautilääkärin viranomaispäätöksiä.  Niiden aikana jokaisella perusopetuksen oppilaalla on oikeus 

• opetukseen
• maksuttomiin laitteisiin, materiaaleihin ja yhteyksiin
• oppimisen tukeen
• oppilashuoltopalveluihin
• opetuksen järjestäjän järjestämiin aterioihin tai ruokatarvikekassiin. 

Karanteenissa ja eristyksessä oleva oppilas voi vointinsa mukaan osallistua opetukseen esimerkiksi etäyhteyden välityksellä muun opetusryhmän opiskellessa lähiopetuksessa.

Myös lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan oikeus opetukseen on turvattava mahdollisimman täysimääräisesti.

Koulu tai oppilaitos päättää, miten oppilaiden tai opiskelijoiden työskentelyä kotona ohjataan ja tuetaan luvallisen poissaolon aikana. Opettajat voivat toimivaltansa puitteissa tehdä erilaisia pedagogisesti perusteltuja ratkaisuja, kuten antaa tehtäviä kotiin. Tehtäviä voivat välittää myös muut oppilaat ja opiskelijat, mutta koulu tai oppilaitos vastaa siitä, että kaikki saavat tehtävät ja niihin liittyvää ohjausta. 

Esiopetuksessa tilapäisen vapautuksen (poissaolon) myöntämisen sijasta lapselle voidaan tehdä päätös erityisistä opetusjärjestelyistä, jos se on perusteltua lapsen terveydentilaan liittyvistä syistä.  Oppilaita voidaan tukea poissaolon aikana etäyhteyksiä hyödyntävällä opetuksella paikallisesti päätettävällä tavalla.

18.1.2022 täsmennetty toiseksi viimeistä kappaletta sillä, että oppilas voi osallistua etäyhteydellä muulle ryhmälle annettavaan lähiopetukseen.

14.1.2022 päivitetty kauttaaltaan; lisäksi laajennettu koskemaan perusopetuksen lisäksi esiopetusta ja toista astetta.

15.10.2021 tarkennettu viimeistä kappaletta THL:n ohjeiden mukaiseksi.

2.8.2022 päivitetty uutista ja linkkejä vastaamaan syyslukukauden 2022 alun tilannetta.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/onko-karanteenin-ja-eristyksen-aikana-oikeus-perusopetukseen

Teksti tarkastettu ja päivitetty 2.8.2022

Sosiaali- ja terveysministeriön covid-19 -rokotusstrategian mukaan rokotuksia tarjotaan 5 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille henkilöille alueellisten aikataulujen mukaisesti. Rokotukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia.  Rokotusten järjestämisestä ja tiedottamisesta vastaavat kuntien terveysviranomaiset. Myös kouluterveydenhuollon osallistumisesta rokottamiseen päätetään kunnissa. Rokotuksia on hyvä käsitellä yleisellä tasolla perusopetuksen ja toisen asteen opiskelijoiden opetuksessa rokotusten kohderyhmään kuuluvien kanssa. Tavoitteena on antaa oppilaille ja opiskelijoille tietoa rokotuksista ja niiden merkityksestä ihmisen terveydelle.

Miten koronarokotuksia käsitellään opetuksessa? 

Koronarokotuksia käsitellään opetuksessa kuten muitakin rokotuksia opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden mukaisesti. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien on tärkeä huolehtia, että aihetta käsitellään kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa heidän ikätasonsa huomioiden. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on hyvä varmistaa, että myös eri kielitaustaiset oppilaat ja opiskelijat saavat riittävästi tietoa koronarokotuksista osana opetusta.  

Koulussa ja oppilaitoksessa tulisi suunnitella, miten koronarokotuksia koskeva opetus toteutetaan eri oppiaineissa tai oppiaineiden yhteistyössä. Aiheesta on hyvä keskustella myös vapaamuotoisemmin, esimerkiksi ryhmänohjaajan tai luokanvalvojan tunneilla. Teeman käsittelyssä voidaan tehdä yhteistyötä opiskeluhuollon palveluiden kanssa ja hyödyntää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyvää materiaalia koronaviruksesta, -rokotuksista ja -rokotteista. Opetettavan tiedon tulee perustua tieteelliseen tietoon.

Yksittäisen henkilön rokotusta koskeva tieto on salassa pidettävä terveystieto. Salassapito tulee ottaa huomioon myös rokotusjärjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa, jotta tieto rokottamisesta tai siitä pidättäytymisestä ei tule toisten tietoon, ellei lapsi tai nuori sitä itse kerro. Terveydenhuolto vastaa terveystietojen käsittelystä. Opetuksessa ei käsitellä yksittäisen henkilön rokotuksia eikä opetustoimi pidä rekisteriä rokotetuista. 

Oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja opiskeluun. Rokotuksen ottamisen tai ottamatta jättämisen perusteella ei saa asettaa oppilaita ja opiskelijoita eriarvoiseen asemaan. Rokotuksen ottaminen ei voi olla edellytys koulun tai oppilaitoksen toimintaan osallistumiselle. 

Perusopetuksessa rokotusten käsittely kuuluu aiheena esimerkiksi terveystietoon. Alkuopetuksen ympäristöopissa käsitellään hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita sekä perehdytään arjen terveystottumuksiin. Vuosiluokilla 1-2 perehdytään arjen terveystottumuksiin ja harjoitellaan niihin liittyviä taitoja. Vuosiluokilla 3–6 ympäristöopissa perehdytään muun muassa sairauksien ehkäisyyn. Vuosiluokkien 7–9 terveystiedossa käsitellään ajankohtaisia terveysilmiöitä, tarkastellaan terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta sekä nostetaan esille keskeisiä terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn keinoja.

Lukion terveystiedon opetuksessa rokotuksia lähestytään osana terveyttä, turvallisuutta, terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä (ml. keskeiset tartuntataudit ja epidemiologinen siirtymä) yksilön, yhteisön, yhteiskunnan sekä koko maailman näkökulmista. Oppiaineen tehtävänä on kehittää opiskelijan valmiuksia terveyteen liittyvien valintojen ja niiden taustalla vaikuttavien tekijöiden analysointiin ja seurausten arviointiin. Opetuksessa kehitetään myös opiskelijan kykyä tarkastella monipuolisesti terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulisi yleisellä tasolla tiedottaa rokotuksista ja järjestää tarvittaessa keskustelumahdollisuuksia opiskelijoille. Ammatillisessa koulutuksessa rokotuksiin liittyviä asioita voidaan käsitellä myös yhteisten tutkinnon osien ja soveltuvien alakohtaisten tutkinnon osien yhteydessä.

Milloin nuori voi itse päättää koronarokotuksen ottamisesta?

Terveydenhuollossa alaikäinen voi päättää hoidostaan, myös rokotusten ottamisesta silloin, kun hän on kehitystasonsa mukaisesti siihen kykenevä (Potilaslaki 7 §).  Jos nuori ei kykene tai halua päättää rokotuksestaan itse, rokottamiseen kysytään suostumusta huoltajilta. Jos nuorella on useampi kuin yksi huoltaja, suostumus tarvitaan kaikilta huoltajilta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut mallipohjan suostumukselle.  Alaikäisen päätöskyvyn arvioi terveydenhuollon ammattihenkilö. 

Potilaslaissa ei ole asetettu mitään varsinaista ikärajaa alaikäisen itsemääräämisoikeudelle. Ratkaisevaa on, kykeneekö nuori ymmärtämään hoidon tai siitä kieltäytymisen merkityksen ja vaikutuksen terveydelleen.  

Jotta lapsi tai nuori voi antaa pätevän suostumuksen rokottamiseensa, hänen pitää saada riittävästi ja ymmärrettävällä tavalla tietoa mm. koronavirustaudista, koronarokotuksesta ja koronarokotuksen mahdollisista haittavaikutuksista. Rokottaja arvioi tiedon- ja keskustelutarpeen laajuutta ja sisältöä lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Hänen tehtävänään on arvioida, kykeneekö lapsi tai nuori tekemään tässä asiassa itsenäisen päätöksen.  Lapsen tai nuoren suostumuksen tulee olla vapaaehtoinen ja hänellä tulee olla yllä kuvattu kyky suostumuksen antamiseen. 

10.8.2021 Päivitetty tekstiin rokotettavien uusi ikäraja 12 vuotta sekä siihen liittyviä tarkennuksia. Lisäksi on lisätty tietoa mm. salassa pidettävistä terveystiedoista.

13.8.2021 Päivitetty tekstiin terveystietojen, rokotusten salassapitoon ja huoltajien suostumuksiin liittyviä tarkennuksia.

2.8.2022 päivitetty tekstiä vastaamaan syyslukukauden 2022 alun tilannetta. Lisätty linkki sosiaali- ja terveysministeriön Suomen covid-19 -rokotusstrategia -julkaisuun

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-koronarokotuksia-kasitellaan-opetuksessa-ja-voiko-nuori-paattaa-itse

Päivitetty 2.8.2022

Opetussuunnitelman perusteet edellyttävät, että peruskoulun aikana nuori oppii uima- ja vesipelastustaidon ja koulu on opetuksen järjestäjänä vastuussa tämän tavoitteen saavuttamisesta.

Peruskoulun uimaopetuksen tavoite vuosiluokilla 1–2 on tutustuttaa oppilas vesiliikuntaan ja varmistaa alkeisuimataito. Vuosiluokilla 3–6 tavoitteena on opettaa uimataito, jotta oppilas pystyy liikkumaan vedessä ja pelastautumaan vedestä. Vuosiluokilla 7–9 uimaopetuksen tavoitteena on puolestaan vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä.

Mikäli korona-aikana ei paikallisesti ole ollut mahdollista järjestää oppilaille uima- ja vesipelastusopetusta, tulee opetuksen järjestäjän huolehtia siitä, että opetukselle asetetut valtakunnalliset tavoitteet voidaan perusopetuksen aikana saavuttaa. 

Jos opetuksen järjestäjä ei ole voinut koronaviruksen vuoksi järjestää uima- ja vesipelastustaitojen opetusta, ei tällaisten poikkeusolosuhteiden tule vaikuttaa oppilaan kannalta negatiivisesti esim. oppilaan liikunnan arviointiin. Perusopetuksen arviointi perustuu oppilaiden yhdenvertaiseen kohteluun ja kohdistuu vain siihen, mitä paikallisessa opetussuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi ja voitu opettaa. Perusopetuksen päättöarvosanan muodostaminen perustuu oppilaan vuosiluokkien 7–9 aikana osoitetun osaamisen perusteella suhteessa oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin. Sitä osaa oppiaineen oppimäärästä, jota ei ole voitu opettaa, ei oteta arvioinnissa kuitenkaan huomioon.

30.12.2021 teksti on päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 22.12. antamaa suositusta opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille.

15.10.2021 teksti on päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 12.10. annettuja suosituksia opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille.

6.8.2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uusi suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.

6.4.2022 päivitetty vastaamaan THL:n ja OKM:n voimassaolevia suosituksia.

2.8.2022 tekstiä ja sivun otsikko päivitetty vastaamaan syyslukukauden 2022 alun tilannetta.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-uima-ja-vesipelastustaitojen-vaje-paikataan-perusopetuksessa-korona-ajan

Teksti tarkastettu 29.7.2022

Ei voi. Lukuvuonna 2022–2023 varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, vapaa sivistystyö sekä taiteen perusopetus järjestetään normaaliolojen lainsäädännön mukaisesti. 

Tämä tarkoittaa sitä, että lukuvuosina 2020–2021 ja 2021–2022 voimassa ollut perusopetuslain 20 a § ei ole enää 31.7. 2022 jälkeen voimassa.  Perusopetus järjestetään siis lähiopetuksena, eikä siirtyminen sen poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin eli etäopetukseen ole enää 1.8. 2022 alkaen mahdollista. Valtioneuvosto ja THL seuraavat koronatilannetta ja tilanteen niin vaatiessa valmistelevat lainsäädäntöä ja suosituksia.

Jos oppilas ei voi esimerkiksi omaan terveydentilaan liittyvistä syistä osallistua lähiopetukseen, hänelle on mahdollista tehdä yksilökohtainen päätös perusopetuslain 18 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä kuten etäopetuksesta.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voiko-perusopetuksen-jarjestaja-tai-koulu-paattaa-itse-siirtymisesta-etaopetukseen

Oppilaiden ja opiskelijoiden on perusopetuslain mukaan käyttäydyttävä asiallisesti. Velvollisuuteen käyttäytyä asiallisesti kuuluu myös asiallinen pukeutuminen.

Joillakin oppitunneilla, kuten liikunnassa, teknisessä työssä ja kotitaloudessa, voidaan oppilaiden pukeutumiselle hygienian, turvallisuuden ja vastaavien syiden vuoksi asettaa vaatimuksia ja rajoituksia. Oppilaiden perusoikeudet, kuten oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja sananvapauteen, huomioon ottaen oppilaille ei voida asettaa muita velvoittavia pukeutumiseen ja ulkonäköön liittyviä rajoituksia. Tästä syystä oppilaita ei myöskään voida velvoittaa käyttämään koulupukuja.

Apulaisoikeuskansleri on todennut, että erään koulun järjestyssäännöissä ollut yleinen määräys toisia loukkaavien vaatteiden käyttökiellosta oli lainvastainen. Jotta määräystä olisi voitu pitää lain mukaisena, sen olisi tullut olla yksilöidympi. Kuitenkin kansanryhmää vastaan kiihottavien vaatteiden kieltäminen järjestyssäännöissä olisi apulaisoikeuskanslerin mukaan hyväksyttävää.

Eduskunnan oikeusasiamies on todennut lävistyskorujen kertakaikkisen kiellon ammatillisessa oppilaitoksessa olevan laiton, mutta rajallisempien kieltojen olevan sallittuja turvallisuus- tai hygieniasyistä. Kielto loukkasi opiskelijoiden perusoikeuksia yhdenvertaiseen kohteluun, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä yksityiselämän suojaan.

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen on otettu liikunnassa vahvasti huomioon. Tutkimusten mukaan sukupuoli on yksi selittävä tekijä fyysiseen toimintakykyyn liittyvissä asioissa. Oppilaiden tasa-arvoisen kohtelun ja johtopäätösten luotettavuuden takia Move!-mittauksissa huomioidaan oppilaan sukupuoli. Parhaimmillaan tämä antaa myös tilaa ja ymmärrystä erilaisuudelle.

Move!-mittausosioiden kehittämisen lähtökohtana oli, että nolla-tuloksia tulisi mahdollisimman vähän. Tämän perusteena oli ajatus oppilaiden fyysisen ’minäpystyvyyden’ tukemisesta. Move!-mittauksiin haluttiin luoda sellaisia mittausosioita, joissa jokaiselle tulisi lähtökohtaisesti vähintään muutama onnistunut suoritus.

Move!-järjestelmän käytännön valmistamistyöstä on vastannut Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan kokoama monitieteinen asiantuntijaryhmä. Mittausosioiden luomisen lähtökohtana oli se, että 0-tuloksia tulisi mahdollisimman vähän. Siksi haluttiin luoda sellaisia mittausosiota, joissa oppilaat kokisivat onnistumisia. Move!:a valmistettaessa esimerkiksi pilotoinneissa paljastui, että huomattavan suuri osa tytöistä sai varpaat maassa tehdyistä etunojapunnerruksista tulokseksi nolla onnistunutta toistoa. Siksi etunojapunnerruksesta luotiin tytöille versio, jossa punnerrukset tehdään polvet maassa. Toisaalta pilottimittausten perusteella pojilla polvet maassa tehtävät punnerrukset eivät saaneet aikaan riittävästi erottelua, joten poikien osalta on perusteltua tehdä punnerrukset varpaat maassa. Move!-ohjeiden suoritustapoja tulee käyttää niissä suorituksissa, jotka kirjataan valtakunnalliseen tietokantaan. Muutoin liikunnanopetuksessa kannustetaan kaikkia oppilaita kokeilemaan erilaisia suoritustekniikoita.  

Heitto-kiinniottoyhdistelmässä suoritus eroaa heittoetäisyyksien osalta, jotka ovat 5. luokan tytöillä 7 metriä ja pojilla 8 metriä, ja 8. luokan tytöillä 8 metriä ja pojilla 10 metriä. Erilaisia heittoetäisyyksiä kokeiltiin järjestelmän pilottivaiheessa, jolloin huomattiin, että tytöillä pitempi etäisyys aiheutti liikaa 0-tuloksia. Toisaalta poikien osalta lyhyempi heittoetäisyys johti siihen, että mittari ei enää erotellut riittävästi, toisin sanoen liian suuri osa pojista sai osiossa maksimituloksen 20. Tämän takia on päädytty erilaisiin heittoetäisyyksiin 5. ja 8. luokan tytöillä ja pojilla. 

Punnerrusten osalta on oppitunneilla tärkeää keskittyä sanoitukseen, jotta puheella ei luoda ja vahvisteta sukupuolistereotypioita. Mikään punnerrustapa ei ole siis ”tyttöjen punnerrus” tai ”poikien punnerrus” vaan on olemassa erilaisia punnerrustekniikoita kuten varpaat maassa tekniikka tai polvet maassa tekniikka.

Pedagogisesti oppilaille on järkevää teettää erilaisia punnerruksen muotoja, mutta Move!-mittaustilanteessa on valtakunnallisen tiedonkeruunkin johdosta 5. ja 8. -vuosiluokilla hyvä toimia valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti.

Opetuksen järjestäjä määrittää henkilön, joka syöttää koulunsa Move!-mittaustulokset valtakunnalliseen järjestelmään. Tämä henkilö voi olla esimerkiksi opettaja/opettajat, koulusihteeri, koulunkäynnin avustaja tai joku muu kouluyhteisön jäsen.

Koulukohtainen linkki tulosten syöttämiseksi lähetetään elokuussa Opintopolku-palveluun merkittyyn koulun yleiseen sähköpostiosoitteeseen, josta sitä voi jakaa eteenpäin tulosten syöttämisestä vastaaville henkilöille. 

 Syy alkusyksyn kireähköön aikatauluun on koulujen laajat terveystarkastukset 1., 5. ja 8.vuosiluokilla sekä niiden aikataulu opetuksen järjestäjän vuosikellossa. Koululiikunnasta tulee Move!:n myötä tukitoimi suomalaisten peruskoulujen ennaltaehkäisevälle terveydenhuollolle.

Jotta fyysisen toimintakyvyn mittaustulokset olisivat käytettävissä koulujen laajoissa terveystarkastuksissa eri puolella Suomea, päädyttiin Move! -ohjausryhmässä aikanaan tähän kompromissiin eli liikunnan tunneilla tapahtuvien mittausten järjestämiseen jo elo-syyskuussa.

Koulujen syötettyä mittaustulokset valtakunnalliseen tietojärjestelmään syyskuun aikana valtion liikuntaneuvosto vastaa siitä, että kouluille toimitetaan kustannuksettomat Move!-palauteraportit loka-marraskuun aikana. Näitä raportteja voidaan hyödyntää muun muassa vanhempainilloissa sekä yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän työskentelyssä.