Usein kysytyt kysymykset

Opetussuunnitelman perusteiden alaluvussa 6.4 Oppimäärän arviointi todetaan, että laajan oppimäärän arvioinnin lähtökohtana ovat oppilaan suorittamat syventävät opinnot. Päättöarviointi kertoo, miten oppilas on saavuttanut taiteenalan laajan oppimäärän syventävien opintojen tavoitteet. Laajan oppimäärän päättötodistuksessa annettavassa sanallisessa arviossa painotetaan oppilaan oppimisen ja osaamisen vahvuuksia. Lopputyö arvioidaan osana syventäviä opintoja.

Arvioinnin kriteerit laaditaan oppilaitoskohtaisesti osaksi paikallisia laajan oppimäärän opetussuunnitelmia.  Kriteerit eivät tarkoita samaa kuin tavoitteet, mutta ne johdetaan tavoitteista. Arviointikriteerejä käytetään arvioimaan, kuinka hyvin oppilas on saavuttanut tietyn opetussuunnitelmassa määritellyn tavoitteen.

Oppilaalta edellytettävä osaaminen tulisi kuvata riittävän tarkasti, vaikkakin realistisesti. Arvioinnin kriteerit määrittelevät, mitä oppilaalta edellytetään tietyllä osaamisen tasolla. Koulutuksen järjestäjä voi itse päättää, millaista osaamisen tasoa kriteerit kuvaavat. Yksi käyttökelpoinen ratkaisu on laatia arvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle. Niitä käyttäen opettaja voi arvioida, minkä tavoitteiden kohdalla oppilaan oppiminen on hyvää tai esimerkiksi, minkä tavoitteiden osalta oppilaan osaamien ylittää hyvän osaamisen.   Laajan oppimäärän päättöarviointi annetaan syventävien opintojen pohjalta. Siksi päättöarvioinnin kriteerit kirjoitetaan koulutuksen järjestäjän syventävien opintojen tavoitteille.

Opetussuunnitelman perusteiden luvussa 6.4 todetaan, että sanallinen arvio kuvaa oppilaan edistymistä ja hänen saavuttamaansa osaamista suhteessa syventävien opintojen tavoitteisiin. Sanallisessa arviossa tulee painottaa oppilaan oppimisen ja osaamisen vahvuuksia. Täten päättötodistuksen sanallisessa arviossa huomioidaan kaikki arvioinnin kohteet, mutta siinä keskitytään niihin arvioinnin kohteisiin, jotka liittyvät oppilaan osaamisen vahvuuksiin / joissa oppimisen osaaminen on erityisen vahvaa.

Opetuksen arviointia ohjaa laki taiteen perusopetuksesta ja sen 8 §, jonka ensimmäisessä momentissa todetaan: ”Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti”. Opetussuunnitelman perusteissa aihetta käsitellään alaluvussa 6.2 Arviointi opintojen aikana sekä taiteenalakohtaisesti alaluvuissa oppimisen arviointi. Painopiste oppimisen arvioinnissa on opintojen aikana annettavassa oppimista eteenpäin ohjaavassa palautteessa.

Arvioinnin tehtävä on ohjata oppilaan työskentelyä, rohkaista häntä opiskeluun ja siten edistää oppimista. Kaikkien taiteenalojen opinnoissa palautteen antamisella ja saamisella on suuri merkitys. Palautteen tulee olla jatkuvaa ja monipuolista. Se tarkoittaa, että palautetta annetaan oppituntien aikana eri tavoin opittavan asian mukaan. Palautteen antamisessa kannattaa hyödyntää itsearviointia ja vertaisarviointia ja myös digitaalisen tallentamisen tarjoamia mahdollisuuksia.

Taiteen perusopetuksessa oppimisen arviointi kohdistuu ainoastaan työskentelyyn ja tavoitellun osaamisen karttumiseen, ei oppilaan persoonaan tai ominaisuuksiin. Eri taiteenaloilla arvioinnissa keskitytään opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin arvioinnin kohteisiin.

Opetuksen arviointia ohjaa laki taiteen perusopetuksesta ja sen 8 §, jonka ensimmäisessä momentissa todetaan: ”Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti”. Opetussuunnitelman perusteissa aihetta käsitellään alaluvussa 6.2 Arviointi opintojen aikana sekä taiteenalakohtaisesti alaluvuissa oppimisen arviointi. Painopiste oppimisen arvioinnissa on opintojen aikana annettavassa oppimista eteenpäin ohjaavassa palautteessa.

Arvioinnin tehtävä on ohjata oppilaan työskentelyä, rohkaista häntä opiskeluun ja siten edistää oppimista. Kaikkien taiteenalojen opinnoissa palautteen antamisella ja saamisella on suuri merkitys. Palautteen tulee olla jatkuvaa ja monipuolista. Se tarkoittaa, että palautetta annetaan oppituntien aikana eri tavoin opittavan asian mukaan. Palautteen antamisessa kannattaa hyödyntää itsearviointia ja vertaisarviointia ja myös digitaalisen tallentamisen tarjoamia mahdollisuuksia.

Taiteen perusopetuksessa oppimisen arviointi kohdistuu ainoastaan työskentelyyn ja tavoitellun osaamisen karttumiseen, ei oppilaan persoonaan tai ominaisuuksiin. Eri taiteenaloilla arvioinnissa keskitytään opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin arvioinnin kohteisiin.

Suomen koulujärjestelmässä voi esiintyä tilanteita, joissa opettajana työskentelevä vanhempi tai huoltaja opettaa omaa lastaan. Erityisesti pienillä paikkakunnilla huoltaja voi olla ainoa kyseisen oppiaineen opettaja koulussaan tai koko paikkakunnalla.

Oman lapsen opettamiselle ei ole juridista estettä, mutta oman lapsen arvioimiseen huoltaja on esteellinen. Esteellisyystilanteet tulisi pyrkiä välttämään, mutta aina tämä ei ole mahdollista. Tällöin arvioijaksi tulisi osoittaa toinen opettaja. Jos tämä ei ole kaikesta huolimatta mahdollista, on hyväksytty myös se, että vanhempi tai huoltaja esteellisyydestä huolimatta arvioi opettajana oman lapsensa. Kontrollikeinona toimii tällaisessa tilanteessa mahdollisuus kannella huoltaja-opettajasta laillisuusvalvojalle, lähinnä eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille, joka voi selvittää asiaa ja puuttua tilanteeseen.

Apulaisoikeusasiamies on ratkaisussaan (Dnro 2730/4/07) todennut ammattikorkeakoulun opettajan olleen esteellinen arvioidessaan oman lapsensa suorittamia tenttejä. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan esteellinen virkamies saa ratkaista vain sellaisia asioita, jotka ovat kiireellisiä ja joiden ratkaisemiseen esteellisyys ei vaikuta. Kyseessä olleessa tapauksessa toisen opettajan olisi pitänyt arvostella opettajan lapsen tentit.

Sovellettava lainsäädäntö
Hallintolaki 28 §

Asiasanat

esteellisyys, arvostelu, opettaja, oman lapsen opettaminen