317 aiheeseen liittyvää kysymystä

Avainsanat Opetus ja ohjaus Opetussuunnitelma Lukiokoulutus

Oppiaineiden eri oppimäärät on tarkoitettu vaihtoehtoisiksi tavoiksi opiskella tiettyjä oppiaineita eikä niitä tule siten sisältyä opiskelijan opintosuunnitelmaan kuin yksi kustakin oppiaineesta. Oppimäärä valitaan aloitettaessa oppiaineen opiskelu. Jos opiskelija tulee myöhemmin siihen tulokseen, että toinen oppimäärä vastaisi paremmin hänen taitojaan ja tavoitteitaan, oppimäärää on mahdollista vaihtaa kesken opintojen. Tällaisiin tilanteisiin on olemassa ohjeet lukion opetussuunnitelman perusteissa (luku 5.2.5).

Mikäli opiskelija haluaa suorittaa yksittäisiä opintojaksoja toisesta oppimäärästä, ne voidaan lukea hyväksi opiskelijan varsinaisen oppimäärän valinnaisiin opintoihin. Opiskelijalla voi olla päättötodistuksessaan oppiaineesta vain yhden laajuinen oppimäärä.

Ylioppilastutkintoa suorittavalta kokelaalta vaadittavaan viiden kokeen yhdistelmään voi kuulua vain yksi koe samassa oppiaineessa. Kokelas voi lisäksi suorittaa yhden tai useamman muun kokeen.

Avainsanat Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus

TUVA-koulutuksessa ei opiskella koulutus- tai oppisopimuksella, joten tällaisia sopimuksia ei tehdä. Työelämään tutustumisen järjestämiseksi TUVA-koulutuksen järjestäjä tekee yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Koulutuksen järjestäjä laatii yhteistyössä työelämän edustajan kanssa vapaamuotoisen sopimuksen, jossa kuvataan työelämään tutustumiseen liittyvät menettelyt sekä voimassa olevat vastuu- ja vakuutuskäytänteet. Sopimuksen sisällöissä voidaan hyödyntää esimerkiksi koulutussopimuksen tai työhöntutustumissopimuksen (TET) malleja. 

Avainsanat Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus

Muiden kuin oppivelvollisten opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä on, että valmentavan koulutuksen suorittaminen on jatko-opintovalmiuksien hankkimiseksi erityisestä syystä perusteltua (1215/2020, 8 §).  

Opiskelijaksi ottamista erityisestä perustellusta syystä voidaan soveltaa esimerkiksi silloin, jos maahanmuuttotaustainen henkilö on suorittanut tutkinnon ulkomailla, mutta hän ei pysty työllistymään kyseisen tutkinnon perusteella ja tarvitsee maahanmuuttotaustansa vuoksi tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta, jotta voi hakeutua suorittamaan tutkintokoulutusta.  

Opiskelijaksi ottaminen erityisesti perustellusta syystä voisi tulla kyseeseen myös silloin, jos henkilö joutuu terveydentilansa vuoksi kouluttautumaan uuteen ammattiin ja tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen suorittamisen voidaan katsoa olevan opiskeluvalmiuksien hankkimiseksi erityisestä syystä perusteltua.  

Säännöstä ei ole tarkoitettu sovellettavaksi sellaisissa tilanteissa, joissa tutkinnon jo suorittanut henkilö on jäänyt ilman koulutuspaikkaa, jos hänellä voidaan kuitenkin katsoa olevan valmiudet tutkintokoulutuksen suorittamiseen. Tällöin koulutuksen tulee järjestää opinto-ohjausta ja muuta ohjausta soveltuvan tutkintokoulutuspaikan löytämiseksi. 

Avainsanat Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus

Oppivelvollinen, joka on jo aiemmin suorittanut valmentavan koulutuksen, voidaan ottaa uudelleen valmentavaan koulutukseen, jos hänellä ei ole soveltuvaa koulutuspaikkaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa (1215/2020, 8 §). Tällöin opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tulee laatia siten, että siihen sisältyvät opinnot täydentävät aikaisempia koulutuksen osien sisältöjä. Täydentävät opinnot tulee suunnitella niin, että opiskelija valmentautuu joko lukion tai ammatillisen koulutuksen opintoihin ja siirtyy mahdollisimman joustavasti tutkintokoulutukseen. Jos opiskelijalle on jo annettu todistus suoritetusta TUVA-koulutuksesta, täydentävistä opinnoista annetaan todistus suoritetuista opinnoista. 

Avainsanat Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus

TUVA-koulutuksen suoritusaika on yksi vuosi ja laajuus 38 viikkoa. Koulutuksen järjestäjä voi myöntää opiskelijalle hakemuksesta sairauden, vamman tai muun erityisen syyn, kuten puutteellisten opiskeluvalmiuksien vuoksi lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. Koulutuksen järjestäjä tekee opiskelijan tai alaikäisen opiskelijan huoltajan tai laillisen edustajan hakemuksesta hallintopäätöksen.  

Jos koulutuksen järjestäjä myöntää opiskelijalle perustellusta syystä lisäaikaa koulutuksen loppuun saattamiseen, koulutus päättyy, kun koulutuksen laajuus 38 viikkoa on suoritettu. Opiskelijan ei tarvitse hakea yhteishaussa uudestaan TUVA-koulutukseen, vaan koulutuksen järjestäjä myöntää samalle opiskeluoikeudelle lisäaikaa koulutuksen laajuuden 38 viikkoa loppuun saattamiseen tai opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Kun opiskelija on suorittanut TUVA-koulutusta 38 viikkoa, tulee hänen siirtyä joko lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.  

Avainsanat Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus

Kyllä voi, mutta opiskelijavalinnat eivät huomioi arvosanaa yhteishaussa, koska kyseinen arvosana ei ole ollut perusopetuksen päättötodistuksessa eikä kyseessä ole korotettu arvosana. On kuitenkin huomioitava, että oppimäärän suorittaminen voi joissakin tapauksissa olla tarkoituksenmukaista opiskelijan jatko-opinnoissa menestymisen kannalta. 

Avainsanat Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus

TUVA-koulutuksen osallistuvalla opiskelijalla tulee olla perusopetuksen päättötodistus tai todistus perusopetusta vastaavasta aiemmasta koulutuksesta. Koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin perustellusta syystä ottaa myös ilman päättötodistusta olevan opiskelijan, jos koulutuksen järjestäjä katsoo hänellä muutoin olevan riittävät edellytykset opinnoista suoriutumiseen. 

Tulee myös huomioida, että oppivelvollinen, joka ei ole suorittanut perusopetuksen oppimäärää lukuvuoden päättyessä sinä kalenterivuonna, jona hän täyttää 17 vuotta, voi jatkaa perusopetuksessa oppivelvollisuuden päättymiseen saakka. Tällöin kyseessä on kunnille ja muille perusopetuksen järjestäjille vapaaehtoinen tehtävä. Ohjauksen yhteydessä on harkittava myös sitä, onko tämä paras vaihtoehto ottaen huomioon kokonaistilanne ja lapsen etu.

Avainsanat Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus

Lähtökohtaisesti opiskelijan opiskelukielen taidon tulisi olla sellainen, että hän hyötyy TUVA-koulutuksessa opiskelusta ja hänellä on mahdollisuus saavuttaa tarvittavat valmiudet toisen asteen opiskeluun. Jos koulutuksen järjestäjä pystyy tarjoamaan riittävää tukea opiskelukielen taidon vahvistamiseen, voidaan opiskelijaksi ottaa myös henkilö, jolla ei ole riittävää opiskelukielen taitoa. Tällöin opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa voidaan painottaa erityisesti koulutuksen alussa opiskelukielen taidon kehittämiseen liittyviä opintoja. 

Oppivelvollinen opiskelija, jolla ei ole riittävää opiskelukielen taitoa, voidaan ohjata myös aikuisten perusopetukseen. Aikuisten perusopetus on lähtökohtaisesti tarkoitettu 17 vuotta täyttäneille, mutta oppivelvollisuuslain mukaan opetukseen voidaan ottaa myös tätä nuorempi henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärää vastaavat opinnot, mutta jolta puuttuu perusopetuksen jälkeisen koulutuksen suorittamiseksi riittävä suomen tai ruotsin kielen taito. 

Maahanmuuttotaustainen opiskelija voidaan ohjata myös kansanopistojen järjestämään kotoutumiskoulutukseen tai suomen tai ruotsin kielen lukutaitokoulutukseen. 

Oppivelvollisuusiän ylittänyt opiskelija, jolla ei ole riittävää opiskelukielen taitoa, voidaan ohjata aikuisten perusopetukseen, kotoutumiskoulutukseen tai vapaan sivistystyön suomen tai ruotsin kielen lukutaitokoulutukseen. 

Avainsanat Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus

TUVA-koulutuksen järjestäjällä tulee olla toimivat yhteistyömallit muiden koulutuksen järjestäjien kanssa.  TUVA-koulutuksen järjestäjän tulee tehdä yhteistyö- ja hankintasopimus toisen koulutuksen järjestäjän kanssa. Sopimuksessa tulee sopia muun muassa siitä, miten opiskelijan opintojen etenemistä seurataan ja miten suoritetuista opinnoista raportoidaan päävastuulliselle TUVA-järjestäjälle. 

Avainsanat Valmistava opetus Perusopetus

Oppilaalle on hyvä laatia oppimissuunnitelma, jossa kuvataan opetuksen tavoitteet ja sisällöt sekä oppilaan tarvitsema tuki esimerkiksi opetuskielessä. On hyvä harkita myös oman opinto-ohjelman mukaista opiskelua, jos paikallinen opetussuunnitelma mahdollistaa sen. Valmistavasta perusopetukseen siirtyvä oppilasta ei voida pitää lähtökohtaisesti tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevana opetuskielen taidon tason perusteella, joten opetuksen suunnittelussa ei sovelleta opiskelun erityisiä painoalueita. 

Jos joidenkin oppiaineiden opetus on päättynyt siinä vaiheessa, kun oppilas siirtyy perusopetukseen, on hänellä mahdollisuus suorittaa oppiaineet erityisessä tutkinnossa. Tällöin aineenopettaja laatii oppiaineen keskeisiin tavoitteisiin perustuvan arviointikokonaisuuden tai -kokonaisuuksia. Perusopetus ei tunne hyväksi lukemista, mutta oppilaan mahdolliset aiemmat opinnot on hyvä kartoittaa. Jos erityinen tutkinto suoritetaan ennen perusopetuksen päättymistä, voidaan siitä saatu arvosana siirtää päättötodistukseen.

On myös hyvä huomioida, että oppilas voi jatkaa paikallisella päätöksellä lasten perusopetuksessa siihen saakka, kun hän täyttää 18 vuotta. Jos näyttää siltä, että päättötodistuksen antaminen ole mahdollista, oppilaalle voi antaa erotodistuksen ja ohjata hänet opiskelemaan aikuisten perusopetukseen.

Oppilaan opetus voidaan perusopetuslain 18 §:n perusteella järjestää toisin, ts. vapauttaa jonkin oppiaineen tai oppiaineiden opiskelusta. Tällöin tulee huolehtia, että oppilaan vähimmäisviikkotuntimäärä kuitenkin täyttyy. Vapauttaminen on aina viimesijainen keino, ja oppilaan jatko-opintojen kannalta on tärkeää, että päätöstä harkitaan huolella yhdessä huoltajan ja oppilaan kanssa. 

Oppilas voidaan arvioida sanallisesti päättöarviointia lukuun ottamatta. Sanallisessa arvioinnissa tulee ilmaista vähimmillään se, että oppilas on saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. 

Lukuvuositodistukseen merkitään paikallisessa opetussuunnitelmassa kyseiselle vuosiluokalle merkitty oppiaineen laajuus riippumatta siitä, kuinka paljon oppilas on voinut osallistua opetukseen.

Päättöarvioinnissa tulee käyttää päättöarvioinnin kriteereitä. Oppilaan kehittyvä kielitaito tulee ottaa huomioon siinä määrin kuin mahdollista, eli pohtia, missä määrin osaamisen osoittaminen edellyttää vahvaa opetuskielen taitoa. Myös kompensaatioperiaatetta on hyvä soveltaa.

Näytetään 1-10/317