Usein kysytyt kysymykset

Ammattikorkeakoulujen ammatillisen tutkinnon perusteella tehtävässä todistusvalinnassa ei huomioida kevään 2025 toisesta yhteishausta lähtien osittain tai kokonaan mukautetuin arvosanoin suoritettuja ammatillisia perustutkintoja. Päätös perustuu ammattikorkeakoulujen velvollisuuteen toteuttaa opiskelijavalinta oikeudenmukaisesti, hakijoiden yhdenvertainen kohtelu huomioiden.

Ammatillisen perustutkinnon mukautetusti suorittaneilla hakijoilla on edelleen mahdollisuus hakeutua opiskelemaan ammattikorkeakouluun AMK-valintakokeen tai muiden valintatapojen kautta.

Lisätietoja

Osaamisen arvioinnin mukauttaminen edellyttää aina, että opiskelijalla on päätös erityisestä tuesta. Ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista voi poiketa myös muiden opiskelijoiden kohdalla.

Poikkeaminen on mahdollista siinä tapauksessa, että tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ovat joko olosuhteiden tai opiskelijan aiemman osaamisen kannalta joiltakin osin opiskelijalle kohtuuttomia. Poikkeaminen on mahdollista myös silloin, jos se on perusteltua opiskelijan vammaan tai terveydentilaan liittyvistä syistä.

Osaamisen arviointia voidaan mukauttaa, jos opiskelija ei pääse T1-tavoitteisiin kohtuullisilla tukitoimilla. Joskus erityistä tukea tarvitsevalla opiskelijalla voi olla yksittäinen osa-alue, joka tuntuu kohtuuttomalta, voidaan tässä myös poiketa. Mukauttaminen tai poikkeaminen voidaan tehdä vain silloin, kun se on opiskelijan kannalta välttämätöntä.

Lisätietoa: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opas/4426603/tekstikappale/4512366

Päätös osaamisen arvioinnin mukauttamisesta tulisi tehdä siinä vaiheessa, kun opettaja havaitsee mukauttamistarpeen. Tarve osaamisen arvioinnin mukauttamiseen voi tulla esille jo ennen tutkinnon osan aloittamista, tutkinnon osan alkaessa tai sen aikana. Arviointitilanteessa osaamisen arviointia ei voida enää mukauttaa.

Opiskelijalle tulee tarjota mahdollisuus tavoitella T1-tason ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita riittävillä tukitoimilla. Osaamisen arvioinnin mukauttamista käytetään vain kun se on opiskelijan kannalta välttämätöntä.

Joskus arviointikeskustelussa arvioijat toteavatkin, että opiskelija yltää tutkinnon perusteiden T1-kriteereiden mukaiseen osaamiseen. Näissä tilanteissa tutkinnon osa voidaan arvioida tutkinnon perusteiden mukaisilla kriteereillä. Tällöin tehdään päätös mukauttamisen purkamisesta. 

Lisätietoa: https://blogit.gradia.fi/parasta_osaamista/osaamisen-arviointioppaat/

Opiskelijaa ja alaikäisen huoltajaa tai laillista edustajaa tulee kuulla ennen kuin tehdään päätös osaamisen arvioinnin mukauttamisesta. Vanhemmat eivät sitä sinänsä voi estää, vaan osaamisen arvioinnin mukauttaminen on pedagogisesti arvioitava asia. Päätös osaamisen arvioinnin mukauttamisesta on hallinnollinen asiakirja. Alaikäisen huoltajilla on oikeus hakea siihen oikaisua aluehallintovirastolta. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus antaa päätöstä tehdessä ohjeet, miten oikaisuvaatimus tehdään.

Perusopetuksen ohjeistus huoltajien kuulemisesta: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/paatos-erityisesta-tuesta

Osaamisen arvioinnin mukauttaminen edellyttää aina, että opiskelijalla on päätös erityisestä tuesta. Osaamisen arviointia voi mukauttaa perustutkinnoissa (ei ammatti- tai erikoisammattitutkinnoissa). Koulutuksen järjestäjä tulee kirjata osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmaan linjaukset ja menettelytavat osaamisen arvioinnin mukauttamisesta: kuka tekee, miten tehdään, mitä ja mihin prosessi dokumentoidaan.

Kun opiskelija ei saavuta tutkinnon perusteiden mukaisia T1-tason kriteereitä edes pedagogisten tukitoimien avulla, opettaja ottaa esille mahdollisen mukauttamisen tarpeen.  Tässä vaiheessa koulutuksen järjestäjän prosessin mukaisesti kuullaan opiskelijaa ja alaikäisen kohdalla huoltajaa. Osaamisen arvioinnin mukauttamisen perustelut ja kuuleminen dokumentoidaan. Päätös osaamisen arvioinnin mukauttamista on hallintopäätös, johon opiskelija voi hakea oikaisua. Osaamisen arvioinnin mukauttamisessa koulutuksen järjestäjän tulee huomioida, että joissain tutkinnon perusteissa on mukauttamiseen ja poikkeamiseen liittyviä rajoituksia.

Tavoite on, että tuetaan opiskelijaa kaikin pedagogisin menetelmin ja pyritään erilaisten tukitoimien avulla siihen, että opiskelija saavuttaa T1 tasoisen osaamisen. Jos opiskelija ei saavuta sitä kohtuullisten tukitoimien avulla, tulee arviointia mukauttaa.

Kun koulutuksen järjestäjä arvioi osaamisen arvioinnin mukauttamisen tarvetta, on tärkeä että alakohtaisesti on muodostettu yhteinen käsitys siitä, mikä on tutkinnon sekä tutkinnon osan tai YTO-osa-alueen keskeistä osaamista.

Lisätietoa:

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opas/4426603/tekstikappale/4438306   
https://blogit.gradia.fi/parasta_osaamista/osaamisen-arviointioppaat/

Joustavan perusopetuksen toiminnalla tarkoitetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan järjestettävää opetusta ja oppimisen ja kasvun tukea. Toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymisen estämistä. Toimintaan voidaan ottaa perusopetuksen 7-9 vuosiluokan oppilas ja poikkeuksellisesti myös erityisen tuen piiriin kuuluva oppilas iästä riippumatta.

Oppilas valitaan joustavan perusopetuksen toimintaan oppilaan tai huoltajan hakemuksella. Opetuksen järjestäjä päättää valintamenettelystä. Päätöstä joustavasta perusopetuksesta pidetään perusopetuslain tarkoittamana oppilaaksi ottamisena, josta haetaan muutosta vaatimalla oikaisua aluehallintovirastosta (AVI).