Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

5 aiheeseen liittyvää kysymystä

Sukupuolen korjaaminen ja todistus

Keywords Arviointi ja todistukset Henkilökohtaistaminen Opiskelijavalinnat Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain mukaan ihmisellä on oikeus korjata juridinen sukupuolensa psyykkistä sukupuoltaan vastaavaksi, jos lain asettamat edellytykset täyttyvät. Sukupuolen korjaamisesta seuraa rekistereiden, asiakirjojen, henkilöllisyystodistusten ja vastaavien muuttaminen siltä osin, kuin muutos vaikuttaa niissä oleviin merkintöihin. Tämä voi koskea myös koulutodistuksia.

Opetusministeriön vuonna 1997 antaman kannanoton mukaan entisellä oppilaalla tai opiskelijalla, joka on korjanneet sukupuolensa, on oikeus saada uusi, nykyisellä nimellään ja henkilötunnuksellaan varustettu todistus. Todistuksesta ei saa ilmetä, että hän on korjannut sukupuoltaan. Vanha todistus on kuitenkin säilytettävä. Todistus päivätään aikaisemman todistuksen tilalle annettavan todistuksen laatimisajankohtaan.

Euroopan neuvosto on vuonna 2010 hyväksynyt seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvan syrjinnän vastaisen suosituksen, jonka mukaan jäsenmaiden tulee muun muassa taata sukupuoltaan korjanneiden sukupuolen ja nimen muuttaminen virallisissa, myös ei-valtiollisten toimijoiden antamissa todistuksissa. Myös transsukupuolisten ihmisten yksityisyyden suojaan työnhaussa vaaditaan kiinnittämään huomiota.

Aika sukupuolenkorjausprosessia läpikäyvän etunimen muuttamisen ja sukupuolen lopullisen vahvistamisen ja henkilötunnuksen muuttamisen välillä voi olla pitkä, mistä syystä tasa-arvovaltuutettu on suositellut, että koulutodistukset uusittaisiin jo etunimen vaihduttua. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja tasa-arvovaltuutettu ovat vuonna 2013 antaneet yhteisen suosituksen, jonka mukaan todistukset tulee pyydettäessä antaa uusilla henkilötiedoilla, ja tämä tulee tehdä jo etunimen vaihduttua. Todistuksen antajan voi varmistaa pyytäjän nimi- ja henkilötiedot esimerkiksi virkatodistuksesta tai henkilökortista.

Mitä opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot voivat pitää sisällään?

Keywords Henkilökohtaistaminen Ammatillinen koulutus

Opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen tarkoituksena on, että opiskelija hankkii sellaista hänen tarpeisiinsa perustuvaa osaamista, joka antaa hänelle edellytykset osallistua tutkintokoulutukseen ja osoittaa osaamisensa. Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot voivat olla suomen tai ruotsin kielen koulutusta niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat vahvistusta suoritettavaan tutkintoon liittyvässä sanastossa tai esimerkiksi alana liittyvien kirjallisten aineiston tuottamiseen. Opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen avulla voidaan tukea myös esimerkiksi matemaattisia ja vieraan kielen perusvalmiuksia, tai tukea opiskelijaa erilaisissa kirjoittamiseen ja lukemiseen liittyvissä haasteissa. Osana opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja voidaan myös tukea opiskelijan arjen- ja elämänhallintaa. 

Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot suunnitellaan yksilöllisesti opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti. Opiskeluvalmiuksia tukevista opinnoista ei kerry osaamispisteitä, eikä niitä sellaisenaan voi sisällyttää osaksi suoritettavaa tutkintoa. Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot tulee myös erottaa jatko-opintovalmiuksia tukevista opinnoista, joiden avulla valmistaudutaan opiskelemaan korkeakoulussa. 

Kun opiskelijalla on jo hankittua osaamista niin paljon, että lähes kaiken voi osoittaa omalla työpaikalla, niin sovelletaanko koulutussopimus- vai oppisopimusmallia?

Keywords Henkilökohtaistaminen Oppimisympäristö Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Jos opiskelijalla on jo tutkinnon osan suorittamiseen riittävä osaaminen, ei ole tarpeen tehdä kumpaakaan  sopimuksista. Koulutussopimus ja oppisopimus tehdään tilanteissa, joissa osaamista hankitaan työpaikalla. Jos osaamista ei ole tarkoitus hankkia työpaikalla, riittää, että opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmien yhteydessä sovitaan, missä ja milloin opiskelija osaamisensa osoittaa.

Miten HOKSin hyväksyminen tapahtuu?

Keywords Henkilökohtaistaminen Johtaminen ja hallinto Ammatillinen koulutus

Koulutuksen järjestäjä laatii ja päivittää henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) yhdessä opiskelijan kanssa. Suunnitelman laadintaan ja päivittämiseen osallistuu koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja, opinto-ohjaaja tai tarvittaessa muu koulutuksen järjestäjän edustaja. HOKSin hyväksyvät koulutuksen järjestäjä ja opiskelija. Edellisten lisäksi HOKSin hyväksyvät työnantaja tai työpaikan edustaja ja koulutuksen järjestäjän yhteistyötahot siltä osin kuin ne osallistuvat suunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen. Mikäli opiskelija on alaikäinen, tulee huoltajalla tai laillisella edustajalla olla mahdollisuus osallistua HOKSin laadintaan.

HOKSin allekirjoittamisesta ei säädetä laissa. Myöskään siitä ei säädetä, että HOKS on tehtävä paperilla. HOKSin hyväksyminen on kuitenkin voitava todentaa, joten on suositeltavaa käyttää allekirjoitusta tai vahvaa tunnistautumista HOKSia ensikertaa hyväksyttäessä. HOKSiin myöhemmin tehtävät muutokset voidaan hyväksyä sähköisissä järjestelmissä käyttäjätunnuksen avulla tai muutoin allekirjoitusta tai vahvaa tunnistautumista kevyemmällä menettelyllä.

Kuinka kauan HOKSia säilytetään ja voidaanko HOKS arkistoida sähköisenä versiona?

Keywords Henkilökohtaistaminen Johtaminen ja hallinto Ammatillinen koulutus

Koulutuksen järjestäjä määrittelee arkistonmuodostussuunnitelmassa sen, miten kauan ja millä tavoin asiakirjat säilytetään ja miten ne hävitetään. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen tarkastamista varten asiakirjoja on tarpeen säilytttää 10 vuotta. Suomen Kuntaliitto päivittää kunnallisten asiakirjojen säilytysaikaoppaita. 

Näytetään 1-5/5