Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

46 aiheeseen liittyvää kysymystä

Voiko vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun järjestelyjä hyödyntää poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen yhteydessä?

Keywords Koronajärjestelyjen purkaminen Koronavirus Perusopetus

Teksti tarkastettu 28.3.2022

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu (VSOP) on joustava järjestely, joka mahdollistaa yksilöllisen opinnoissa etenemisen oppilaan oman opinto-ohjelman mukaan. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaan käyttää koko koulun, vain tiettyjen vuosiluokkien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lahjakkuutta tukevana tai opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana. 

VSOP-järjestelyä voidaan hyödyntää, jos siitä on määräys paikallisessa opetussuunnitelmassa. Mikäli määräystä ei ole, oman opinto-ohjelman mukaan etenemistä koskeva ratkaisu voidaan tehdä hallintopäätöksenä yksittäiselle oppilaalle perusopetuslain 18 §:n nojalla.

Oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan sekä määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu ja mahdolliset erityistavoitteet. Oppilaan opintojen etenemistä tulee seurata säännöllisesti.

Oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuonna hyväksytysti suorittamistaan opinnoista ja siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Oman opinto-ohjelman mukaisella etenemisellä voidaan tarvittaessa välttää luokalle jättäminen, jolloin oppilaan kaikki opinnot kyseiseltä luokalta raukeaisivat. Oman opinto-ohjelman mukaisesti etenevä oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Yhdeksännellä vuosiluokalla oleva oppilas luetaan tämän vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai kunnes hän eroaa koulusta.

Jos oppilas ei saa perusopetuksen oppimäärää suoritettua 9. vuosiluokan keväällä ja jatkaa opiskelua seuraavana lukuvuonna, annetaan lukuvuositodistus 9. vuosiuokan päätteeksi, koska ei voida antaa päättötodistusta. Todistuksen lisätietoihin merkitään, että 9. vuosiluokan opinnot ovat kesken. 

Mikäli oppilas jää luokalle 9. vuosiluokalla, annetaan hänelle lukuvuositodistus.

VSOP-päätöksen voi tehdä oppilaalle riippumatta siitä, millaista tukea hän saa: vuosiluokkiin sitomattomasti opiskeleva oppilas on muiden oppilaiden tavoin oikeutettu kaikkeen koulunkäynnin ja oppimisen tukeen. VSOP-päätöstä ei tehdä niille oppilaille, joiden opiskelu on järjestetty toiminta-alueittain. 

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voiko-vuosiluokkiin-sitomattoman-o…

 

Voiko koulujen ja oppilaitosten lomaa pidentää koronatilanteen takia?

Keywords Koronavirus Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Perusopetus

Päivitetty 9.2.2021

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät päättävät työ- ja loma-ajoista, kuten joulu- tai hiihtoloman pituudesta. Perusopetuksen lukuvuodessa tulee perusopetuslain mukaan olla 190 työpäivää, joten loman pidentäminen suunnitellusta edellyttää, että lukukaudelle lisätään vastaavasti työpäiviä. Perusopetuksessa lukuvuoden koulutyö päätetään perusopetusasetuksen mukaan viikon 22 viimeinen arkipäivä. Lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa työ- ja loma-ajoista ei säädetä tarkemmin.  

Muutokset työaikoihin kirjataan koulujen ja oppilaitosten vuosisuunnitelmiin tai niitä vastaaviin suunnitelmiin ja muutoksista tulee ilmoittaa oppilaille ja opiskelijoille sekä heidän huoltajilleen. Muutoksista tulee kuulla myös henkilöstöä.

9.2.2021 laajennettiin koskemaan myös muita kuin joululomia

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voiko-koulujen-ja-oppilaitosten-lo…

 

Miten ilmanvaihdosta huolehditaan varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tiloissa?

Keywords Koronavirus Ammatillinen koulutus Esiopetus Lukiokoulutus Perusopetus Varhaiskasvatus

Päivitetty 6.4.2022

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut ohjeistuksen ilmanvaihdosta. Ohjeistus on suunnattu tilojen ylläpidosta vastaavalle tekniselle henkilöstölle. Ilmanvaihtokysymykset on huomioitava varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, korkeakoulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa, ja muuhun koulutukseen käytettävissä tiloissa.

Päiväkodeissa ja oppilaitoksissa ilmanvaihdon tulisi olla päällä kaksi tuntia ennen ja jälkeen rakennuksen käytön. Tässä tulisi huomioida myös mahdollinen iltakäyttö ja siivous.

Mikäli ilmanvaihtoa ei voida säätää riittävän tehokkaaksi, voi tulla kyseeseen myös vähintään kerran tunnissa tapahtuva ikkunatuuletus (mielellään ristiveto), esimerkiksi joka oppitunnin jälkeen (vähintään 15 min) sekä oppituntien aikana niin usein kuin mahdollista sään niin salliessa.

Oikeuskansleri on terveysturvallisuusohjeiden noudattamista ja seurantaa lapsen oikeuksien näkökulmasta koskevassa ratkaisussaan 3.2.2022 (OKV 2733/70/2021) katsonut, että tartuntariskien välttämiseksi koulutuksen järjestäjien tulisi toimia laajassa yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa erityisesti ilmanvaihtoon ja sisäilman laatuun, mutta myös tilojen väljyyteen ja kuljetuksiin liittyvissä järjestelyissä. Käytännössä ilmanvaihtoon ja sisäilman laatuun liittyvissä järjestelyissä yhteistyötä tulisi tehdä teknisten asiantuntijoiden kanssa ja koulukuljetuksissa kuljetuksen järjestäjien kanssa. Väljyyteen liittyvissä järjestelyissä tulisi lisäksi tehdä yhteistyötä kaikkien tiloja käyttävien toimijoiden kanssa.

6.4.2022 lisätty tekstin viimeinen kappale oikeuskanslerin ratkaisusta

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-ilmanvaihdosta-huolehditaan-…

 

Miten koulun kerhotoiminta järjestetään koronavirusepidemian aikana?

Keywords Koronavirus Perusopetus

Päivitetty 6.4.2022

Koulun kerhotoiminnalla tarkoitetaan oppituntien ulkopuolista koulun työsuunnitelmaan sisältyvää perusopetuslain 47 §:n mukaista toimintaa. Koulun kerhotoiminta on oppilaille vapaaehtoista ja maksutonta. Opetuksen järjestäjä päättää kerhotoiminnan järjestämisen tavoista. 

Toiminnassa tulee noudattaa mahdollisia tartuntatautiviranomaisten tartuntatautilain nojalla tekemiä velvoittavia päätöksiä. Jos oppilaat ovat etäopetuksessa, heille ei järjestetä myöskään kerhotoimintaa lähitoimintana. 

Opetuksen järjestäjä vastaa kerhotoiminnan turvallisuudesta. Kerhotoiminta on järjestettävä siten, että väljyys-, etäisyys- ja hygieniasäännöksiä noudatetaan tartuntatautilain 58 c §:n mukaisesti. Toimintaan osallistuvilla on oltava mahdollisuus käsien puhdistamiseen ja heille annetaan ohjeet riittävän etäisyyden ylläpitämisestä, käsien puhdistamisesta ja muista tartuntojen leviämistä estävistä käytännöistä.

Säännösten ja suositusten mukaan tarpeettomia lähikontakteja vältetään ja toiminnassa noudatetaan tartuntoja ehkäisevää hygieniaa. Lasten oleskelu tulee järjestää sillä tavoin väljästi, kuin se toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista. Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus huolehtia lasten ja työntekijöiden turvallisuudesta esimerkiksi tehostamalla siivousta. Kerhotoiminnan osalta voidaan soveltaa aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjeistusta. 

Kerhotoimintaan osallistuville lapsille voidaan tarjota välipala. Välipalan valmistuksessa ja tarjoilussa huomioidaan yleinen hygienia, ateriointi rauhallisissa ja pienissä ryhmissä sekä tarpeettomien lähikontaktien välttäminen. Hygieniaan liittyviä ohjeita löytyy Opetushallituksen kouluruokailujen järjestämistä koskevasta ohjeesta.

Viestinnässä voidaan käyttää myös sähköisiä yhteydenpitovälineitä. On tärkeää huomioida myös eri kieliryhmiin kuuluvat huoltajat. 

Oppilaiden hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tukemiseksi kerhoja voidaan järjestää myös etänä opetuksen järjestäjän mahdollisuuksien mukaan. Opetushallituksen myöntämää valtionavustusta koulujen kerhotoimintaan voidaan käyttää myös etäkerhojen järjestämiseen. Tarvittaessa opetuksen järjestäjä voi tehdä paikallisen päätöksen kerhotoiminnan keskeyttämisestä välttämättömäksi katsomakseen ajaksi.

Koulujen tiloissa järjestetään myös erilaista harrastustoimintaa, jota koskevat THL:n ja OKM:n ohjeet ryhmäharrastustoiminnan järjestämisestä. Lisäksi toiminnassa tulee noudattaa mahdollisia tartuntatautiviranomaisten tartuntatautilain nojalla tekemiä velvoittavia päätöksiä.

15.10.2021 päivitetty vastaamaan THL:n ja OKM:n 12.10.2021 antamia suosituksia

6.4.2022 päivitetty vastaamaan THL:n ja OKM:n voimassaolevia suosituksia

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-koulun-kerhotoiminta-jarjest…

Voidaanko retkiä ja leirikouluja järjestää koronavirusaikana?

Keywords Koronavirus Lukiokoulutus Perusopetus

Päivitetty 30.12.2021

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjällä on vastuu turvallisesta opiskeluympäristöstä. Tämä koskee myös vuosi- ja muihin suunnitelmiin sisältyviä retkiä ja leirikouluja. Retket ja leirikoulut ovat lähiopetusta. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät harkitsevat paikallisen epidemiatilanteen mukaan voidaanko retkiä ja leirikouluja järjestää. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä määrittelee retkille ja leirikouluille sopivat käytännöt ja ohjeistaa toimimaan niiden mukaisesti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) 1.3.2022antaman suositusten mukaan isoja yhteistilaisuuksia järjestettäessä huomioidaan väljyys- ja hygieniatekijät. Koulun ulkopuolisia tiloja käytettäessä sovelletaan vastaavia väljyys- ja hygieniakäytäntöjä kuin koulun omissa tiloissa. 

Perusopetuksessa kiinnitetään huomiota väljyyteen ja hygieniaan sekä pyritään tarvittaessa porrastamaan opetusta kouluissa mahdollisuuksien mukaan sekä pitämään opetusryhmät erillään. 

Retkiä ja leirikouluja voidaan toteuttaa, jos väljyys- ja hygieniasuosituksia on mahdollista noudattaa. Koulun ulkopuolella annettava opetus on omiaan lisäämään oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia ja osallistuvaa kansalaisuutta. Retken voi tehdä esimerkiksi luontoon oman opetusryhmän kanssa ja oppitunteja voi pitää ulkona. Retkien ja leirikoulujen suunnittelussa otetaan huomioon opetuksen maksuttomuuteen liittyvät ohjeet, oppilaiden mahdolliset rajoitteet tai eritystarpeet sekä väljyys- ja hygieniasuositukset. 

Mikäli retkien ja leirikoulujen toteuttaminen edellyttää kuljetuksia, on suositeltavaa toteuttaa ne THL:n koulukuljetuksista antaman ohjeen mukaisesti. Kuljetuksissa on tärkeää noudattaa kansallisia ja paikallisia suosituksia ja ohjeita suojavarusteista, kuten maskeista. Retken ja leirikoulun ohjelma ja majoitus suunnitellaan niin, että voidaan välttää lähikontakteja muiden ryhmien ja ulkopuolisten kanssa. Leirikoulun voi esimerkiksi järjestää siten, että oppilaat ja opiskelijat yöpyvät kotonaan.

Ulkomaille suuntautuvia matkoja harkittaessa tulisi huomioida Suomen ja kohdemaan viranomaisten määräykset, ohjeet ja suositukset sekä matkaan liittyvät riskit. Lisätietoja löydät ulkoministeriön ja Rajavartiolaitoksen sivuilta.

29.12.2021 päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 22.12.2021 antamaa suositusta.

18.10.2021 päivitetty päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 12.10. annettuja suosituksia opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille sekä yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille

26.4.2021 lisäys retket ja leirikoulut ovat lähiopetusta; täsmennys koulujen ulkopuolisten tilojen käytöstä

9.2.2021 lisätty tieto THL:n suosituksesta lyhyiden opiskelijavaihtojen keskeyttämisestä

12.7.2021 päivitetty viranomaisten matkustusohjeita koskeva kohta

6.8. 2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uusi suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.

6.4.2022 päivitetty vastaamaan THL:n ja OKM:n voimassaolevia suosituksia

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voidaanko-retkia-ja-leirikouluja-j…

 

Voidaanko varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa järjestää retkiä koronavirusaikana?

Keywords Koronavirus Esiopetus Varhaiskasvatus

Päivitetty 6.4.2022

Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on vastuu turvallisesta oppimisympäristöstä. Tämä koskee myös varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa järjestettäviä retkiä. Varhaiskasvatuksen järjestäjät harkitsevat paikallisen epidemiatilanteen mukaan, voidaanko retkiä järjestää.  Kukin varhaiskasvatuksen järjestäjä määrittelee sopivat käytännöt ja ohjeistaa toimimaan niiden mukaisesti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) 1.3.2022 antaman suosituksen mukaan isoja yhteistilaisuuksia järjestettäessä huomioidaan väljyys- ja hygieniatekijät.  Lisäksi kiinnitetään huomiota väljyyteen ja hygieniaan sekä pyritään tarvittaessa pitämään varhaiskasvatusryhmät erillään. Myös varhaiskasvatuksen henkilöstön tulisi toimia mahdollisimman paljon saman lapsiryhmän kanssa. 

Retkiä voidaan toteuttaa, jos väljyys- ja hygieniasuosituksia on mahdollista noudattaa.

Luonnossa ja rakennetussa ympäristössä retkeily sekä ympäristön tutkiminen ovat tärkeä osa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa järjestettävät retket rikastavat pedagogista suunnittelua ja toimintaa. Retkeilyn avulla lapset saavat osallisuuden kokemuksia ja innostusta liikkumiseen. Retkeilyn aikana harjoitellaan myös turvallisen liikkumisen sääntöjä ja ryhmässä toimimista.  

Mikäli retkien toteuttaminen edellyttää kuljetuksia, on perusteltua toteuttaa ne soveltuvin osin THL:n koulukuljetuksista antaman ohjeen mukaisesti. Kuljetuksissa on tärkeää noudattaa kansallisia ja paikallisia suosituksia ja ohjeita suojavarusteista, kuten maskeista. Retken ohjelma suunnitellaan niin, että voidaan välttää lähikontakteja muiden ryhmien ja ulkopuolisten kanssa.

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen monialaiseen yhteistyöhön kuuluu myös yhteistyö kunnan eri palveluiden kanssa. Kunnissa on alettu järjestää kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen kanssa erillisiä vierailu- tai toiminta-aikoja lapsiryhmille tai toimintaa on toteutettu ulkotiloissa tai virtuaalisina satuhetkinä.

30.12.2021 päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 22.12. antamaa suositusta.

18.10. 2021 päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 12.10. annettuja suosituksia  opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille 

6.8.2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uusi suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.

6.4.2022 päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n voimassaolevia suosituksia

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voidaanko-varhaiskasvatuksessa-ja-…

 

Miten perusopetuksen liikuntatunnit järjestetään koronatilanteessa?

Keywords Koronavirus Perusopetus

Päivitetty 6.4.2022

Koululiikunnassa tulee kaikissa opetuksen järjestämismuodoissa ja -olosuhteissa turvata oppilaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. 

Opetuksen järjestäjiä kannustetaan koronatilanteessa hyödyntämään liikunnanopetuksessa ulkoliikunnan oppimisympäristöjä. 

Liikuntatunnit järjestetään tartuntatautilain 58 c §:n mukaiset hygieniavaatimukset huomioiden. Koronaepidemian aikana olennaista on lähikontaktien välttäminen. Sisäliikunta edellyttää opetusjärjestelyjen ja -sisältöjen pohtimista uudelleen, jotta oppilaiden turvallisuudesta voidaan huolehtia. Sisäliikunnan turvallisuuteen vaikuttavat muun muassa osallistujien määrä, opetustilan koko ja ilmastointi sekä toiminnan laatu. Korkeampi tartuntariski liittyy liikuntamuotoihin ja -lajeihin, joissa lähikontakteja ja pisaratartunnan riskiä lähietäisyydellä ei voida välttää.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antaman suosituksen mukaan kiinnitetään huomiota väljyyteen ja hygieniaan sekä pyritään tarvittaessa porrastamaan opetusta kouluissa mahdollisuuksien mukaan sekä pitämään opetusryhmät erillään. Liikuntaan varatun tilan tulisi olla oppilasmäärään nähden riittävän suuri.  

Perusopetuksen liikunnanopetuksen perusteet (2014) tarjoavat turvallisuuteen liittyvien toimenpiteiden jälkeenkin monipuolisia mahdollisuuksia opettaa ja harjaannuttaa oppilaiden oppimistaitoja, kuten havaintomotoriikkaa, erilaisia motorisia perustaitoja, fyysisiä ominaisuuksia sekä uima- ja vesipelastustaitoja. Välineenkäsittelytaitojen opettaminen edellyttää koronatilanteessa perusteellista paikallista pohdintaa ja päätöksentekoa opetussisältöjen ja hygieniakäytänteiden osalta. 

Yhteiskäytössä olevien liikunta- ja muiden välineiden puhdistamista käyttäjien välillä suositellaan. Koulun ulkopuolisia liikuntatiloja käytettäessä sovelletaan vastaavia väljyys- ja hygieniakäytäntöjä kuin koulun omissa tiloissa. Mahdolliset kuljetukset toteutetaan THL:n koulukuljetuksista antaman ohjeen mukaisesti. Kuljetuksissa on tärkeää noudattaa kansallisia ja paikallisia suosituksia ja ohjeita suojavarusteista, kuten maskeista.

Opetusta järjestettäessä tulee ottaa huomioon mahdolliset tartuntatautiviranomaisten päätökset. Paikallinen tartuntatautiviranomainen ja opetuksen järjestäjä ohjeistavat tarvittaessa tarkemmin käytännön toimenpiteissä. Opetuksen järjestäminen ei ole samanlaista vaikkapa pienessä kyläkoulussa ja monen sadan hengen isossa koulussa tai ala- ja yläkoulussa. Siksi ratkaisuja voidaan ja täytyy tehdä käytännön järjestelyjen osalta paikallisesti. 

30.12.2021 teksti päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 22.12. annettua suositusta.

15.10.2021 teksti on päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 12.10. annettuja suosituksia opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille sekä  yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille.

6.8.2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uusi suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.

6.4. 2022 päivitetty vastaamaan THL:n ja OKM:n voimassaolevia suosituksia

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-perusopetuksen-liikuntatunni…

 

Miten toteutan biologian, maantiedon, fysiikan ja kemian kokeellista työskentelyä korona-aikana?

Keywords Koronavirus Perusopetus

Päivitetty 6.4.2022

Opetuksen järjestäjä päättää opetusjärjestelyistä ja paikallisesti noudatettavista käytänteistä. Opetustilojen suomat mahdollisuudet, turvalliset etäisyydet, opetuksen eriyttäminen, siivouksen tehostaminen sekä mahdolliset suoja-asusteet ja -varusteet otetaan huomioon opetusta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön  antaman suosituksen mukaan yhteiskäytössä olevien työvälineiden, kuten näppäimistöjen, tablettien tai askartelutarvikkeiden (sakset ym.) puhdistamista käyttäjien välillä suositellaan. Välineet voivat olla oppilaalla myös henkilökohtaisessa käytössä

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (OPH 2014) kuvataan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyviä tavoitteita. Usean oppiaineen opetuksen tavoitteena on, että oppilailla on mahdollisuus työskennellä erilaisissa tutkimuksellisuutta tukevissa oppimisympäristöissäsekä koulussa että koulun ulkopuolella. Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä sekä ongelmanratkaisu- ja tutkimustaitojen kehittymistä. 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa eri oppiaineissa on useita kokeelliseen työskentelyyn ja tutkimuksellisuuteen liittyviä tavoitteita. Näitä ovat esimerkiksi biologiassa tavoitteet 8, 9 ja 10 sekä maantiedossa tavoite 8. Fysiikassa ja kemiassa vastaavia tavoitteita ovat tavoitteet 6 ja 8. 

Tavoitteiden mukainen opetus ja sisältöjen valinta edellyttävät yksityiskohtaista suunnittelua ja harkintaa, esimerkiksi kuinka huolehtia riittävistä väljyys- ja hygieniavaatimuksista kokeellisia töitä tehdessä ja laboroidessa. Hyvin ohjeistettu opetustilanne, riittävä väljyys, käsien puhtaus, laitteiden huolellinen puhdistaminen ja desinfiointi oppilasryhmien välillä ovat tärkeitä keinoja välttää taudin mahdollista leviämistä luokkatilassa. Vaihtoehtoina voivat olla esimerkiksi opettajan tekemät demonstraatiot, videot demonstraatioista ja virtuaalilaboratoriot. 

Maastotyöskentelyssä voidaan hyödyntää lajintunnistusoppaiden sijaan sähköisiä välineitä (mahdollisesti oppilaiden omia tai koululta lainattuja tietokoneita ja tabletteja).

30.12.2021 teksti on päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 22.12. annettua suositusta opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille.

15.10.2021 teksti on päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 12.10. annettuja suosituksia opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille.

17.12.2020 päivitetty linkkejä.

6.8.2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uusi suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.

6.4.2022 päivitetty vastaamaan THL:n ja OKM:n voimassa olevia suosituksia

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-toteutan-biologian-maantiedo…

 

Miten uinnin ja vesipelastuksen opetus järjestetään korona-aikana?

Keywords Koronavirus Perusopetus

Päivitetty 6.4.2022

Opetussuunnitelman perusteet edellyttävät, että peruskoulun aikana nuori oppii uima- ja vesipelastustaidon ja koulu on opetuksen järjestäjänä vastuussa tämän tavoitteen saavuttamisesta. Koulujen opetussuunnitelman mukaisessa uinninopetuksessa tulee koronaviruksen aikana huomioida viranomaisten ja oman kunnan opetustoimen ohjeet turvallisuudesta, hygieniasta ja opetusjärjestelyistä. 

Uima- ja vesipelastusopetusta voidaan järjestää tartuntatautilain 58 c §:n mukaiset hygieniavaatimukset sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antamat suositukset huomioiden, ellei paikallisista rajoituksista ja suosituksista muuta johdu. Koronaepidemian aikana olennaista on lähikontaktien välttäminen. Vesiliikunta edellyttää opetusjärjestelyjen ja -sisältöjen pohtimista niin, että oppilaiden turvallisuudesta voidaan huolehtia. Vesiliikunnan turvallisuuteen vaikuttavat muun muassa osallistujien määrä, pukuhuone- ja opetustilojen koko ja ilmastointi sekä toiminnan laatu.

Perusopetuksessa kiinnitetään huomiota väljyyteen ja hygieniaan sekä pyritään tarvittaessa porrastamaan opetusta kouluissa mahdollisuuksien mukaan sekä pitämään opetusryhmät erillään. Toimintaa rytmittämällä ja porrastamalla pyritään siihen, että samassa tilassa on mahdollisimman vähän henkilöitä. Uima- ja vesipelastustaitojen opetukseen varatun tilan tulisi olla oppilasmäärään nähden riittävän suuri.

Koulun ulkopuolisia liikuntatiloja (esim. uimahalli) käytettäessä sovelletaan vastaavia väljyys- ja hygieniakäytäntöjä kuin koulun omissa tiloissa. Mahdolliset kuljetukset toteutetaan THL:n koulukuljetuksista antaman ohjeen mukaisesti. Kuljetuksissa, siirtymisissä ja pukuhuonetiloissa on tärkeää noudattaa kansallisia ja paikallisia suosituksia sekä ohjeita suojavarusteista, kuten maskeista.   

Opetusta järjestettäessä tulee ottaa huomioon mahdolliset tartuntatautiviranomaisten päätökset. Paikallinen tartuntatautiviranomainen ja opetuksen järjestäjä ohjeistavat tarvittaessa tarkemmin käytännön toimenpiteissä.

Peruskoulun uimaopetuksen tavoite vuosiluokilla 1–2 on tutustuttaa oppilas vesiliikuntaan ja varmistaa alkeisuimataito. Vuosiluokilla 3–6 tavoitteena on opettaa uimataito, jotta oppilas pystyy liikkumaan vedessä ja pelastautumaan vedestä. Vuosiluokilla 7–9 uimaopetuksen tavoitteena on puolestaan vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä.

Mikäli korona-aikana ei paikallisesti ole ollut tai tule olemaan mahdollista järjestää oppilaille uima- ja vesipelastusopetusta, tulee opetuksen järjestäjän huolehtia siitä, että opetukselle asetetut valtakunnalliset tavoitteet voidaan perusopetuksen aikana saavuttaa. 

Jos opetuksen järjestäjä ei ole voinut tai voi koronaviruksen vuoksi järjestää uima- ja vesipelastustaitojen opetusta, ei tällaisten poikkeusolosuhteiden tule vaikuttaa oppilaan kannalta negatiivisesti esim. oppilaan liikunnan arviointiin. Perusopetuksen arviointi perustuu oppilaiden yhdenvertaiseen kohteluun ja kohdistuu vain siihen, mitä paikallisessa opetussuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi ja voitu opettaa. Perusopetuksen päättöarvosanan muodostaminen perustuu oppilaan vuosiluokkien 7–9 aikana osoitetun osaamisen perusteella suhteessa oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin. Sitä osaa oppiaineen oppimäärästä, jota ei ole voitu opettaa, ei oteta arvioinnissa kuitenkaan huomioon.  

Hyvän ja toimivan kodin ja koulun yhteistyön rakentaminen on tärkeää myös korona-aikana eli uimaopetuksen järjestämisestä on tärkeää viestiä myös huoltajille. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät suunnittelevat omat käytännön ohjeistuksensa ja toimintatapansa, koska heillä on paikallisten ratkaisujen tekemiseen toimivalta ja paras osaaminen.

30.12.2021 teksti on päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 22.12. antamaa suositusta opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille.

15.10.2021 teksti on päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 12.10. annettuja suosituksia opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille.

6.8.2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uusi suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.

6.4.2022 päivitetty vastaamaan THL:n ja OKM:n voimassaolevia suosituksia

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-uinnin-ja-vesipelastuksen-op…

 

Mitä jos koulu tai päiväkoti vaatii fyysistä läsnäoloa henkilökunnan kokouksiin tai koulutuksiin?

Keywords Koronavirus Ammatillinen koulutus Esiopetus Lukiokoulutus Perusopetus Taiteen perusopetus Varhaiskasvatus

Päivitetty 6.4.2022

Henkilökunnan kokoontumisia voidaan järjestää ja henkilöstön siirtyminen toimipaikasta toiseen on mahdollista epidemiatilanne ja tartuntatautilain mukaiset hygieniavaatimukset huomioiden. Kokoontumisissa voidaan edelleen hyödyntää etäyhteyksiä.

Opettajien ja muiden kouluissa tai varhaiskasvatuksessa työskentelevien osalta työturvallisuus on opetuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjän eli työnantajan vastuulla. Työntekijä voi tarvittaessa kääntyä oman työsuojeluvaltuutettunsa ja työterveyshuollon puoleen.

Riskiryhmään kuuluvien on erityisen tärkeää huolehtia rokotussuojastaan. Päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa työskentelevien osalta toimenpiteet perustuvat työnantajan tekemään riskinarvioon. Työterveyshuolto tukee työnantajaa riskinarviossa.

30.12.2021 päivitetty vastaamaan voimassaolevia suosituksia.

18.10.2021 päivitetty vastaamaan voimassaolevia suosituksia.

17.12.2020 lisätty ulkoisia linkkejä.

6.4.2022 päivitetty vastaamaan THL:n ja OKM:n voimassaolevia suosituksia

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/mita-jos-koulu-tai-paivakoti-vaati…

 

Näytetään 1-10/46