Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

24 aiheeseen liittyvää kysymystä

Käytetäänkö lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja perusopetuksessa maskeja?

Keywords Koronavirus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Päivitetty 19.1.2021

THL on antanut kasvomaskisuosituksen, joka on jaettu koronaepidemian eri vaiheisiin. Maskisuosituksessa ovat mukana myös koulut ja oppilaitokset. Suositukset riippuvat siitä, minkälainen koronavirustilanne alueella on. THL suosittelee maskin käyttöä epidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa peruskouluissa 6. luokasta lähtien sekä toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Maskisuositus koskee myös koulukyytejä ja koulumatkoja joukkoliikenteessä.

Peruskoulussa maskisuositusta voidaan toteuttaa luokka-asteittain riippumatta yksittäisten oppilaiden iästä. Maskia ei kuitenkaan tarvitse käyttää koulussa silloin, kun kuudesluokkalaiset ovat alakoulun eri vuosiluokkien opetusta yhdistävässä yhdysluokkaopetuksessa. 

Päätös suositusten antamisesta tehdään paikallisesti tai alueellisesti epidemiologisen tilanteen mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että paikalliset ja alueelliset viranomaiset, kuten kunta ja sairaanhoitopiiri päättävät, suositellaanko maskin käyttöä ja missä laajuudessa. Koulutuksen ja opetuksen järjestäjän harkinnassa on, miten suositusta toteutetaan käytännössä. Epidemian eri vaiheita koskevia suosituksia on mahdollista ottaa käyttöön paikallisesti ja alueellisesti missä vaiheessa epidemiaa tahansa. 

Kun kyse on suosituksesta, oppilaita tai opiskelijoita ei voi velvoittaa käyttämään maskeja. Käyttöön kuitenkin on syytä kannustaa ja opastaa, jotta mahdollinen epidemian leviäminen pystytään mahdollisimman tehokkaasti estämään.

Osana kunnille suunnattua valtionosuuskorotusta tuetaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjille aiheutuneita kustannuksia yläkoululaisten ja toisen asteen koulutuksessa opiskelevien maskeista.

THL suosittelee kiihtymis- ja leviämisvaiheessa maskin käyttöä myös kaikissa työyhteisöissä sisätiloissa, jos samassa tilassa toimii ja oleskelee useampia henkilöitä. Koulujen ja oppilaitosten henkilökunnan osalta vastuu maskien käyttöönotosta on työnantajalla, jolloin lähtökohtana on, että työnantaja vastaa maskien hankinnasta. Työntekijällä on lähtökohtaisesti velvollisuus käyttää työnantajan antamia suojavarusteita.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ollessa työssäoppimassa, noudatetaan niitä suosituksia, jotka ovat käytössä työpaikalla. 

Aikuisten perusopetukseen soveltuvat vastaavat maskin käytön periaatteet kuin toisella asteella.

Tekstiä muokattu

2.10.2020 täydennetty aikuisten perusopetuksen osalta

5.11.2020 täydennetty koulukuljetusten osalta

27.11.2020 täydennetty yläkoululaisten maskinkäytön sekä valtionosuuskorotuksen osalta.

11.1.2021 päivitetty vastaamaan THL:n maskisuositusta (ikärajan alentaminen, voimassa kiihtymis- ja leviämisvaiheessa, koskee myös työyhteisöjä)

19.1.2021 tarkennettu maskisuositusta perusopetuksen aluokkien yhdysluokkaopetuksen osalta

Kuka maksaa maskit lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja perusopetuksessa?

Keywords Koronavirus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Päivitetty 11.1.2021

Koska kyse on suosituksesta, maskien hankinnasta ja kustannuksista toisella asteella vastaavat ensisijaisesti opiskelijat itse. Kuntien on kuitenkin huolehdittava, että kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville on saatavissa maskeja ilmaiseksi, jos kunta kuuluu suosituksen voimassaoloalueeseen. Koulutuksen järjestäjä voi tarjota maskeja maksutta opiskelijoille, jos näkee sen turvallisuuden ja tartuntojen ehkäisemisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi. Vastaavat periaatteet soveltuvat myös aikuisten perusopetukseen.

Perusopetuksessa lähtökohtana on, että kunta tarjoaa ja kustantaa maskit kaikille vuosiluokkien 6-9 ja lisäopetuksen oppilaille, sillä kyse on oppivelvollisuuskoulutuksesta. Perusopetuksessakin oppilas voi käyttää halutessaan omaa maskia.

Osana kunnille suunnattua valtionosuuskorotusta tuetaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjille aiheutuneita kustannuksia yläkoululaisten ja toisen asteen koulutuksessa opiskelevien maskeista.

Kun kyse on suosituksesta, oppilaita tai opiskelijoita ei voi velvoittaa käyttämään maskeja. Käyttöön kuitenkin on syytä kannustaa ja opastaa, jotta mahdollinen epidemian leviäminen pystytään mahdollisimman tehokkaasti estämään.

THL suosittelee kiihtymis- ja leviämisvaiheessa maskin käyttöä myös kaikissa työyhteisöissä sisätiloissa, jos samassa tilassa toimii ja oleskelee useampia henkilöitä. Koulujen ja oppilaitosten henkilökunnan osalta vastuu maskien käyttöönotosta on työnantajalla, jolloin lähtökohtana on, että työnantaja vastaa maskien hankinnasta. Työntekijällä on lähtökohtaisesti velvollisuus käyttää työnantajan antamia suojavarusteita.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ollessa työssäoppimassa, noudatetaan niitä suosituksia, jotka ovat käytössä työpaikalla. 

Tekstiä muokattu

2.10.2020 täydennetty aikuisten perusopetuksen osalta

27.11. täydennetty valtionosuuskorotuksen osalta

11.1.2021 päivitetty vastaamaan THL:n maskisuositusta (perusopetuksen luokat 6-9, työyhteisöt)

Voiko perusopetuksen järjestäjä tai koulu päättää itse siirtymisestä etäopetukseen?

Keywords Koronavirus Esiopetus Perusopetus

Tarkistettu 17.12.2020

Kunnalla on perusopetuslain mukaan velvollisuus järjestää esi- ja perusopetusta. Lain mukaan esi- ja perusopetus ovat lähiopetusta. Perusopetuslain väliaikainen muutos (20a §) mahdollistaa poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisen tietyin edellytyksin ja rajoitettujen oppilasryhmien osalta.

Opetuksen järjestäjä voi tehdä päätöksen vain tilanteessa, jossa se on välttämätöntä eikä opetuksen järjestämisessä pystytä noudattamaan tartuntatautiviranomaisen päätökseen sisältyvää ohjeistusta opetustilojen turvallisesta käyttämisestä tai kun opetustilat joudutaan sulkemaan osittain tai kokonaan tartuntatautilain 58 §:n nojalla.

Päätöksen poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä tekee opetuksen järjestäjä. Kun opetuksen järjestäjä on kunta, päätöksen siirtymisestä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin tekee kuntalain 90 §:n hallintosäännössä määritelty kunnan toimielin. Kun opetuksen järjestäjänä on valtio, rekisteröity yhteisö tai säätiö, päätöksen tekee valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta annetun lain 4 §:n johtosäännössä määritelty toimielin. 

Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymistä koskeva päätös voidaan tehdä enintään yhdeksi kuukaudeksi kerrallaan, ja sitä voidaan opetuksen järjestäjän päätöksellä jatkaa, mikäli tartuntatautilain mukaisia päätöksiä ja niissä asetettujen edellytysten soveltamista olisi edelleen välttämätöntä jatkaa.

Millaisia ohjeita päiväkodeille ja kouluille on työntekijöiden altistumisen ehkäisemiseen?

Keywords Koronavirus Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus

Julkaistu 1.12.2020

Opettajien ja muiden kouluissa tai varhaiskasvatuksessa työskentelevien osalta työturvallisuus on varhaiskasvatuksen tai opetuksen järjestäjän eli työnantajan vastuulla. Ensi sijassa työntekijän kannattaa työturvallisuutta koskevissa kysymyksissään kääntyä esihenkilönsä tai varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjän puoleen. Tarvittaessa voi olla yhteydessä myös työsuojeluvaltuutettuun tai työterveyshuoltoon.

Työterveyslaitos on julkaissut koronavirukselle altistumisen ehkäisemistä koskevat ohjeet, jotka on suunnattu päiväkodeille ja kouluille sekä muille työpaikoille, joissa järjestetään varhaiskasvatuslaissa ja perusopetuslaissa tarkoitettua varhaiskasvatusta ja opetusta. Ohjeessa keskitytään ehkäisemään työntekijöiden altistumista ja annetaan toimintaohjeita työnantajalle.

Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen työnantajia koskevat myös Työterveyslaitoksen yleiset ohjeet työnantajalle koronavirusepidemiaan varautumiseksi.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ovat antaneet suosituksia, ohjeita ja UKK-vastauksia turvallisen varhaiskasvatuksen, koulunkäynnin ja opiskelun järjestämiseksi. 

Opetushallituksen Opetustoimi, kansainväliset ohjelmat ja koronavirus -koontisivulta löytyy tietoa, tukimateriaalia ja UKK-vastauksia erilaisiin koronavirusepidemian aiheuttamiin tilanteisiin. Materiaalit perustuvat THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksiin ja ohjeisiin.

Miten perusopetuksen liikuntatunnit järjestetään koronatilanteessa?

Keywords Koronavirus Perusopetus

Tarkistettu 17.12.2020

Koululiikunnassa tulee kaikissa opetuksen järjestämismuodoissa ja -olosuhteissa turvata oppilaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. 

Opetuksen järjestäjiä kannustetaan koronatilanteessa ensisijaisesti hyödyntämään liikunnanopetuksessa ulkoliikunnan oppimisympäristöjä. Näin toimitaan mahdollisuuksien mukaisesti myös talvikaudella. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että liikunnanopetus toteutetaan turvallisesti myös niissä tilanteissa, jolloin ulkoliikuntaa on vaikea järjestää.

Koronaepidemian aikana olennaista on lähikontaktien välttäminen. Sisäliikunta edellyttää opetusjärjestelyjen ja -sisältöjen pohtimista uudelleen, jotta oppilaiden turvallisuudesta voidaan huolehtia. Sisäliikunnan turvallisuuteen vaikuttavat muun muassa osallistujien määrä, opetustilan koko ja ilmastointi sekä toiminnan laatu. Korkeampi tartuntariski liittyy liikuntamuotoihin ja -lajeihin, joissa lähikontakteja ja pisaratartunnan riskiä lähietäisyydellä ei voida välttää.

Alakouluissa opetusryhmät tulisi pitää erillään koko koulupäivän ajan. Valinnaisissa aineissa opetusryhmä voi vaihtua, mikäli opetusta ei voida muutoin toteuttaa. Mikäli opetusryhmien erillään pitäminen esimerkiksi yläkouluissa on mahdotonta, panostetaan väljyyteen ja hygieniaan sekä pyritään porrastamaan opetusta mahdollisuuksien mukaan. Liikuntaan varatun tilan tulisi olla oppilasmäärään nähden riittävän suuri.

Perusopetuksen liikunnanopetuksen perusteet (2014) tarjoavat turvallisuuteen liittyvien toimenpiteiden jälkeenkin monipuolisia mahdollisuuksia opettaa ja harjaannuttaa oppilaiden oppimistaitoja, kuten havaintomotoriikkaa, erilaisia motorisia perustaitoja, fyysisiä ominaisuuksia sekä uima- ja vesipelastustaitoja. Välineenkäsittelytaitojen opettaminen edellyttää koronatilanteessa perusteellista paikallista pohdintaa ja päätöksentekoa opetussisältöjen ja hygieniakäytänteiden osalta. 

Yhteiskäytössä olevien liikunta- ja muiden välineiden käyttöä vältetään tai ne puhdistetaan säännöllisesti. Koulun ulkopuolisia liikuntatiloja käytettäessä sovelletaan vastaavia väljyys- ja hygieniakäytäntöjä kuin koulun omissa tiloissa. Lisäksi vältetään tilanteita, joissa ollaan lähikontaktissa muiden ryhmien ja ulkopuolisten kanssa. Mahdolliset kuljetukset toteutetaan THL:n koulukuljetuksista antaman ohjeen mukaisesti. Kuljetuksissa on tärkeää noudattaa kansallisia ja paikallisia suosituksia ja ohjeita suojavarusteista, kuten maskeista.  

Opetusta järjestettäessä tulee ottaa huomioon mahdolliset tartuntatautiviranomaisten päätökset. Paikallinen tartuntatautiviranomainen ja opetuksen järjestäjä ohjeistavat tarvittaessa tarkemmin käytännön toimenpiteissä. Opetuksen järjestäminen ei ole samanlaista vaikkapa pienessä kyläkoulussa ja monen sadan hengen isossa koulussa tai ala- ja yläkoulussa. Siksi ratkaisuja voidaan ja täytyy tehdä käytännön järjestelyjen osalta paikallisesti. 

On tärkeää viestiä oppilaille ja heidän huoltajilleen siitä, miten koululiikuntaa järjestetään ja miten koulu pyrkii huolehtimaan, että jokaisen oppilaan kohdalla toimitaan opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti, vaikka koronan johdosta joitain koululiikunnan opetussisältöjä ei voidakaan tässä tilanteessa kaikilta osin toteuttaa.

Voiko koulujen ja oppilaitosten joululomaa pidentää koronatilanteen takia?

Keywords Koronavirus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Julkaistu 4.12.2020

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät päättävät työ- ja loma-ajoista, kuten joululoman pituudesta. Perusopetuksen lukuvuodessa tulee perusopetuslain mukaan olla 190 työpäivää, joten joululoman pidentäminen suunnitellusta edellyttää, että kevätlukukaudelle lisätään vastaavasti työpäiviä. Perusopetuksessa lukuvuoden koulutyö päätetään perusopetusasetuksen mukaan viikon 22 viimeinen arkipäivä. Lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa työ- ja loma-ajoista ei säädetä tarkemmin.  

Muutokset työaikoihin kirjataan koulujen ja oppilaitosten vuosisuunnitelmiin tai niitä vastaaviin suunnitelmiin ja muutoksista tulee ilmoittaa oppilaille ja opiskelijoille sekä heidän huoltajilleen. Muutoksista tulee kuulla myös henkilöstöä.

 

Voidaanko loppuvuoden juhlia järjestää koronavirusaikana?

Keywords Koronavirus Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Vapaa sivistystyö

Tarkistettu 17.12.2020

Joulu- ja muita juhlia voidaan järjestää, jos niiden harjoituksissa ja tilaisuuksissa pystytään erityisjärjestelyiden avulla noudattamaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön koronatilanteeseen liittyviä suosituksia varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjille (4.8.2020). Lisäksi tulee huomioida alueelliset suositukset esimerkiksi maskien käytöstä. Joulujuhlaa, pikkujouluja, itsenäisyyspäivää, Lucian päivää ja muita juhlia voidaan viettää oman ryhmän kesken. Juhlien järjestämisestä päätetään paikallisesti. Ratkaisussa tulee huomioida paikallinen tartuntatautitilanne ja olosuhteet.

THL:n ja OKM:n suosituksen mukaan isoja yhteistilaisuuksia ei tulisi järjestää varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, jos väljyys- ja hygieniatekijöitä ei voida ottaa huomioon. Perusteltua on, etteivät eri ryhmät kokoontuisi samaan sisätilaan kerralla eikä ulkopuolisia kutsuttaisi varhaiskasvatuksen tai koulun sisätiloissa järjestettäviin juhliin. Lisäksi tilaisuuden voi järjestää porrastetusti, jotta väljyydestä voidaan huolehtia. 

Lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen järjestäjän tulee arvioida paikallisesti, onko juhlia mahdollista järjestää turvallisesti. Oppilaitoksissa tulisi välttää tilanteita, joissa ollaan suorassa kosketuksessa muihin henkilöihin. Fyysisiä lähikontakteja voidaan välttää tai vähentää tilajärjestelyillä ja tilaisuuksien henkilömäärää vähentämällä voidaan varmistaa riittävät turvavälit siten, että henkilöiden väliin jää 1–2 metrin tila. Myös tilaisuuden porrastaminen voi tulla kysymykseen. 

Paikallisesti päätetään, onko huoltajilla tai muulla yleisöllä mahdollisuus osallistua juhliin. THL:n ja OKM:n suosituksen mukaan muiden kuin lasten sekä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua koulun tai varhaiskasvatuksen alueella tulisi välttää. Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa muiden kuin opiskelijoiden ja henkilökunnan oleskelua toisen asteen oppilaitoksen alueella voidaan oppilaitoksen omalla päätöksellä rajoittaa. 

Yksi vaihtoehto juhlan järjestämiseksi on tilaisuuden kuvaaminen ja lähettäminen muille lapsiryhmille, luokkiin ja koteihin etäyhteyden avulla. On myös mahdollista koota useiden eri ryhmien esityksiä webinaarikokonaisuudeksi. Ryhmäkohtaiset esitykset voidaan esimerkiksi tallentaa etukäteen ja juonto tehdä reaaliaikaisesti. Ryhmäkohtaisen juhlan voi järjestää myös ulkona, jolloin ryhmän huoltajat voivat osallistua paikallisia hygieniasuosituksia (kuten turvavälit ja maskit) noudattaen. Esimerkiksi erilaisia tonttupolkuja tai yhteislaulua voi sääolosuhteiden salliessa järjestää myös ulkona. Jos koulussa tai oppilaitoksessa on siirrytty etäopetukseen, myös juhlat toteutetaan etäyhteyden välityksellä.

Vapaaseen sivistystyöhön ja taiteen perusopetukseen soveltuvat vastaavat suositukset ja järjestelyt kuin muilla koulutusasteilla.

Juhlien ohjelman sisällön suunnittelussa ja järjestelyissä on syytä varautua myös siihen, että koronavirustilanne voi muuttua nopeasti. Siksi ohjelma kannattaa suunnitella joustavaksi niin, että muutoksia voi tehdä toteutushetkellä voimassa olevan ohjeistusten ja suosituksen suositusten mukaisesti. 

Suunnittelua ohjaavat myös Opetushallituksen ohjeet uskonnollisten tilaisuuksien ja niille vaihtoehtoisten tilaisuuksien järjestämisestä sekä ohjeet oppilaiden kuvaus- ja videointiluvista.
 

Millaisia ikärajoja sosiaalisen median palveluissa on ja voiko niitä käyttää opetuksessa?

Keywords Koronavirus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Tarkistettu ja päivitetty kokonaisuudessaan 17.12.2020

Opetuksen järjestäjä linjaa, mitä oppimissovelluksia, sosiaalisen median palveluita ja digitaalisia pelejä käytetään opetuksessa ja viestinnän välineenä.  Jos opetuksessa hyödynnetään esimerkiksi sosiaalisen median palveluiden tarjoamaa sisältöä, sisällön tulee olla oppilaiden iälle ja kehitystasolle sopivaa.

Sosiaalisen median palveluntarjoajat asettavat ikärajat itse. Toisin kuin elokuvissa, televisio-ohjelmissa ja digitaalisissa peleissä ikärajat eivät perustu sisällön haitallisuuden arvioon, vaan niiden tarkoituksena on vähentää lapsen henkilökohtaisten tietojen kertymistä palveluntarjoajalle.

Sosiaalisen median palveluiden ikärajat vaihtelevat. Osa palveluista on ikärajattomia. Niissä missä ikäraja on asetettu, se on tyypillisimmin 13─16 vuotta. Joissakin palveluissa asetettua ikärajaa nuoremmat käyttäjät voivat käyttää palvelua huoltajan suostumuksella.

Opetushallitus on julkaissut oppaan Kiusaamisen vastainen työ kouluissa ja oppilaitoksissa. Oppaan loppuun on koottu esimerkkejä sosiaalisen median palveluista ja digitaalisista peleistä kiusaamisen ehkäisyn näkökulmasta. Liite toimii yleisemminkin esittelymateriaalina lasten ja nuorten yleisimmin vapaa-ajallaan käyttämistä sosiaalisen median palveluista ja digitaalisista peleistä sekä niiden käyttöä koskevista ikärajoista. Siinä on esitelty esimerkiksi sosiaalisen median palveluista YouTube, WhatsApp, Instagram, Snapchat, Jodel, Facebook, Kik-messenger, Tiktok, Tellonym ja keskustelualustat sekä digitaalisia pelejä ja peliyhteisöjä.

Voiko lapsia ja nuoria videoida varhaiskasvatuksessa, opetuksessa ja koulutuksessa tai niissä järjestetyissä juhlissa?

Keywords Koronavirus Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Julkaistu 3.12.2020

Etäopetuksessa voidaan lähettää kuvaa ja videoita erilaisia teknisiä välineitä tai tapoja käyttäen. Tällöin lähetys on osa opetusta, ja oppilaat ja opiskelijat voivat seurata sitä kotoa. Jos opetusta seuraa vain oma opetusryhmä, ei huoltajien suostumusta tarvita sille, että streamissä tai tallenteessa näkyy muita oppilaita tai opiskelijoita. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä huolehtii siitä, että lähetys on vain opetusryhmän katsottavissa, ja käytettävän alustan tietosuojan ja tietoturvan taso on riittävä. Jos lähetys olisi avoimesti kaikkien ulottuvilla internetissä, oppilaiden ja opiskelijoiden näkymisille täytyisi olla kirjallinen suostumus. Sen antaa alle 15-vuotiaan osalta huoltaja, mutta 15 vuotta täyttänyt voi antaa suostumuksen itse. 

Varhaiskasvatuksen, koulun tai oppilaitoksen etäjuhliin voidaan kutsua ulkopuolisia, kuten huoltajia, perheenjäseniä tai muita läheisiä. Näissä tilanteissa Opetushallitus suosittelee, että varhaiskasvatuksen lasten sekä opetuksessa ja koulutuksessa oppilaiden ja opiskelijoiden näkymiselle lähetyksessä pyydettäisiin kirjallinen suostumus. 

Kuvausluvasta on tärkeää käydä ilmi, millaiselle katsojajoukolle streamin tai tallenteen saa välittää. Lisäksi siinä kannattaa muistuttaa siitä, että tallenteen julkaisuun esimerkiksi sosiaalisessa mediassa olisi hyvän tavan mukaista kysyä lupa muilta asianosaisilta, mikäli kuvissa ja videolla näkyy tunnistettavasti muita lapsia, oppilaita tai opiskelijoita.
 

Voiko vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun järjestelyjä hyödyntää poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen yhteydessä?

Keywords Koronavirus Koronajärjestelyjen purkaminen Perusopetus

Tarkistettu 17.12.2020

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu (VSOP) on joustava järjestely, joka mahdollistaa yksilöllisen opinnoissa etenemisen oppilaan oman opinto-ohjelman mukaan. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaan käyttää koko koulun, vain tiettyjen vuosiluokkien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lahjakkuutta tukevana tai opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana. 

VSOP-järjestelyä voidaan hyödyntää, jos siitä on määräys paikallisessa opetussuunnitelmassa. Mikäli määräystä ei ole, oman opinto-ohjelman mukaan etenemistä koskeva ratkaisu voidaan tehdä hallintopäätöksenä yksittäiselle oppilaalle perusopetuslain 18 §:n nojalla.

Oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan sekä määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu ja mahdolliset erityistavoitteet. Oppilaan opintojen etenemistä tulee seurata säännöllisesti.

Oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuonna hyväksytysti suorittamistaan opinnoista ja siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oman opinto-ohjelman mukaisella etenemisellä voidaan tarvittaessa välttää luokalle jättäminen, jonka myötä oppilaan kaikki opinnot kyseiseltä luokalta raukeaisivat. Oman opinto-ohjelman mukaisesti etenevä oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Yhdeksännellä vuosiluokalla oleva oppilas luetaan tämän vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai kunnes hän eroaa koulusta.

Jos oppilas ei saa perusopetuksen oppimäärää suoritettua 9. keväällä ja jatkaa seuraavana lukuvuonna, niin silloin annetaan lukuvuositodistus 9. luokan päätteeksi (koska ei voida antaa päättötodistusta). Samoin toimitaan, jos oppilas jää luokalle 9. luokalla.

VSOP-päätöksen voi tehdä oppilaalle riippumatta siitä, millaista tukea hän saa: vuosiluokkiin sitomattomasti opiskeleva on muiden oppilaiden tavoin oikeutettu kaikkeen koulunkäynnin ja oppimisen tukeen. VSOP-päätöstä ei tehdä niille oppilaille, joiden opiskelu on järjestetty toiminta-alueittain. 
 

Näytetään 1-10/24