Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

11 aiheeseen liittyvää kysymystä

Miksi tyttöjen ja poikien suorituskriteerit eroavat Move!-testin etunojapunnerruksessa ja heitto-kiinniottoyhdistelmässä?

Keywords Move! Perusopetus

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen on otettu liikunnassa vahvasti huomioon. Tutkimusten mukaan sukupuoli on yksi selittävä tekijä fyysiseen toimintakykyyn liittyvissä asioissa. Oppilaiden tasa-arvoisen kohtelun ja johtopäätösten luotettavuuden takia Move!-mittauksissa huomioidaan oppilaan sukupuoli. Parhaimmillaan tämä antaa myös tilaa ja ymmärrystä erilaisuudelle.

Move!-mittausosioiden kehittämisen lähtökohtana oli, että nolla-tuloksia tulisi mahdollisimman vähän. Tämän perusteena oli ajatus oppilaiden fyysisen ’minäpystyvyyden’ tukemisesta. Move!-mittauksiin haluttiin luoda sellaisia mittausosioita, joissa jokaiselle tulisi lähtökohtaisesti vähintään muutama onnistunut suoritus.

Move!-järjestelmän käytännön valmistamistyöstä on vastannut Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan kokoama monitieteinen asiantuntijaryhmä. Mittausosioiden luomisen lähtökohtana oli se, että 0-tuloksia tulisi mahdollisimman vähän. Siksi haluttiin luoda sellaisia mittausosiota, joissa oppilaat kokisivat onnistumisia. Move!:a valmistettaessa esimerkiksi pilotoinneissa paljastui, että huomattavan suuri osa tytöistä sai varpaat maassa tehdyistä etunojapunnerruksista tulokseksi nolla onnistunutta toistoa. Siksi etunojapunnerruksesta luotiin tytöille versio, jossa punnerrukset tehdään polvet maassa. Toisaalta pilottimittausten perusteella pojilla polvet maassa tehtävät punnerrukset eivät saaneet aikaan riittävästi erottelua, joten poikien osalta on perusteltua tehdä punnerrukset varpaat maassa. Move!-ohjeiden suoritustapoja tulee käyttää niissä suorituksissa, jotka kirjataan valtakunnalliseen tietokantaan. Muutoin liikunnanopetuksessa kannustetaan kaikkia oppilaita kokeilemaan erilaisia suoritustekniikoita.  

Heitto-kiinniottoyhdistelmässä suoritus eroaa heittoetäisyyksien osalta, jotka ovat 5. luokan tytöillä 7 metriä ja pojilla 8 metriä, ja 8. luokan tytöillä 8 metriä ja pojilla 10 metriä. Erilaisia heittoetäisyyksiä kokeiltiin järjestelmän pilottivaiheessa, jolloin huomattiin, että tytöillä pitempi etäisyys aiheutti liikaa 0-tuloksia. Toisaalta poikien osalta lyhyempi heittoetäisyys johti siihen, että mittari ei enää erotellut riittävästi, toisin sanoen liian suuri osa pojista sai osiossa maksimituloksen 20. Tämän takia on päädytty erilaisiin heittoetäisyyksiin 5. ja 8. luokan tytöillä ja pojilla. 

Punnerrusten osalta on oppitunneilla tärkeää keskittyä sanoitukseen, jotta puheella ei luoda ja vahvisteta sukupuolistereotypioita. Mikään punnerrustapa ei ole siis ”tyttöjen punnerrus” tai ”poikien punnerrus” vaan on olemassa erilaisia punnerrustekniikoita kuten varpaat maassa tekniikka tai polvet maassa tekniikka.

Pedagogisesti oppilaille on järkevää teettää erilaisia punnerruksen muotoja, mutta Move!-mittaustilanteessa on valtakunnallisen tiedonkeruunkin johdosta 5. ja 8. -vuosiluokilla hyvä toimia valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti.

Kuka syöttää tiedot valtakunnalliseen järjestelmään?

Keywords Move! Perusopetus

Opetuksen järjestäjä määrittää henkilön, joka syöttää koulunsa Move!-mittaustulokset valtakunnalliseen järjestelmään. Tämä henkilö voi olla esimerkiksi opettaja/opettajat, koulusihteeri, koulunkäynnin avustaja tai joku muu kouluyhteisön jäsen.

Koulukohtainen linkki tulosten syöttämiseksi lähetetään elokuussa Opintopolku-palveluun merkittyyn koulun yleiseen sähköpostiosoitteeseen, josta sitä voi jakaa eteenpäin tulosten syöttämisestä vastaaville henkilöille. 

Täällä on pohdittu Move!-tietojen syöttämisen ajankohtaa (syyskuun loppuun mennessä). Elo-syyskuu ovat parasta ulkoliikunta-aikaa ja ainakin osa mittauksista tapahtuu sisätiloissa. Olisiko mahdollista jatkossa hieman siirtää mittausajankohtaa?

Keywords Move! Perusopetus

 Syy alkusyksyn kireähköön aikatauluun on koulujen laajat terveystarkastukset 1., 5. ja 8.vuosiluokilla sekä niiden aikataulu opetuksen järjestäjän vuosikellossa. Koululiikunnasta tulee Move!:n myötä tukitoimi suomalaisten peruskoulujen ennaltaehkäisevälle terveydenhuollolle.

Jotta fyysisen toimintakyvyn mittaustulokset olisivat käytettävissä koulujen laajoissa terveystarkastuksissa eri puolella Suomea, päädyttiin Move! -ohjausryhmässä aikanaan tähän kompromissiin eli liikunnan tunneilla tapahtuvien mittausten järjestämiseen jo elo-syyskuussa.

Koulujen syötettyä mittaustulokset valtakunnalliseen tietojärjestelmään syyskuun aikana valtion liikuntaneuvosto vastaa siitä, että kouluille toimitetaan kustannuksettomat Move!-palauteraportit loka-marraskuun aikana. Näitä raportteja voidaan hyödyntää muun muassa vanhempainilloissa sekä yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän työskentelyssä.

Miten mittauksia sovelletaan ja miten sovelletut tulokset merkitään valtakunnalliseen tietokantaan?

Keywords Move! Perusopetus

Move!-mittaukset voidaan toteuttaa sovelletulla tavalla oppilaille, joilla on pitkäaikaisia tai pysyviä toimimista vaikeuttavia haittoja tai vammoja (esimerkiksi vaikeuksia nähdä, kuulla, liikkua, keskittyä tai ymmärtää). Mikäli oppilaan osalta on perusteltua toteuttaa yksi tai useampi mittausosio sovelletusti, kirjataan oppilaan tuloslomakkeelle tuloksen lisäksi myös soveltamistapa.

Mittausten soveltamista ei ole tarkoitettu oppilaille, jolla on tilapäinen toimimista vaikeuttava haitta tai vamma, kuten nilkan nyrjähdys. Näissä tapauksissa mittaukset toteutetaan ja tulokset kirjataan niiltä osin kuin on mahdollista. Mikäli oppilas ei suorita esimerkiksi nilkan nyrjähdyksen takia yhtä tai useampaa mittausosiota, merkitään osion kohdalle ”ei suorittanut”.

Mikäli oppilaan osalta on perusteltua toteuttaa yksi tai useampi mittausosio sovelletusti, noudatetaan seuraavaa menettelyä:
Oppilaan tulokset ja soveltamisen tapa kirjataan tuloslomakkeelle. Mikäli oppilas ei voi suorittaa jotakin mittausosiota lainkaan, kirjoitetaan lomakkeeseen ”ei suorittanut”. Tärkeintä on, että oppilas ja hänen perheensä saavat mittauksista tietoa oppilaan fyysisestä toimintakyvystä. Lisäksi fyysisestä toimintakyvystä päästään keskustelemaan oppilaan ja perheen kanssa laajassa terveystarkastuksessa (mikäli huoltaja on antanut luvan mittaustulosten siirtämiseen käytettäväksi laajassa terveystarkastuksessa). 

Tulosten kirjaaminen valtakunnalliseen tietojärjestelmään:

Mikäli oppilas suoritti yhden tai useamman mittausosion sovelletusti, ei numeerisia mittaustuloksia syötetä järjestelmään lainkaan. Näin turvataan oppilaan anonymiteetti. Syöttölomakkeessa kysytään: ”Suorittiko oppilas jonkin mittausosioista sovelletusti?" Jos kysymykseen vastaa ”kyllä”, numeeristen tulosten syöttöruudut menevät ”harmaiksi” ja tuloksia ei pääse syöttämään. 

Uudet soveltamisohjeet on päivitetty Opettajan käsikirjaan, jonka löydät alla olevasta linkistä.

Mistä löytyy Opettajan opas ja muut materiaalit Move! -mittauksia varten?

Keywords Move! Perusopetus

 Move! -järjestelmän verkkosivujen osoite on www.oph.fi/move. Sivuilta löytyvät kaikki keskeiset käytännön toteutukseen liittyvät materiaalit. "Opettajan oppaalla" kysyjä tarkoitti varmaankin Opettajan käsikirjaa, joka löytyy mittausten käytännön järjestelyihin ohjeistusta ja tukea tarjoavalta Move!-mittaus-sivulta.

Miten kouluterveydenhuolto toimii oppilaan henkilökohtaisen tuloslomakkeen kanssa tarkastuksen jälkeen? Tarvitseeko terveydenhoitajan arkistoida heille toimitetut lomakkeiden yläosat?

Keywords Move! Perusopetus

 Seuraavassa vastaus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäriltä:

Tuloslomake on tarkastuksessa hyvä antaa takaisin oppilaalle tai huoltajalle. Se on ”muistilappu”, jota ei tarvitse arkistoida sen jälkeen, kun sen sisältämä oleellinen tieto on kirjattu potilasasiakirjoihin.

Mitä kouluterveydenhuolto kirjaa oppilaskohtaisista Move!-tuloksista oppilaan potilasasiakirjoihin?

Keywords Move! Perusopetus

 Seuraavassa vastaus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäriltä:

Terveystarkastuksesta kirjataan potilaskertomukseen kaikki lapsen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta oleellinen tieto. Move!-mittauksista on sovittu kirjattavaksi vähintään testin yhteispistemäärä, mutta lisäksi voi toki halutessaan kirjata myös pisteet eri osioista. Tärkeää olisi myöhemmin pystyä seuraamaan ja keskustelemaan oppilaan kanssa 5. ja 8.- luokan välillä tapahtuneista muutoksista tuloksissa.

Move!-testin viivajuoksun merkkiääni pysähtyy 13 kohdalla. Saisiko tämän asian korjattua pikaisesti?

Keywords Move! Perusopetus

 Selvitimme yhdessä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden tiedekunnan kanssa, joka on ollut vastuussa Move!:n mittauspatteriston ja materiaalien valmistamisesta. Seuraavassa Jyväskylän vastaus: ”Ongelma johtuu iOS -laitteiden (eli iPad/iPhone) ominaisuudesta, ei niinkään tiedostojen toimimattomuudesta. Probleema esiintyy silloin, kun äänimerkkiä soittaa suoraan nettisivuilta ns. streaminä. Laite käynnistää äänen laitteen selaimen (safarin) kautta suoraan verkosta, jolloin se helposti katkeaa esim. nettiyhteyden häiriöstä johtuen. Tällöin nauha alkaa jälleen alusta.

Ongelman voi ratkaista lataamalla äänimerkki tietokoneelle ja synkronisoimalla se iPadille/iPhonelle iTunes-ohjelman kautta. Tällöin äänimerkki tulee suoraan laitteen muistilta, eikä verkosta. Eli äänimerkki tulee ladata fyysisesti laitteelle. ”

Move!-mittaukset elo-syyskuussa vievät aikaa itse liikunnanopetuksesta. Miksi tätä ei ole opettajille resursoitu?

Keywords Move! Perusopetus

 Itse asiassa liikunnan opetukseen jää elo-syyskuussa, Move!-mittauksiin käytetty aika poisluettunakin, vähintään sama aikaresurssi kuin aiemmassa perusopetuksen valtioneuvoston tuntijaossa (1435/2001).

Osaltaan Move!-järjestelmän myötä liikunta oppiaineena sai vuoden 2012 valtioneuvoston asetuksessa (422/2012) perusopetuksen tuntijaosta +2 vuosiviikkotuntia lisää opetusaikaa. Koko perusopetuksen aikaisten liikuntatuntien kokonaismäärä lisääntyykin 1.8.2016 alkaen perusopetuksen aloittaneen oppilaan kohdalla yhteensä 76 opetustunnin verran eli 684 vuosiviikkotunnista 760 vuosiviikkotuntiin.

Jos esimerkiksi 1.8.2016 lähtien vuosiluokkien 3 - 6 yhteensä yhdeksän vuosiviikkotunnin opetuksen vähimmäismäärään nyt lisätty tunti on koulussa sijoitettu 5. vuosiluokalle, niin tällöin liikunnan opetuksen tuntimäärä lisääntyy kyseistä kouluvuotta kohden 76 tunnista yhteensä 114 tuntiin. Yksittäisellä opetusryhmällä noin 4 tunnin käyttäminen Move! -mittausten toteuttamiseen vie tässä tapauksessa liikunnan 5. vuosiluokan liikunnan kaikkinensa 114 opetustunnin vuosittaisesta opetusryhmäkohtaisesta kokonaismäärästä varsin pienen osan opetusresurssin kokonaislisäykseen ja liikunta-oppiaineen roolin muutokseen terveydenhuollon tukeen nähden. Edellä mainitulla esimerkillä Move! -mittauksiin käytetyn ajan lisäksi varsinaista opetusaikaa, esimerkiksi ulkoliikuntaan, jäisi siis pelkästään syyskuun aikana ainakin 8 oppituntia.

Miten pitäisi toimia, kun kunnassamme on useita kouluja, joissa ei ole ollenkaan sisäliikuntatilaa?

Keywords Move! Perusopetus

Move! -mittauksia voidaan tarvittaessa soveltaa koulun olosuhteiden mukaan. Lähtökohtaisesti mittausten luotettavuuden varmistamiseksi toivotaan, että mittausosiot toteutetaan vakioiduissa olosuhteissa, mutta koulu ja opettajat voivat käyttää omaa harkintaansa. Esimerkiksi 20 metrin viivajuoksun voi toteuttaa ulkona, mikäli koulusta puuttuu riittävän kokoinen sisäliikuntatila.

Näytetään 1-10/11