Usein kysytyt kysymykset

Koulujen ja oppilaitosten kaikille oppilaille ja opiskelijoille tarkoitetut yhteiset juhlat eivät voi olla uskonnollisia tilaisuuksia, mutta niihin voi sisältyä joitain uskontoon viittaavia elementtejä kuten yksittäinen virsi. --> Linkki tähän UKK-kysymykseen: Voiko kaikille yhteiseen koulun tai oppilaitoksen juhlaan sisältyä uskonnollisia elementtejä, kuten virsiä, ja kuinka monta niitä voi olla?

Esi- ja perusopetus:

Esi- ja perusopetuksen juhlat ovat osa opetusta ja toimintaa, johon oppilaiden tulee osallistua. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Koulun tulee tiedottaa oppilaiden huoltajille järjestettävistä tapahtumista ja niiden sisällöstä. 
Tarvittaessa huoltajien kanssa voidaan sopia oppilasta koskevista yksilöllisistä järjestelyistä, jos huoltaja ei halua oppilaan osallistuvan kaikkeen juhlaan kuuluvaan ohjelmaan. Järjestelyistä sovittaessa tulee ottaa huomioon oppilaan turvallisuus. Järjestelyt, kuten oppilaan siirtyminen toiseen tilaan osaksi aikaa, tulee toteuttaa hienotunteisesti ja mahdollisimman vähän huomiota herättävästi.

Lukio- ja ammatillinen koulutus:

Lukiossa juhlat ovat osa opetusta ja lukion toimintaa, johon opiskelijoiden tulee osallistua. 
Oppilaitoksen tulee tiedottaa opiskelijoille ja näiden huoltajille oppilaitoksessa järjestettävistä tapahtumista ja niiden sisällöstä. Tarvittaessa lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan kanssa sovitaan opiskelijaa koskevista yksilöllisistä järjestelyistä, jos opiskelija ei halua osallistua kaikkeen juhlaan kuuluvaan ohjelmaan. Järjestelyt, kuten opiskelijan siirtyminen toiseen tilaan osaksi aikaa, tulee toteuttaa hienotunteisesti ja mahdollisimman vähän huomiota herättävästi. 
 

Kyllä.

Yhteisiin juhliin voi sisältyä myös joitakin uskontoon viittaavia elementtejä. Perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Valiokunnan mietinnön mukaisesti juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Perustuslakivaliokunnan mukaan koulun perinteisiin juhliin voi sisältyä muitakin vastaavia sinänsä uskonnollista alkuperää olevia traditioita. (Perustuslakivaliokunnan mietintö 10/2002 vp. ja 2/2014 vp. ja 16/2021 vp.)

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on marraskuussa 2019 antamassaan ratkaisussa (EOAK/2186/2018) katsonut, että kun koulun joulujuhla on pidetty kirkossa, juhlassa on laulettu virsiä, esitetty jouluevankeliumi ja seurakunnan pappi on pitänyt puheen, juhla on merkittäviltä osin sisältänyt uskonnollista ainesta ja sitä on kokonaisuutena arvioiden pidettävä uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Apulaisoikeusasiamies katsoi koulun menetelleen lainvastaisesti järjestämällä koulun joulujuhlan uskonnollisena tilaisuutena. 

Perustuslakivaliokunnan ja eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen linjausten pohjalta tarkkaa rajaa uskontoon viittaavien elementtien sallitulle määrälle koulun tai oppilaitoksen yhteisissä juhlissa ei voida antaa, vaan asia jää opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai koulun tai oppilaitoksen harkittavaksi. Harkinnassa tulee kiinnittää huomiota juhlasta muodostuvaan kokonaisuuteen ja uskonnollisten elementtien osuuteen siinä.
 

Ei.

Yhteiset juhlat ovat perusopetusasetuksen (852/1998) 3 §:n 5 momentin mukaisia lukuvuoden päättäjäisiä ja muita yhteisiä tapahtumia, jotka ovat kaikille oppilaille tarkoitettuja (ks. EOAK/2186/2018).  Myös lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa oppilaitoksen yhteiset juhlat ovat tarkoitetut kaikille oppilaitoksen opiskelijoille. Nämä juhlat eivät voi olla uskonnollisia tilaisuuksia, eikä niille järjestetä vaihtoehtoisia tilaisuuksia.

Uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset tulee järjestää erillään muusta toiminnasta, ja ne tulee myös nimetä siten, että oppilaille ja huoltajille tai opiskelijoille muodostuu oikea käsitys tilaisuuden tai toimituksen uskonnollisesta luonteesta. Esimerkiksi joulukirkkoa ei tule kutsua lukukauden päättäjäisjuhlaksi tai koulun/oppilaitoksen joulujuhlaksi.

Kyllä.

Erilaiset uskonnot ovat vaikuttaneet monin tavoin kulttuureihin ja yhteiskuntiin. Näitä vaikutuksia käsitellään opetussuunnitelman mukaisessa opetuksessa perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa eri oppiaineissa. 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 yksi laaja-alaisen osaamisen kokonaisuuksista on ”Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu”. Se sisältää muun muassa tavoitteita, jotka liittyvät kulttuuriperintöön sekä kulttuuriseen, kielelliseen, uskonnolliseen ja katsomukselliseen moninaisuuteen liittyvään osaamiseen. 

Opetussuunnitelman mukaisessa opetuksessa voidaan tarkastella erilaisia katsomuksia ja uskontoon viittaavia ja uskonnollista alkuperää olevia lähteitä tai teoksia.  Myös esimerkiksi konsertit, teatteriesitykset ja taidenäyttelyt voivat olla osa opetussuunnitelman mukaista opetusta. Esimerkiksi yksittäinen uskontoon viittaava teos kaikille oppilaille tarkoitetussa konsertissa ei tee tilaisuudesta uskonnollista tilaisuutta. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetus on oppilaita uskonnollisesti sitouttamatonta. Oppilaan tulee osallistua opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen.

Uskonnolliset tilaisuudet sisältävät uskonnon harjoittamista. Uskonnollisia tilaisuuksia ovat esimerkiksi jumalanpalvelukset ja muut uskonnolliset toimitukset tai uskonnolliset päivänavaukset.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on ratkaisuissaan EOAK/1609/2019 ja EOAK/1417/2019 kehottanut kouluja jatkuvasti ylläpitämään ja kehittämään uskontoon ja vakaumuksiin liittyvää yhteistyötä kotien kanssa, ottamaan näitä kysymyksiä esille oppilaiden kanssa ja kiinnittämään huomiota riittävään ja oikea-aikaiseen tiedottamiseen.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mukaan esimerkiksi musiikkiluokkien kristillisiin tai muihin uskonnollisiin perinteisiin liittyvien konserttien toteuttamisessa tulee tehdä yhteistyötä sekä oppilaiden että kotien kanssa. Tässä yhteistyössä oppilaiden ja kotien on mahdollista tuoda esille maailmankatsomukselliset ongelmat, joita konsertista ja sen harjoittelusta voi aiheutua. Tällaisiin vakaumukseen liittyviin ristiriitatilanteisiin tulee suhtautua kunnioittavasti ja niiden selvittämiseen tulee etsiä kuhunkin tilanteeseen sopivia ratkaisuja. Tällaisten ratkaisujen etsiminen on perusteltua toteuttaa paikallisesti, tarvittaessa koulu- tai luokkakohtaisesti. Ratkaisujen perusteella oppilaita ei saa pakottaa tai painostaa toimimaan vakaumuksensa vastaisesti, esimerkiksi laulamaan virsiä. (EOAK/1609/2019; EOAK/1417/2019.)     
 

Kyllä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten aikana on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä vaihtoehtoista ja mielekästä toimintaa (perustuslakivaliokunta 2/2014 vp). Opetushallituksen mielestä lähtökohtana tulee aina olla, että vaihtoehtoista toimintaa on tarjolla. 

Vaihtoehtoisen toiminnan tulee olla, uskonnollista sisältöä lukuun ottamatta, luonteeltaan ja tavoitteiltaan mahdollisimman samankaltaista kuin siinä tilaisuudessa, jonka tilalla muuta toimintaa järjestetään. Vaihtoehtoista tilaisuutta ei ole välttämätöntä järjestää samanaikaisesti uskonnollisen tilaisuuden kanssa, mutta järjestelyjen tulee olla oppilaiden kannalta tasapuolisia.

Ei.

Uskonnolliset tilaisuudet tulee järjestää erillään muusta toiminnasta. Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteiden mukaan opetus on oppilaita uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019).

Uskonnon opetuksesta todetaan Opetushallituksen ohjeessa kuitenkin myös seuraavaa:
Uskonnon opetukseen sisältyy olennaisena osana kunkin oppimäärän mukaisen uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten tuntemus. Uskontoon perehtymiseen kuuluu myös tutustuminen uskonnonharjoittamisen muotoihin ja tapoihin. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietinnön (10/2002 vp) mukaisesti tutustuminen rukouksiin, virsiin ja uskonnollisiin toimituksiin on osa uskonnon opetusta. Esimerkiksi opetukseen liittyvä opintokäynti, jossa tutustutaan kirkkoon, moskeijaan tai vastaavaan uskonnolliseen rakennukseen tai seurataan uskonnollista toimitusta siihen osallistumatta, ei ole uskonnollinen tilaisuus vaan osa opetusta. 

Kaiken opetuksen ja muun toiminnan tulee olla pedagogisesti perusteltua ja opetussuunnitelman mukaista. Uskonnollisia tiloja voidaan käyttää oppimisympäristöinä myös muussa yhteydessä kuin osana katsomusopetusta, esimerkiksi kulttuuriperinnön, taiteen, arkkitehtuurin ja historian näkökulmista.
 

Kyllä.

Uskonnollisia tiloja voidaan käyttää oppimisympäristöinä myös muussa yhteydessä kuin osana katsomusopetusta, esimerkiksi kulttuuriperinnön, taiteen, arkkitehtuurin, ja historian näkökulmista. Kaiken opetuksen ja muun toiminnan tulee olla pedagogisesti perusteltua ja opetussuunnitelman mukaista.

Kyllä, huolelliseen harkintaan perustuen.

Opetushallitus korostaa huolellisen harkinnan tärkeyttä, jos juhlia suunnitellaan järjestettäväksi uskonnollisissa tiloissa. Koulun tai oppilaitoksen yhteiset juhlat ovat tarkoitetut kaikille koulun oppilaille ja heidän huoltajilleen tai opiskelijoille. Siksi juhlien järjestelyissä, kuten juhlapaikan valinnassa, tulee pyrkiä siihen, etteivät järjestelyt rajaa ketään jäämään pois juhlasta vakaumukseen liittyvien syiden vuoksi.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa (EOAK/2186/2018) pidettiin ongelmallisena, koulun juhlan järjestämistä kirkkosalissa. Sen sijaan perustuslakivaliokunta on mietinnössään (16/2021) linjannut, että koulun juhlan järjestäminen kirkossa ei sellaisenaan tee tilaisuudesta uskonnollista eikä sen sisällöstä uskonnon harjoittamista. Perustuslakivaliokunta toteaa, että kirkkotiloja käytetään tavanomaisesti erilaisiin ei-uskonnollisiin tilaisuuksiin kuten konsertteihin ja muihin esityksiin. Valiokunnan mielestä kirkkotilan tai muun uskonnollisen tilan käyttöä juhlaa järjestettäessä ei voida pitää lähtökohtaisesti perustuslainvastaisena. 

Samalla valiokunta kuitenkin korostaa, että kirkkotilan tai minkä tahansa selvästi uskonnollisen tilan käyttöön juhlan pitopaikkana liittyy uskonnonvapauden, yhdenvertaisuuden ja julkisen vallan neutraalisuuden kannalta jännitteitä. Ne vaikuttavat myös esimerkiksi siihen, minkälaista sisältöä voidaan pitää hyväksyttävänä järjestettäessä opetukseen kuuluvia juhlia tällaisessa tilassa.

Perustuslakivaliokunnan mukaan käytettäessä kirkkotilaa tai muuta uskonnollista tilaa koulun juhlien järjestämiseen on kokonaisuutena varmistuttava siitä, että oppilaiden uskonnon ja omantunnon vapaus tulee yhdenvertaisesti turvatuksi. 
 

Lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviin opintojaksoihin voivat kuulua eri oppiaineryhmissä tai oppiaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Lukiodiplomit täydentävät lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan koulutuksen järjestäjän tarjoamien lukiodiplomien osalta lukiodiplomien tehtävä, yleiset tavoitteet ja arviointi sekä tavoitteet ja keskeiset sisällöt lukiodiplomeittain kahden opintopisteen laajuisina opintojaksoina. Lukiodiplomi voi sisältyä oppiaineen oppimäärän valinnaisiin opintoihin paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetyllä tavalla.

Lukiodiplomit eivät ole valtioneuvoston lukiokoulutuksesta antaman asetuksen (810/2018) liitteen mukaisia pakollisia tai valtakunnallisia valinnaisia opintoja. Asetuksen 12 §:n mukaisesti lukiokoulutuksen oppimääriin voi sisältyä lukiodiplomeita ja muita valinnaisia opintoja koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Näistä paikallisista valinnaisista opinnoista voidaan antaa arvosanaksi paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarvosana tai suoritusmerkintä (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019, luku 5.2.1).

Lukiodiplomin suorittanut opiskelija saa lukion päättötodistuksen liitteenä lukiodiplomitodistuksen, johon sisältyy muun muassa lukiodiplomista annettu arvosana (4–10).

Oppiaineiden eri oppimäärät on tarkoitettu vaihtoehtoisiksi tavoiksi opiskella tiettyjä oppiaineita eikä niitä tule siten sisältyä opiskelijan opintosuunnitelmaan kuin yksi kustakin oppiaineesta. Oppimäärä valitaan aloitettaessa oppiaineen opiskelu. Jos opiskelija tulee myöhemmin siihen tulokseen, että toinen oppimäärä vastaisi paremmin hänen taitojaan ja tavoitteitaan, oppimäärää on mahdollista vaihtaa kesken opintojen. Tällaisiin tilanteisiin on olemassa ohjeet lukion opetussuunnitelman perusteissa (luku 5.2.5).

Mikäli opiskelija haluaa suorittaa yksittäisiä opintojaksoja toisesta oppimäärästä, ne voidaan lukea hyväksi opiskelijan varsinaisen oppimäärän valinnaisiin opintoihin. Opiskelijalla voi olla päättötodistuksessaan oppiaineesta vain yhden laajuinen oppimäärä.

Ylioppilastutkintoa suorittavalta kokelaalta vaadittavaan viiden kokeen yhdistelmään voi kuulua vain yksi koe samassa oppiaineessa. Kokelas voi lisäksi suorittaa yhden tai useamman muun kokeen.