Usein kysytyt kysymykset

Päivitetty 27.12.2022

Koulutuksen järjestäjällä tarkoitetaan tässä tekstissä esi- ja perusopetuksen, lukio- ja ammatillisen koulutuksen, tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA), työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen (TELMA) sekä vapaan sivistystyön oppivelvollisuuskoulutuksen järjestäjää oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1 §:n mukaisesti. Opiskelijalla tarkoitetaan myös esi- ja perusopetuksen oppilasta. Opiskeluhuoltopalveluilla tarkoitetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja.

Opiskelijan tietojen luovutuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa koulutuksen järjestäjä antaa hallussaan olevia opiskelijaa koskevia tietoja hyvinvointialueille opiskeluhuoltopalvelujen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi. Arjessa puhutaan yleensä tietojen siirrosta tai tiedonkulusta, joka on voitu toteuttaa erilaisin tavoin. Tietoja on voitu esimerkiksi siirtää suoraan järjestelmien välillä tai antamalla käyttöoikeuksia koulutuksen järjestäjän opiskelijahallintajärjestelmiin. Tietoja on voitu siirtää myös antamalla tarvittavista tiedoista kopio tai tuloste.

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijan tiedot on luovutettu lain mukaisesti. Koulutuksen järjestäjän on siten ennen tietojen luovutusta tarkistettava, että laissa säädetyt edellytykset luovutukselle täyttyvät. Luovutus ja sen perusteet tulee myös kirjata ylös siten, että järjestäjä voi tarvittaessa jälkikäteen osoittaa luovutuksen olleen lainmukainen. Edellytyksiä arvioitaessa on tärkeää tunnistaa muun muassa se, mihin henkilörekisteriin luovutettavat tiedot kuuluvat, ovatko luovutettavaksi tarkoitetut tiedot julkisia vai salassa pidettäviä sekä millä menetelmällä tiedot aiotaan luovuttaa. Edellytysten arviointia käsitellään tarkemmin jäljempänä.

1. Voiko koulutuksen järjestäjä antaa pääsyn opiskelijahallintojärjestelmäänsä opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisille eli opiskeluhuollon kuraattoreille, psykologeille, terveydenhoitajille ja lääkäreille myös sen jälkeen kun nämä ovat siirtyneet hyvinvointialueiden palvelukseen vuoden 2023 alussa? 

Vaikka opiskeluhuollon kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat ja lääkärit siirtyvät vuodenvaihteessa hyvinvointialueiden palvelukseen, heidän oikeutensa opiskelijoiden tietojen käsittelyyn lakisääteisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi säilyy ennallaan, eikä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus muuta asiaa. Hyvinvointialueen työntekijöillä voi edelleen säilyä tunnukset sähköisiin järjestelmiin kuten Wilmaan, jos henkilön tehtäviin kuuluu oikeus käsitellä tietoja ja jos järjestelmään toteutettu katseluyhteys on lainmukainen.

Yksittäistä opiskelijaa koskevaa tietoa voidaan luovuttaa opiskeluhuoltopalvelun työntekijälle, jos kyseessä on sellainen työntekijä, joka kuuluu opiskelijan tueksi suostumuksella koottuun monialaiseen asiantuntijaryhmään. Mikäli kyseessä on työntekijä, joka ei ole mukana opiskelijan asian hoitamisessa monialaisessa yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa, voi tietoa opiskelijasta luovuttaa lain säännöksen perusteella tai suostumuksella. Tietojen luovuttamisesta on kyse esimerkiksi silloin, kun koulutuksen järjestäjä antaa toisen viranomaisen palveluksessa olevalle henkilölle, kuten hyvinvointialueen palveluksessa työskentelevälle opiskeluhuollon psykologille tai kuraattorille, pääsyn omiin tietojärjestelmiinsä ja niissä oleviin henkilötietoihin.

Mikäli rajattua, tietotarpeen mukaista pääsyä tietojärjestelmiin ei pystytä antamaan, täytyy tietojen luovuttaminen järjestää muuten kuin pääsyllä kaikkiin tietojärjestelmässä oleviin tietoihin. Opiskeluhuollon kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat ja lääkärit saavat käsitellä vain niitä tietoja, joita he tarvitsevat työtehtäviensä hoitamisessa. Tiedon luovuttamistilanteessa on tärkeää se, että tiedon pyytäjä pystyy yksilöimään sen, mitä tietoja hän tarvitsee ja millä perusteella. Tiedon luovuttaja saa luovuttaa vain sellaisia tietoja, joihin tiedon pyytäjällä on lakisääteinen oikeus tai asiakkaan tai tämän huoltajan suostumus.

Koulutuksen järjestäjä kerää ja käsittelee opiskelijoiden henkilötietoja koulutuksen järjestämistä varten. Nämä tiedot muodostavat koulutuksen opiskelijarekisterin, jonka tietoja säilytetään ja käsitellään koulutuksen järjestäjän opiskelijahallintojärjestelmässä. Koulutuksen järjestäjä vastaa opiskelijarekisteriin kuuluvien henkilötietojen lainmukaisesta käsittelystä tietosuoja-asetuksen mukaisena rekisterinpitäjänä. Tilanteessa, jossa koulutuksen järjestäjä antaa pääsyn opiskelijarekisterin tietoihin (ml. opiskelijan nimi, yhteystiedot) hyvinvointialueen kuraattorille, psykologille, terveydenhoitajalle tai lääkärille, on kyse opiskelijan henkilötietojen luovuttamisesta toiselle rekisterinpitäjälle. Koulutuksen järjestäjän on siten ennen pääsyn antamista tarkistettava, että lakisääteiset edellytykset luovutukselle täyttyvät. Luovutuksen jälkeen hyvinvointialue vastaa tietojen lainmukaisesta käsittelystä rekisterinpitäjänä siinä tarkoituksessa, johon tiedot on luovutettu.

Opiskeluhuoltoa toteuttavien terveydenhuollon ammattihenkilöiden (terveydenhoitaja, psykologi ja lääkäri) laatimat potilasasiakirjat tallennetaan terveydenhuollon lainsäädännön mukaan, ja rekisterinpitäjänä toimii palvelun järjestänyt hyvinvointialue. Opiskeluhuollon kuraattorin asiakaskertomukset tallennetaan sosiaalihuollon lainsäädännön mukaan, ja rekisterinpitäjänä toimii palvelun järjestänyt hyvinvointialue. Koulutuksen järjestäjä ylläpitää edelleen rekisterinpitäjänä monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon asiantuntijaryhmien työstä muodostuvaa rekisteriä (opiskeluhuoltorekisteri). Rekisteriin tallennetaan monialaisessa yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa asiantuntijaryhmän työstä laadittavat opiskeluhuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat ml. suostumukset. Rekisterinpitäjän eli koulutuksen järjestäjän on nimettävä rekisterille vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet kaikille opiskelijan asiantuntijaryhmään osallistuville opiskeluhuollon ammattilaisille (opettajille ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisille) rekisteriin tallennettaviin tietoihin.

Opiskelijarekisterin julkisten henkilötietojen luovuttamiseen sovelletaan julkisuuslain 16 §:n 3 momenttia. Säännöksen mukaan viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja. Luovutuksessa on myös noudatettava yleisiä tietosuojaperiaatteita. Edellä mainittu tarkoittaa muun muassa sitä, että luovutuksensaajalla on oltava tietosuoja-asetuksen mukainen oikeusperuste tietojen käsittelyyn ja että luovutettavat tiedot ovat tarpeellisia kuraattorien, psykologien, terveydenhoitajan ja lääkärin tehtävien hoitamiseksi. Luovutus on myös toteutettava tietoturvallisesti. Mikäli luovutettaviin tietoihin sisältyy salassa pidettäviä tietoja, tietoja voidaan luovuttaa julkisuuslain 26 §:n mukaisesti vain suostumuksella tai jos tiedonsaantioikeudesta tai velvollisuudesta luovuttamiseen on erikseen säädetty.

Koulutuksen järjestäjän on myös huomioitava tietojen luovutustapaan liittyvät säännökset. Mikäli tietojen luovutus toteutetaan antamalla käyttöoikeus järjestelmään, kyse on katseluyhteyden avaamisesta toiselle viranomaiselle. Katseluyhteyden avaamisen edellytyksistä säädetään tarkemmin tiedonhallintalain 23 §:ssä. Katseluyhteyden avaaminen edellyttää muun muassa sitä, että katselumahdollisuus on rajattu vain yksittäisiin hakuihin, jotka voivat kohdistua tiedonsaantioikeuden mukaisiin tarpeellisiin tai välttämättömiin tietoihin. Tietoja on lisäksi mahdollisuus luovuttaa myös teknisen rajapinnan välityksellä. Katseluyhteyden avaamisen ja teknisen rajapinnan käytön edellytyksiä on käsitelty tarkemmin tiedonhallintalautakunnan suosituksessa 2021:21. Rekisterinpitäjän on mahdollista luovuttaa tietoa toiselle rekisterinpitäjälle myös muuten kuin vain antamalla käyttöoikeuksia, esimerkiksi salatulla sähköpostilla.

2. Voiko koulutuksen järjestäjä luovuttaa opiskelijoiden nimet ja syntymäajat koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon?

Opiskelijoiden nimet, syntymäajat ja muut perustiedot sisältyvät koulutuksen järjestäjän opiskelijarekisteriin. Tietojen luovutus opiskelijarekisteristä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon määräytyy samojen säännösten mukaisesti kuin mitä edellä kohdassa 1 on esitetty yksilökohtaisen opiskeluhuollon osalta.

Tietosuojavaltuutettu on arvioinut ratkaisussaan (TSV 95/41/2000, 31.5.2000) opiskelijoiden nimi- ja syntymäaikatietojen luovuttamista koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi. Ratkaisun perusteella koulutuksen järjestäjä voi jatkossakin luovuttaa opiskelijan nimen ja syntymäajan näiden palveluiden järjestämistä varten niiltä osin, kuin tiedot ovat tarpeen hyvinvointialueen lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. Myös tieto opiskelijan luokasta ja ryhmästä voidaan luovuttaa, mikäli tieto on tässä tarkoituksessa tarpeellinen. Hyvinvointialueen velvoitteesta koulu- ja opiskeluterveydenhuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvistä tehtävistä on säädetty tarkemmin muun muassa terveydenhuoltolain 15 a, 16 ja 17 §:ssä. Ratkaisun mukaan opiskelijan henkilötunnus voidaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa kerätä kuitenkin vasta hoitosuhteen alkaessa opiskelijalta itseltään.

Päivitetty 27.12.2022. Lisätty tarkennus, että hyvinvointialueen työntekijöillä voi edelleen säilyä tunnukset sähköisiin järjestelmiin kuten Wilmaan, jos henkilön tehtäviin kuuluu oikeus käsitellä tietoja ja jos järjestelmään toteutettu katseluyhteys on lainmukainen.

Opiskelija voi pyytää saada tietoa koulutuksen järjestäjän asiakirjoista julkisuuslain nojalla. Tällöin koulutuksen järjestäjän tulee arvioida, onko opiskelijalla oikeus pyytämiinsä tietoihin julkisuuslain 11 §:n asianosaisen tiedonsaantioikeuden perusteella. Opiskelija voi pyytää tietoja myös 12 §:n nojalla, jonka mukaan jokaisella on oikeus saada tieto hänestä itsestään viranomaisen asiakirjaan sisältyvistä tiedoista. Näihin oikeuksiin on säädetty joitakin rajoituksia. Julkisuuslain 11 §:n mukaan asianosaisella, tämän edustajalla tai avustajalla ei ole edellä mainittua oikeutta esimerkiksi silloin, jos tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua, lapsen etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua.

Opiskelijalla voi myös olla tietosuojalainsäädännön mukaan oikeus saada tieto siitä, mitä tietoja hänestä on opiskeluhuoltokertomukseen kirjattu sekä oikeus tutustua näihin tietoihin. Kyse on rekisteröidyn oikeudesta saada pääsy omiin tietoihinsa, jota voidaan rajoittaa vain laissa erikseen määritellyissä tilanteissa. Esimerkiksi tietosuojalain 34 §:n 1 momentin mukaan rekisteröidyllä ei ole oikeutta tutustua hänestä kerättyihin tietoihin muun muassa silloin, kun tiedon antamisesta saattaisi aiheutua vakavaa vaaraa rekisteröidyn terveydelle tai hoidolle tai rekisteröidyn tai jonkun muun oikeuksille. 

Opiskelijan huoltajalla on vastaavat oikeudet itseään koskevien tietojen osalta sekä ei-päätöskykyiseksi todetun alaikäisen lapsensa tietojen osalta. Huoltajan pyyntöjä käsitellessä onkin tärkeää tunnistaa, onko huoltaja esittänyt pyynnön opiskelijan puolesta tämän laillisena edustajana, vai haluaako huoltaja käyttää itselleen kuuluvia oikeuksia. Lisäksi koulutuksen järjestäjän on tarkistettava, onko huoltajalla oikeus kaikkiin pyytämiinsä tietoihin. Huoltajalla ei esimerkiksi ole oikeutta opiskelijaa koskeviin tietoihin, jos alaikäinen opiskelija on pätevästi kieltänyt tietojensa antamisen huoltajalleen oppilas- ja opiskelijahuoltolain 18 §:n mukaisesti tai jos tietojen antaminen on esimerkiksi julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 1 kohdan perusteella vastoin lapsen etua. Arvion alaikäisen päätöskyvystä tekee opiskeluhuoltopalveluissa työskentelevä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Arvion lapsen edusta julkisuuslaissa tarkoitetulla tavalla tekee koulutuksen järjestäjä.

Rekisteröidyn oikeuksia ja niiden toteuttamista on käsitelty tarkemmin OPH:n tietosuojaoppaassa (ks. linkki alla). Tietojen luovuttamista julkisuuslain nojalla on käsitelty tarkemmin OPH:n Julkisuus- ja tiedonhallinta opetustoimessa -oppaassa (ks. linkki alla).

Kun opiskeluhuollon monialaisessa asiantuntijaryhmässä selvitetään yksittäisen opiskelijan opiskeluhuollon tarvetta, tai kun sen jäsenet toteuttavat jo suunniteltuja ja sovittuja yksilökohtaisen opiskeluhuollon tukitoimia, asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön on kirjattava ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet voivat tehdä kirjauksia opiskeluhuoltokertomukseen, jotka tallennetaan opiskeluhuoltorekisteriin.

Koulutuksen järjestäjä vastaa tietojärjestelmästä, jossa opiskeluhuoltorekisterin tietoja käsitellään, joten koulutuksen järjestäjän tehtävänä on määritellä tarvittavat käyttöoikeudet asiantuntijaryhmän jäsenille. Käyttöoikeudet on määriteltävä käyttäjän tehtäviin liittyvien käyttötarpeiden mukaan, ja ne on pidettävä ajantasaisina. Käytöstä on kerättävä tarpeelliset lokitiedot. Koulutuksen järjestäjän on huomioitava myös muussa lainsäädännössä asetetut vaatimukset käsittelyn turvallisuudelle ja käyttäjien tunnistamiselle. Näitä vaatimuksia sisältyy muun muassa tietosuoja-asetukseen, tiedonhallintalakiin sekä digipalvelulakiin.

Monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja sen kokoonpanoon vaaditaan opiskelijan (tai tilanteen mukaan hänen huoltajansa) suostumus, joten koulutuksen järjestäjän on määriteltävä ryhmän jäsenten käyttöoikeudet opiskeluhuoltorekisteriin opiskelijakohtaisesti ja suostumusta noudattaen. Jos suostumus perutaan esimerkiksi tietyn ryhmän jäsenen osalta, hänen käyttöoikeutensa opiskeluhuoltorekisteriin on poistettava. Käyttöoikeudet poistetaan myös silloin, kun asiantuntijaryhmä ei enää työskentele. Jos ryhmään tulee uusi jäsen suostumuksen perusteella, hänelle annetaan käyttöoikeus rekisteriin. Asiantuntijaryhmään mahdollisesti osallistuville, oppilaitoksen ulkopuolisille asiantuntijoille tai opiskelijan läheisille ei kuitenkaan voida antaa käyttöoikeuksia opiskeluhuoltorekisteriin.

Jos koulutuksen järjestäjä ja opiskeluhuoltopalvelut haluavat tarjota mahdollisuuden opiskeluhuoltopalvelujen ajanvaraukseen yhteisessä käyttöliittymässä (kuten Wilma tai vastaava), koulutuksen järjestäjän ja opiskeluhuoltopalveluiden on ensin varmistettava, että tietojenkäsittely on mahdollista toteuttaa ratkaisussa lainmukaisesti. Ajanvarausten hallinnointi kuuluu opiskeluhuoltopalveluiden tehtäviin, joten koulutuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta tarjota käyttöliittymäänsä opiskeluhuoltopalveluiden käytettäväksi tähän tarkoitukseen, mutta opiskeluhuoltopalvelujen sujuvaksi järjestämiseksi yhteistyö eri tahojen kesken on hyvä asia.

Molempia viranomaisia koskevia tiedonhallinnan ja tietojen käsittelyn velvoitteita sisältyy useaan säädökseen. Koulutuksen järjestäjän ja opiskeluhuoltopalveluiden tulisi esimerkiksi tarkistaa, edellyttääkö suunniteltu ratkaisu tiedonhallintalain mukaisen muutosvaikutustenarvioinnin sekä tietosuojalainsäädännössä määritellyn tietosuojan vaikutustenarvioinnin laatimista (ks. linkki alla). Huomioitavia velvoitteita sisältyy lisäksi muun muassa arkistolakiin, lakiin digitaalisten palveluiden järjestämisestä sekä laissa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa. Koulutuksen järjestäjän ja opiskeluhuoltopalvelujen on myös varmistuttava, että järjestely on mahdollinen hankintalainsäädännön näkökulmasta. 

Yhteisessä viestintäratkaisussa koulutuksen järjestäjä ja opiskeluhuoltopalvelut käyttävät ratkaisua toisistaan erillisinä viranomaisina, ja molempien on pystyttävä toteuttamaan niille kuuluvat lakisääteiset velvoitteet täysimääräisesti. Jos koulutuksen järjestäjän hankkimaa käyttöliittymää tai muuta vastaavaa viestintäratkaisua ei ole alun perin suunniteltu kahden eri viranomaisen käyttöä varten, sitä tulee kehittää vastaamaan lakisääteisiä velvoitteita.

Esimerkiksi opiskeluhuoltopalveluiden asiakkuus ja siihen liittyvät tiedot, kuten ajanvaraukset ja muu henkilökohtainen viestintä, ovat opiskeluhuollon salassa pidettäviä tietoja, jolloin huomioitavaksi tulee myös opiskeluhuoltopalveluihin sovellettava sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan kuuluva lainsäädäntö.

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijoilla ja heidän huoltajillaan on tieto oppilaitoksen ja sen opiskelijoiden käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta. Tiedotuksessa tulee tarjota tietoa siitä, mitä opiskeluhuoltopalveluja on saatavilla ja miten niiden piiriin pääsee. Opiskeluhuollosta on tiedotettava saavutettavalla tavalla, ja tarvittaessa on käytettävä vaihtoehtoisia kommunikoinnin menetelmiä ja tarvittavia kieliä, kuten esimerkiksi viittomakieltä ja selkokieltä. Koulutuksen järjestäjä voi käyttää Wilmaa tai muuta vastaavaa ratkaisua opiskeluhuoltopalveluista tiedottaessaan, kunhan tietosuoja-asetuksen ja tiedonhallintalain ja muiden lakien vaatimukset on huomioitu. Saavutettavuudesta on säädetty tarkemmin laissa digitaalisten palveluiden tarjoamisesta.

Opiskeluhuoltopalveluja ohjaa ja kehittää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhteistyössä Opetushallituksen kanssa, kumpikin oman hallinnonalansa mukaisesti. Opetushallituksen tehtäviin kuuluu myös antaa ohjausta ja neuvontaa toimialallaan.

Opetushallituksella ei sen sijaan ole toimivaltaa valvoa, toimiiko koulutuksen järjestäjä lain mukaisesti. Opetushallitus voi siten yleisellä tasolla ohjeistaa esimerkiksi tietojen käsittelyyn kohdistuvista vaatimuksista, mutta se ei voi linjata täyttääkö koulutuksen järjestäjän käyttämä tietojärjestelmä tai sen käyttöliittymä (kuten Wilma) kyseiset vaatimukset. Sosiaali- ja terveyspalveluja valvovat Aluehallintovirastot ja Valvira. 

Koulutuksen järjestäjä saa luovuttaa psykologille opiskelijan nimen ja syntymäajan sekä luokka- tai ryhmätiedot opiskelijan yksilöintiä varten ja sen tarkistamiseksi, onko opiskelijalla oikeus saada psykologipalveluita. Psykologille saa myös luovuttaa opiskelijan huoltajan nimen, yhteystiedot ja tiedonsaantioikeudet, kun psykologilla on tarve olla yhteydessä opiskelijan huoltajaan.

Jos psykologi tarvitsee muita tietoja psykologipalveluiden toteuttamista varten, psykologi määrittelee tarvitsemansa tiedot tapauskohtaisesti. Näiden tietojen luovuttaminen edellyttää suostumusta opiskelijalta tai hänen huoltajaltaan opiskelijan itsenäisestä päätöskyvystä riippuen.

Koulutuksen järjestäjä vastaa tietojen luovuttamisen lainmukaisuudesta. Lue tarkemmin tietojen luovuttamisesta psykologipalveluihin Opetushallituksen tukimateriaalista (ks. linkki alla).

Koulutuksen järjestäjä saa luovuttaa kuraattorille opiskelijan nimen ja syntymäajan sekä luokka- tai ryhmätiedon opiskelijan yksilöintiä varten ja sen tarkistamiseksi, onko opiskelijalla oikeus saada kuraattoripalveluita. Kuraattorille saa myös luovuttaa opiskelijan huoltajan nimen, yhteystiedot ja tiedonsaantioikeudet, kun kuraattorilla on tarve olla yhteydessä opiskelijan huoltajaan. Jos kuraattorilla on tarve saada opiskelijaan liittyviä muita tietoja palvelun tarpeen ja kiireellisyyden arviointia varten, kuraattori määrittelee tapauskohtaisesti tarvitsemansa välttämättömät tiedot. Näiden tietojen luovuttaminen perustuu suoraan lakiin, eikä tietojen luovuttamiseen pyydetä suostumusta.

Jos kuraattori tarvitsee muita tietoja kuraattoripalveluiden toteuttamista varten, kuraattori määrittelee tarvitsemansa välttämättömät tiedot tapauskohtaisesti. Välttämättömien tietojen luovuttaminen perustuu suoraan lakiin (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) 20 §), eikä tietojen luovuttamiseen pyydetä suostumusta. Muiden kuin välttämättömien tietojen luovuttaminen edellyttää suostumusta opiskelijalta tai hänen huoltajaltaan opiskelijan itsenäisestä päätöskyvystä riippuen.

Koulutuksen järjestäjä vastaa tietojen luovuttamisen lainmukaisuudesta. Lue tarkemmin tietojen luovuttamisesta kuraattoripalveluihin Opetushallituksen tukimateriaalista (ks. linkki alla).

Koulutuksen järjestäjä saa luovuttaa terveydenhoitajalle opiskelijan nimen, syntymäajan sekä luokka- tai ryhmätiedot opiskelijan yksilöintiä ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusten järjestämistä varten. Terveydenhoitajalle saa myös luovuttaa opiskelijan huoltajan nimen, yhteystiedot ja tiedonsaantioikeudet, kun terveydenhoitajalla on tarve olla yhteydessä opiskelijan huoltajaan. Näiden tietojen luovuttaminen perustuu suoraan lakiin, eikä tietojen luovuttamiseen pyydetä suostumusta.

Jos terveydenhoitaja tarvitsee muita tietoja opiskelijan tuen tarpeen selvittelyä ja tukemista varten, terveydenhoitaja määrittelee tapauskohtaisesti tarvitsemansa tiedot. Näiden tietojen luovuttaminen edellyttää suostumusta opiskelijalta tai hänen huoltajaltaan opiskelijan itsenäisestä päätöskyvystä riippuen.

Koulutuksen järjestäjä vastaa tietojen luovuttamisen lainmukaisuudesta. Lue tarkemmin tietojen luovuttamisesta koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon Opetushallituksen tukimateriaalista (ks. linkki alla).

Tieto oppilaan ja opiskelijan poissaolosta on julkinen tieto. Poissaolon syy voi kuitenkin olla salassa pidettävä, kuten sairaus, eikä se saa ilmetä tietoa luovutettaessa. Jos poissaolotietoja annetaan pidemmältä ajanjaksolta, on arvioitava, kuvaako tieto oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia, kuten elämäntapaa, jolloin tieto saattaa olla salassa pidettävä, eikä sitä saa antaa.

Poissaolotietoja käsiteltäessä on huomioitava tietosuoja-asetuksen vaatimukset henkilötietojen käsittelystä. Vaikka kysymys on julkisista tiedoista, ei henkilöön yhdistettävissä olevia poissaolotietoja saa luovuttaa ulkopuolisille, esimerkiksi luovuttamalla tieto kopiona, tulosteena tai sähköisessä muodossa sitä pyytävälle tai asettamalla tiedot julkisesti nähtäville.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/poissaolotiedon-julkisuus