Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

5 aiheeseen liittyvää kysymystä

Voiko oppilas-, opiskelija- tai nuorisoryhmä matkustaa ulkomaille Venäjän hyökkäyksen takia? Entä vapaaehtoisjaksolle lähtevä?

Keywords Ukraina Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Perusopetus Erasmus+ Erasmus+ nuorisoalalle Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle Euroopan solidaarisuusjoukot

Päivitetty 18.3.2022

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä päättää ulkomaanjakson, leirikoulun ja retken järjestämisestä Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aikana. Sama koskee myös liikkuvuusjaksoja järjestäviä organisaatioita. 

Matkaa järjestävän tai vapaaehtoisia lähettävän tahon on tärkeä seurata ulkoministeriön matkustusohjeita. Suomalaisen tahon kannattaa ottaa tarkasti huomioon myös vastaanottavan tahon näkemys paikallisesta tilanteesta. Venäjän hyökkäyksen vuoksi voi eri maissa, erityisesti lähellä Ukrainaa, olla esimerkiksi logistisia ongelmia ja kuormitusta oppilaitosten ja muiden organisaatioiden toiminnassa.

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä tai muu lähettävä taho arvioi, voidaanko turvallinen oppimisympäristö taata ulkomailla ja päättää arvion perusteella ulkomaanjakson, leirikoulun tai retken toteuttamisesta.

Käynnissä oleviin Erasmus+ - ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmista rahoitettuihin hankkeisiin ja kansainvälisiin liikkuvuuksiin sovelletaan Veäjän hyökkäyksen johdosta ns. force majeure -sääntöä. Hankkeet ja liikkuvuudet, joihin force majeure -sääntöä käytetään, käsitellään tapauskohtaisesti. Force majeure -säännön soveltaminen koskee Ukrainan ja Venäjän lisäksi myös muita Ukrainan naapurissa sijaitsevia Euroopan unioniin kuulumattomia valtioita.

Edellä mainituissa maissa käynnissä olevat EU-ohjelmien hankkeet tai liikkuvuusjaksot on mahdollista keskeyttää. Keskeyttämisestä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset voidaan hyväksyä joko poikkeuksellisina kuluina (exceptional costs), organisaatiotukena tai tuen siirtoina saman tukikorin maiden välillä.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voiko-oppilas-opiskelija-tai-nuori…

18.3.2022 tekstiä tarkennettu nuorisoryhmien ja vapaaehtoisten näkökulmasta; myös vastauksen suora linkki on päivittynyt

Voiko Venäjän kansalaisuus olla este opiskelupaikan saannille?

Keywords Ukraina Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus Lukiokoulutus

Päivitetty 16.3.2022

Ei voi. Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Nuoria on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Yhdenvertaisuuden edistämisestä ja syrjinnän kiellosta säädetään myös yhdenvertaisuuslaissa.

Opiskelijaksi pyrkivällä on oikeus vapaasti hakeutua haluamaansa lukioon. Opiskelijaksi lukiokoulutukseen voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös henkilö, joka ei ole suorittanut perusopetuksen oppimäärää, mutta jolla katsotaan muutoin olevan riittävät edellytykset lukio-opinnoista suoriutumiseen. Tämä muun muassa edellyttää riittävää opetuskielen hallintaa. Koulutuksen järjestäjän on opiskelijaksi ottamisessa sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Lukion opiskelijavalinnassa noudatetaan opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa annettua opetus- ja kulttuuriministeriön asetusta. 

Opiskelijaksi pyrkivällä on oikeus vapaasti hakeutua suorittamaan ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua tutkintoa tai koulutusta. Opiskelijaksi voidaan ottaa hakija, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän, tai jolla koulutuksen järjestäjä muutoin katsoo olevan riittävät edellytykset tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen tai tutkinnon suorittamiseen. Koulutuksen järjestäjän on opiskelijaksi ottamisessa sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa noudatetaan opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa annettua opetus- ja kulttuuriministeriön asetusta.

Opiskelijaksi pyrkivällä on oikeus vapaasti hakeutua suorittamaan yliopistolaissa tai ammattikorkeakoululaissa tarkoitettua tutkintoa, mikäli hän täyttää laissa säädetyt kelpoisuusvaatimukset.  Opiskelijat ottaa korkeakoulu, joka päättää opiskelijavalinnan perusteista. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan perusteella jakaa valinnoissa erilaisiin ryhmiin. Samaan ryhmään kuuluviin hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. 

Koulutuksen järjestäjät päättävät opiskelijaksi ottamisesta edellä mainittujen säännösten mukaisesti. Säännökset eivät mahdollista hakijan kansalaisuuden tai kotimaan käyttämistä perusteena jättää hakemus käsittelemättä tai hakija valitsematta. 

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voiko-venajan-kansalaisuus-olla-es…

16.3.2022 tarkennettu korkeakouluja koskevaa kohtaa

Voiko korkeakoulu toteuttaa opiskelijavaihtoja tai kaksoistutkinto-ohjelmia Venäjän tai Valko-Venäjän kanssa?

Keywords Ukraina Korkeakoulutus Erasmus+ Team Finland Knowledge

Venäjän Ukrainaan kohdistaneen hyökkäyksen seurauksena Suomi on päättänyt jäädyttää korkeakoulu- ja tiedeyhteistyön Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa.  Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittaa yliopistoja ja ammattikorkeakouluja jäädyttämään käynnissä olevan organisaatioiden välisen yhteistyön ja uusien hankkeiden suunnittelun venäläisten ja valkovenäläisten kumppaniorganisaatioiden kanssa. Käynnissä olevia opiskelijavaihtoja ei tarvitse keskeyttää. Uusia opiskelijavaihtoja ei käynnistetä. 

Venäläisten ja valkovenäläisten korkeakoulujen kanssa tehtyjen double degree -sopimusten perusteella suomalaisiin korkeakouluihin myönnetyt opinto-oikeudet pysyvät voimassa ja opiskelijat voivat jatkaa opintojaan normaalisti. Uusia sopimuksia ei solmita.

OKM:n suositusta noudatetaan myös Opetushallituksen Erasmus+ - ja Team Finland Knowledge -ohjelmissa. Uusia opiskelija-, harjoittelija, opettaja- tai henkilökuntavaihtoja Suomen ja Venäjän tai Valko-Venäjän välillä ei tule käynnistää.

Mahdollisia käynnissä olevia liikkuvuusjaksoja ei ole tarpeen keskeyttää, mutta kotimaahan voi halutessaan palata kesken vaihdon ja näihin tapauksiin voidaan soveltaa force majeure -sääntöä.

Tämä käytäntö on voimassa toistaiseksi.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voiko-korkeakoulu-toteuttaa-opiske…

Saako sodalla leikkiä?

Keywords Ukraina Esiopetus Varhaiskasvatus

Leikki ja leikkiminen ovat lapsen tapoja käsitellä ympäröivän maailman ilmiöitä. Leikin avulla lapsi käsittelee luontaisesti myös vaikeita ja haastavia asioita Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tehtävänä on tarjota kaikille lapsille mahdollisuuksia erilaisiin leikkeihin. Leikki edistää lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Leikin kautta lapset pystyvät jäsentämään ja pilkkomaan asioita itselleen käsiteltäviksi kokonaisuuksiksi. Leikin kautta lapsi myös oppii ja opettelee monenlaisia taitoja: sosiaalisia taitoja ja kaveritaitoja, ryhmässä toimimisen taitoja, taitoja ja tapoja toimia toisten lasten kanssa, vuorovaikutustaitoja, tunnetaitoja, eettistä ajattelua eli käsitystä hyvästä ja pahasta sekä syy- ja seuraussuhteita ja empatiakykyä. Leikeissä lapset käsittelevät erilaisia tunteita, niin iloja ja suruja kuin pelkojakin. Leikkiessä lapsi kokee hyvän olon tunteita, jotka itsessään ovat koukuttavia. 

Lapset leikkivät myös sotaleikkejä. Sotaleikkejä saatetaan pitää huonoina ja epätoivottuina, koska ne heijastavat negatiivisia asioita ja niistä siirtyy jotain lapsen käyttäytymiseen ja toimintaan. Sotaleikki itsessään voi kuitenkin olla terapeuttista lapselle, jolla on ollut ikäviä kokemuksia. Leikki voi vapauttaa ikävien kokemuksien aiheuttamista tunteista. Leikkiä itsessään tulisikin tarkastella mieluummin lapsen näkökulmasta: lapsi tarkastelee maailmaa aina omasta näkökulmastaan sekä omien kokemustensa kautta, ei aikuisten kokemusten kautta. 

Vaikka sotaleikki tuntuisi aikuisen näkökulmasta mallintavan väkivaltaa ja olevan sodan ihannoimista, ei lapsen leikissä näin kuitenkaan ole. Kyseessä on lapsen tapa ilmaista itseään ja hahmottaa maailmaa, mihin väistämättä heijastuu lapsen elinpiirin ja lapsen kohtaamat jopa uhkaavat ja pelottavat tapahtumat yhteiskunnassa. Lapset käsittelevät sotaan liittyviä asioita eri tavoin ja sotaleikit voivat myös pelottaa. Henkilöstön tehtävänä on tukea lasten moninaisia tarpeita ja tunteita. 

Lapset hyödyntävät erilaisia materiaaleja ja välineitä leikeissään. Ne saavat uusia merkityksiä lapsen ympäristössä ja vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Lapselle ase leikkivälineenä on vain tapa leikkiä meneillään olevaa leikkiä, ellei hän ole ympäristöstään oppinut aseen syvempiä merkityksiä. Aikuisten ja lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten on tärkeää viestiä lapsille, että leikkiminen ei koskaan ole väärin tai huono asia. 

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/saako-sodalla-leikkia-0

Voiko hankkeen tai liikkuvuusjakson keskeyttää ja korvataanko kuluja Ukrainan kriisin aikana?

Keywords Ukraina Erasmus+ Erasmus+ aikuiskoulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ korkeakoulutukselle Erasmus+ nuorisoalalle Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle Euroopan solidaarisuusjoukot

Hankkeen tai liikkuvuusjakson voi keskeyttää, jos ns. force majeure -sääntö toteutuu.

Käynnissä oleviin Erasmus+ - ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmista rahoitettuihin hankkeisiin ja kansainvälisiin liikkuvuuksiin sovelletaan Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen johdosta ns. force majeure -sääntöä. Hankkeet ja liikkuvuudet, joihin force majeure -sääntöä käytetään, käsitellään tapauskohtaisesti. Force majeure -säännön soveltaminen koskee Ukrainan ja Venäjän lisäksi myös muita Ukrainan naapurissa sijaitsevia Euroopan unioniin kuulumattomia valtioita.

Edellä mainituissa maissa käynnissä olevat EU-ohjelmien hankkeet tai liikkuvuusjaksot on mahdollista keskeyttää. Keskeyttämisestä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset voidaan hyväksyä joko poikkeuksellisina kuluina (exceptional costs), organisaatiotukena tai tuen siirtoina saman tukikorin maiden välillä.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voiko-hankkeen-tai-liikkuvuusjakso…

Näytetään 1-5/5