Usein kysytyt kysymykset
Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.
16 aiheeseen liittyvää kysymystä
Oppilaalle on hyvä laatia oppimissuunnitelma, jossa kuvataan opetuksen tavoitteet ja sisällöt sekä oppilaan tarvitsema tuki esimerkiksi opetuskielessä. On hyvä harkita myös oman opinto-ohjelman mukaista opiskelua, jos paikallinen opetussuunnitelma mahdollistaa sen. Valmistavasta perusopetukseen siirtyvä oppilasta ei voida pitää lähtökohtaisesti tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevana opetuskielen taidon tason perusteella, joten opetuksen suunnittelussa ei sovelleta opiskelun erityisiä painoalueita.
Jos joidenkin oppiaineiden opetus on päättynyt siinä vaiheessa, kun oppilas siirtyy perusopetukseen, on hänellä mahdollisuus suorittaa oppiaineet erityisessä tutkinnossa. Tällöin aineenopettaja laatii oppiaineen keskeisiin tavoitteisiin perustuvan arviointikokonaisuuden tai -kokonaisuuksia. Perusopetus ei tunne hyväksi lukemista, mutta oppilaan mahdolliset aiemmat opinnot on hyvä kartoittaa. Jos erityinen tutkinto suoritetaan ennen perusopetuksen päättymistä, voidaan siitä saatu arvosana siirtää päättötodistukseen.
On myös hyvä huomioida, että oppilas voi jatkaa paikallisella päätöksellä lasten perusopetuksessa siihen saakka, kun hän täyttää 18 vuotta. Jos näyttää siltä, että päättötodistuksen antaminen ole mahdollista, oppilaalle voi antaa erotodistuksen ja ohjata hänet opiskelemaan aikuisten perusopetukseen.
Oppilaan opetus voidaan perusopetuslain 18 §:n perusteella järjestää toisin, ts. vapauttaa jonkin oppiaineen tai oppiaineiden opiskelusta. Tällöin tulee huolehtia, että oppilaan vähimmäisviikkotuntimäärä kuitenkin täyttyy. Vapauttaminen on aina viimesijainen keino, ja oppilaan jatko-opintojen kannalta on tärkeää, että päätöstä harkitaan huolella yhdessä huoltajan ja oppilaan kanssa.
Oppilas voidaan arvioida sanallisesti päättöarviointia lukuun ottamatta. Sanallisessa arvioinnissa tulee ilmaista vähimmillään se, että oppilas on saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti.
Lukuvuositodistukseen merkitään paikallisessa opetussuunnitelmassa kyseiselle vuosiluokalle merkitty oppiaineen laajuus riippumatta siitä, kuinka paljon oppilas on voinut osallistua opetukseen.
Päättöarvioinnissa tulee käyttää päättöarvioinnin kriteereitä. Oppilaan kehittyvä kielitaito tulee ottaa huomioon siinä määrin kuin mahdollista, eli pohtia, missä määrin osaamisen osoittaminen edellyttää vahvaa opetuskielen taitoa. Myös kompensaatioperiaatetta on hyvä soveltaa.
Kyllä voi. Valmistava opetus on tarkoitettu esi- ja perusopetusikäisille, ja sitä voidaan antaa myös nuorille, joilla perusopetusikä on täyttymässä. Sen sijaan valmistavaa opetusta ei voida antaa jo perusopetuksen suorittaneelle oppilaalle eikä kevätlukukauden päätyttyä kyseisenä kalenterivuonna 17 vuotta täyttävälle tai tätä vanhemmalle oppilaalle (perusopetuslaki 46 §).
Ei ole. Perusopetuslain 5 §:n mukaan kunta voi järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Valmistava opetus on suositeltavaa, koska siinä lapsi tai nuori oppii opetuskieltä ja saa muita valmiuksia esiopetukseen tai perusopetukseen siirtymistä varten. Opetuksen järjestäjä päättää valmistavan opetuksen aloittamisesta ja järjestämisestä. Paikallinen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma laaditaan Opetushallituksen 2015 antamien perusteiden mukaisesti.
Kyllä voi, mutta valmistavan opetuksen oppilaista ei voi hakea valtionavustusta. Oman äidinkielen opetus lasketaan osaksi valmistavan opetuksen tuntimäärää, mikäli se on osa oppilaan omaa opinto-ohjelmaa.
Ei voida ilman päätöstä. Perusopetuslain (13.6.2003/477) 3 pykälän mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Oppivelvollisuuslain 2 pykälän mukaan oppivelvollisuus alkaa perusopetuslaissa tarkoitetun lukuvuoden alkaessa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta.
Jos oppilas sijoitetaan ikäkauttaan alemmalle vuosiluokalle, tulee siitä tehdä päätös perusopetuslain 18 §:n perusteella. Päätös perustuu tällöin 1 momentin 2 kohtaan, jonka perusteella oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta. Perusteena tulisi olla, kuten muissakin erityisiä opetusjärjestelyjä koskevissa päätöksissä esimerkiksi se, että oppilaan aikaisemmat opinnot huomioon ottaen hänen olisi kohtuutonta osallistua ikäkauttansa vastaavan vuosiluokan opetukseen ja siksi hänet sijoitetaan vuotta alemmalle vuosiluokalle. Huoltajia tulee myös kuulla ennen päätöksen tekemistä.
Valtakunnallisesti valmistavalle opetukselle ei ole asetettu enimmäisryhmäkokoa. Ryhmäkokoa säätelee kuitenkin se, että ryhmässä jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus saavuttaa ne opetuksen tavoitteet, jotka hänen omassa opinto-ohjelmassaan on määritelty. Paikallisesti opetuksen järjestäjä voi määritellä enimmäisryhmäkoon. Opetushallitus suosittelee, että valmistavan opetuksen ryhmäkoko ei ylitä 8–10 oppilasta. Ryhmäkokoon vaikuttavat kuitenkin suuresti oppilaiden ikäjakauma, koulutus- ja kielitausta.
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajalle ei ole valtakunnallisesti määriteltyä kelpoisuutta. Tällöin mikä tahansa opettajakelpoisuus on periaatteessa riittävä, mutta opetuksen järjestäjä voi hakuvaiheessa määritellä, mitä se tehtävään valittavalta opettajakelpoisuuden lisäksi edellyttää.
Integroinnin voi aloittaa vaikka heti valmistavan opetuksen alussa. Integroinnissa on huomioitava, että oppilaalla on riittävä suomen kielen taito kyseisen oppiaineen opiskeluun yleisopetuksen ryhmässä. Varhainen integrointi edistää kielenoppimista, auttaa kotoutumaan kouluyhteisön jäseneksi ja saamaan suomenkielisiä kavereita.
Kyllä voi. Perusopetuslain mukaan jokaiselle opinnoissaan jälkeen jääneelle tulee antaa tukiopetusta, mutta erillistä valtionavustusta tukiopetukseen valmistavan opetuksen aikana ei ole.
Periaatteessa voi, mutta perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoituksen perusteeksi voidaan hyväksyä yhden oppilaan osalta enintään yhdeksän läsnäolokuukautta. Joskus valmistavan opetuksen ryhmässä ja oman opinto-ohjelman mukaan opiskelu pidempään voi olla perusteltua esim. luku- ja kirjoitustaidottomilla tai vähän koulutaustaa omaavilla oppilailla, jos perusopetuksessa tukea ei olisi riittävästi saatavilla. Tällöin tulee kuitenkin huolehtia erityisesti perusopetukseen integroinnista.