Usein kysytyt kysymykset

Valtakunnallisesti valmistavalle opetukselle ei ole asetettu maksimiryhmäkokoa. Ryhmäkokoa säätelee kuitenkin se, että ryhmässä jokaisella tulee olla mahdollisuus saavuttaa ne tavoitteet ja sisällöt, jotka valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteissa on määritelty. Paikallisesti opetuksen järjestäjä voi määritellä maksimiryhmäkoon. Opetushallitus suosittelee, että valmistavan opetuksen optimaalinen ryhmäkoko on 8–10 oppilasta. Ryhmäkokoon vaikuttavat kuitenkin suuresti oppilaiden ikäjakauma, koulu- ja kielitausta sekä opettajan kokemus.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajalle ei ole valtakunnallisesti määriteltyä kelpoisuutta. Tällöin mikä tahansa opettajakelpoisuus on periaatteessa riittävä, mutta opetuksen järjestäjä voi hakuvaiheessa määritellä, mitä se tehtävään valittavalta opettajakelpoisuuden lisäksi edellyttää.

Integroinnin voi aloittaa vaikka heti valmistavan opetuksen alussa. Integroinnissa on huomioitava, että oppilaalla on riittävä suomen kielen taito kyseisen oppiaineen opiskeluun yleisopetuksen ryhmässä. Varhainen integrointi edistää kielenoppimista, auttaa kotoutumaan kouluyhteisön jäseneksi ja saamaan suomenkielisiä kavereita.

Kyllä voi. Perusopetuslain mukaan jokaiselle opinnoissaan jälkeen jääneelle tulee antaa tukiopetusta, mutta erillistä valtionavustusta tukiopetukseen valmistavan opetuksen aikana ei ole.

Periaatteessa voi, mutta perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoituksen perusteeksi voidaan hyväksyä yhden oppilaan osalta enintään yhdeksän läsnäolokuukautta. Joskus valmistavan opetuksen ryhmässä ja oman opinto-ohjelman mukaan opiskelu pidempään voi olla perusteltua esim. luku- ja kirjoitustaidottomilla tai vähän koulutaustaa omaavilla oppilailla, jos perusopetuksessa tukea ei olisi riittävästi saatavilla. Tällöin tulee kuitenkin huolehtia erityisesti perusopetukseen integroinnista.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitus on kytketty läsnäolokuukausien määrään. Läsnäolokuukaudella tarkoitetaan perusopetukseen valmistavassa opetuksessa 30 kalenteripäivän pituista ajanjaksoa, jona oppilas on ollut opetuksen järjestäjän oppilaana.

Perusopetuksen oppimääriä voi valmistavan opetuksen aikana suorittaa erityisessä tutkinnossa (ks. valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet).

Kyllä voi. Valmistavalle opetukselle ei ole asetettu minimiryhmäkokovaatimusta, vaan valmistavan opetuksen valtionosuuden voi saada myös yhdestä oppilaasta. Opetuksen järjestäjä voi itse päättää, annetaanko opetusta yhdelle oppilaalle. Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet on laadittu ryhmämuotoista valmistavaa opetusta varten.

Ei voi. Valmistavan opetuksen valtionosuutta saava oppilas voi osallistua samoihin suomi toisena kielenä opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen ryhmiin perusopetuksen oppilaiden kanssa, mutta heitä ei lasketa valtionavustusta varten laskettavaan ryhmäkokoon.

Kyllä voi. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa oman äidinkielen opetuksen merkitystä on painotettu.