Tiedote

Puolet korkeakoulujen ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista suunnittelee jäävänsä Suomeen

Ajankohtaista Korkeakoulutus Kansainvälistyminen Tilastot
Puolet Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tutkintoaan suorittavista ulkomaalaisista kaavailee jäävänsä Suomeen valmistumisensa jälkeen, kertoo tuore kysely.

International Student Barometer (ISB) on eri maiden korkeakouluissa opiskeleville kansainvälisille vaihto- ja tutkinto-opiskelijoille suunnattu kysely, joka kartoittaa tyytyväisyyttä opintoihin, palveluihin ja elämiseen sekä maahan tulon syitä ja valmistumisen jälkeisiä suunnitelmia. Kyselyyn osallistui Suomesta 13 yliopistoa ja 2 ammattikorkeakoulua. Vastaajina oli 6 650 ulkomaalaista opiskelijaa, joista 4 396 suoritti koko tutkintoaan Suomessa. Selkeä enemmistö vastanneista oli yliopistojen maisteri- ja tohtoriopiskelijoita.

Suomalaiset korkeakoulut ja ulkomaalaiset opiskelijat ovat olleet uuden tilanteen edessä syksystä 2017, jolloin Suomi alkoi periä lukuvuosimaksuja EU/Eta-alueen ulkopuolelta tulleilta opiskelijoilta. Suomen korkeakouluissa tutkintoaan suorittavista yli 20 000 ulkomaalaisesta 77 % tulee EU/Eta-alueen ulkopuolelta. Yleisimmät lähtömaat ovat Venäjä, Kiina, Vietnam ja Nepal ja yleisimmät alat kaupallinen ja tekninen ala. Maksut voivat vaikuttaa sekä opiskelijoiden halukkuuteen tulla Suomeen, että opiskelukokemukseen Suomessa.

- Kysely antaa tärkeää tietoa Suomen korkeakoulutuksen vetovoimasta. Palautteen ja kansainvälisen vertailuaineiston avulla osallistuneet korkeakoulut pystyvät kehittämään toimintaansa, markkinointiviestinnän asiantuntija Joanna Kumpula Opetushallituksesta kertoo.

83 % suosittelisi Suomea opiskelumaana

Maahan saapumiseen, asuntoon ja paikkakunnalle asettumiseen sekä opiskelun aloittamiseen liittyviin palveluihin ja tukeen tyytyväisiä oli kokonaisuutena 90 %. Tyytyväisimpiä opiskelijat olivat korkeakoulunsa antamaan palveluun ja perehdytykseen, hankalimmaksi koettiin pankkitilin avaaminen.

Oppimisympäristöt ja tilat ovat suomalaiskorkeakoulujen vahvuus. Opiskelijat olivat lähes poikkeuksetta niihin tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Kokonaisuutena opintoihin tyytyväisten tai erittäin tyytyväisten osuus oli 87 %.
Mahdollisuuteen opiskella eri kulttuureista tulevien kanssa ja opetusryhmien kokoon olivat tyytyväisiä lähes kaikki vastanneet. Opetuksessa parhaan tuloksen saivat opettajien asiantuntemus alaltaan ja englannin kielen taito.

Tyytyväisyyttä elämiseen tarkasteltiin asumisen, elinkustannusten, sosiaalisen elämän ja päivittäisten asioiden hoitumisen näkökulmista. Mahdollisuuteen ansaita rahaa työskentelemällä opintojen ohella tyytyväisiä oli alle puolet. Ylivoimaisesti tyytyväisimpiä (97 % vastaajista) oltiin Suomen turvallisuuteen.

Tyytyväisten osuus oli kasvanut hieman kaikilla osa-alueilla vuodesta 2014, jolloin Suomi osallistui edellisen kerran ISB-kyselyyn.

Vastanneista tutkinto-opiskelijoista 83 % suosittelisi Suomea opiskelumaana. Kaikkien kyselyyn Suomessa vastanneiden osalta vastaava osuus oli 86 % ja kaikissa osallistujamaissa yhteensä 83 %, mikä tarkoittaa, että Suomi pärjäsi vertailussa hyvin.

Työllistymiseen liittyvissä asioissa on eniten parannettavaa

Viimeisen vuoden opiskelijoista joka neljäs suunnitteli jäävänsä valmistumisensa jälkeen Suomeen töihin pidemmäksi aikaa eli yli kahdeksi vuodeksi, joka kymmenes tätä lyhyemmäksi aikaa. 14 % kaavaili jatko-opintoja omassa korkeakoulussaan. Vain vajaa neljännes suunnitteli muuttoa muualle, viidennes ei osannut vielä sanoa.

Tekniikan ja kaupan alan opiskelijat olivat kiinnostuneempia pidemmästä työskentelystä Suomessa, kun taas yhteiskunta-alan, luonnontieteen, matematiikan ja tietotekniikan opiskelijat olivat kiinnostuneempia lyhyempiaikaisesta työskentelystä.

– Suomen osaamispääoman kannalta tulos on rohkaiseva. Samalla on huolestuttavaa, että työllistymiseen linkittyvissä asioissa tyytyväisten osuus oli kyselyssä kaikkein alhaisin, vain puolet. Jos työpaikat ja Suomea jo tuntevat, korkeasti koulutetut ulkomaalaiset eivät kohtaa, menetämme osaamista maailmalle, pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen sanoo.

Lähes puolet oli tyytymättömiä työ- ja uramahdollisuuksiin liittyvään tukeen opetushenkilökunnalta sekä mahdollisuuteen työskennellä osana opintoja. Korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalveluiden pariin ei löydetty, 38 % ei osannut kertoa, mistä näitä palveluita sai.

Opiskelijat toivoivat tietoa eri tietolähteistä, neuvoja ja ohjausta uravaihtoehdoista, mahdollisuuksia tavata työnantajia ja verkostoitua, harjoittelupaikkoja, tukea CV:n laatimiseen ja yhteydenotossa työnantajiin sekä harjoitusta haastatteluihin.

Lisätietoja

markkinointiviestinnän asiantuntija Joanna Kumpula, puh. 029 533 8587,

vastaava asiantuntija Irma Garam, puh. 029 533 8549,

International Student Barometer (ISB) on eri maiden korkeakouluissa opiskeleville kansainvälisille vaihto- ja tutkinto-opiskelijoille suunnattu kysely, jota brittiläinen iGraduate on tehnyt vuodesta 2005. Suomi on osallistunut kyselyyn kansallisesti koordinoituna aiemmin vuosina 2010 ja 2014. Opetushallitus tuki osallistumista, jotta tuloksia saatiin riittävän monesta korkeakoulusta. Koska kyselyyn osallistuu korkeakouluja useasta maasta, mukana olevat korkeakoulut pystyvät vertaamaan tuloksiaan myös kansainvälisesti. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 110 386 opiskelijaa 129 korkeakoulusta ja 17 maasta.