Uutinen

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen kustannuksissa pientä kasvua

Ajankohtaista Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Valtionosuudet Rahoitus
Ammatillisen koulutuksen kokonaiskustannukset olivat vuonna 2018 hieman suuremmat kuin vuotta aikaisemmin ja myös lukiokoulutuksen kustannukset kääntyivät pieneen nousuun. Tämä selviää tuoreista raporteista, jotka perustuvat Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen vuosittain keräämiin kustannustietoihin.
Näppäimistö ja laskin

Myös vapaata sivistystyötä, taiteen perusopetusta sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden kustannuksia koskevat tiedot on nyt julkaistu. Esi- ja perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kansalaisopistojen kustannustiedot julkaistaan marraskuussa.

Opetustoimen rahoituksesta vastaavat valtio ja koulutuksen järjestäjä yhdessä. Valtio osallistuu rahoitukseen valtionosuusjärjestelmän kautta. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmää hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö, joka toimii valtionapuviranomaisena. Opetushallitus vastaa mm. valtionosuusjärjestelmän tietopalveluista ja asiakkaiden neuvonnasta. 

Ammatillisen koulutuksen lakimuutos vaikutti kustannusten laskutapaan

Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta tuli voimaan vuoden 2018 alusta. Sen myötä muuttuivat myös koulutuksen rahoitusperusteet, mistä syystä koulutuksen kustannuksia ei voi kaikilta osin verrata aiempien vuosien tilanteeseen. Uutta on esimerkiksi opiskelijavuosi-käsite, jota käytetään rahoituksen perusteena aikaisemman opiskelijamäärän sijasta. Opiskelijavuosi on yksi 365 päivän mittainen periodi, jonka opiskelija on koulutuksessa. 

Vuonna 2018 ammatillisen koulutuksen kokonaiskustannukset olivat 1 812 miljoonaa euroa, joista 1 720 miljoonaa katettiin valtionosuusrahoituksella. Ammatillisen koulutuksen tiedot eivät sisällä arvonlisäveroa. 

Kustannukset kasvoivat 6,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tärkeimpänä syynä kasvuun oli se, että työvoimakoulutus siirtyi vuoden alusta opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiin.

Vuoden 2018 kustannusraportoinnin perusteena on 170 775 toteutunutta opiskelijavuotta. Näistä valtaosa eli 77 % oli perustutkintokoulutusta ja 19 % ammatti- ja erityisammattitutkintokoulutusta. Valmentavan koulutuksen ja muun ammatillisen koulutuksen osuus oli yhteensä 4 %. Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä oli 159, joista 114 yksityisiä, 35 kuntayhtymiä ja 9 kuntia. Lisäksi oli yksi valtion oppilaitos.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosikohtaiset kustannukset olivat keskimäärin 10 608 euroa, josta valtionosuusrahoitusta oli 10 076 euroa. Reilu puolet eli 55,9 % kustannuksista koski opetuksen järjestämistä. Kiinteistökustannusten osuus oli 18,4 %, opiskelijaruokailukustannusten 3,6 % ja opiskelijoiden majoituskustannusten 1,5 %.

Edullisinta koulutus oli kuntayhtymien ja kuntien oppilaitoksissa, jossa opiskelijavuosikohtaiset kustannukset olivat 10 066 euroa ja 10 187 euroa. Yksityisissä oppilaitoksissa kustannukset olivat 12 051 euroa. Koulutusaloista suurimmat kustannukset syntyivät maa- ja metsätalousalalla (13 797 euroa) ja pienimmät yhteiskunnallisilla aloitta (7 361 euroa). Kalleinta koulutus oli Kanta-Hämeen maakunnassa, edullisinta Kymenlaaksossa.

Kuudesosa eli 16,7 % ammatillisesta koulutuksesta on oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksen kustannukset koostuvat työnantajille maksettavista koulutuskorvauksista ja opintososiaalisista kuluista, joita ovat opiskelijoille maksettavat päivärahat, matkakulut ja majoituskorvaukset. Vuonna 2018 koulutuskorvauksia maksettiin 16,7 miljoonaa euroa, mikä on 0,9 % kaikista ammatillisen koulutuksen kustannuksista. Opintososiaalisten kulujen osuus oli noin 0,2 %.

Lukiokoulutuksen kustannukset jakautuminen ja kehitys seuraavat edellisten vuosien trendiä

Lukiokoulutuksen kokonaiskustannukset kääntyivät lievään nousuun kolmen vuoden laskusuuntaisen trendin jälkeen. Vuoden 2018 kokonaiskustannukset olivat 784 miljoonaa euroa, mikä oli 1,4 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koulutus maksoi keskimäärin 7 734 euroa opiskelijaa kohti. Tiedot sisältävät arvonlisäveron.

Lukiokoulutuksen järjestäjiä oli vuonna 2018 yhteensä 270. Näistä 218 oli kuntia ja 6 kuntayhtymiä, 35 yksityisiä. Valtion lukioita oli 3 ja yliopistojen harjoittelukouluja 8. Lukioissa opiskeli 101 418 opiskelijaa, mikä on reilut 500 enemmän kuin edellisenä vuonna. Opiskelijoita oli eniten eli 84 029 kuntien lukioissa. Yksityisissä lukioissa opiskeli 10 036 opiskelijaa, kuntayhtymien lukioissa 4 728. Yliopistojen harjoittelukoulujen lukioissa oli 2 277 ja valtion lukioissa 348 opiskelijaa. 

Lukiokoulutuksen kustannusten jakautuminen ja kehitys noudattivat edellisvuosien trendiä. Eniten kustannuksia (63,9 %) aiheutui opetuksen järjestämisestä. Kalleinta lukiokoulutuksen järjestäminen oli yliopistojen harjoituskouluissa, joissa opiskelijakohtaiset kustannukset olivat 10 361 euroa. Yksityiset koulutuksen järjestäjät selvisivät pienimmillä kustannuksilla eli 6 592 eurolla opiskelijaa kohti. Kuntien ylläpitämissä lukioissa kustannukset olivat 7 832 euroa ja valtion lukioissa 9 863 euroa.

Kalleinta lukiokoulutus oli Lapissa ja Pohjanmaan maakunnassa, edullisinta Etelä-Savon maakunnassa.

Lisätietoja 

  • Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raportit
  • Opetushallituksen valtionosuudet-yksikön päällikkö, kouluneuvos Antti Markkanen, puh. 029 533 1423
  • Ammatillinen koulutus, kesäyliopistot ja liikunnan koulutuskeskukset: erityisasiantuntija Seppo Hänninen, puh. 029 533 1598
  • Lukiokoulutus: erityisasiantuntija Sirpa Kesti, puh. 029 533 1094
  • Esi- ja perusopetus, taiteen perusopetus: erityisasiantuntija Leena Matilainen, puh. 029 533 1691
  • Museot, teatterit ja orkesterit, kansanopistot ja kansalaisopistot: asiantuntija Mikko Rantanen, puh. 029 533 1329 

Sähköposti: etunimi.sukunimi[at]oph.fi