Uutinen

Ammatillisen koulutuksen potentiaalia hyödynnetään huonosti koulutusalan kehitysyhteistyössä

Ohjelmat Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus HEI ICI Kansainvälistyminen
Ulkoministeriön selvityksen mukaan ammatillisen koulutuksen osuus Suomen kehitysyhteistyössä koulutusalalla on ollut alle 10 %. Kysyntä ammatillisen koulutuksen osaamistamme kohtaan on kuitenkin selvästi nousussa. Muun muassa tästä puhuttiin seminaarissa, joka kokosi yhteen laajan joukon koulutusalan kehitysyhteistyön asiantuntijoita.
Kehitysyhteistyöseminaari

─ Suomen joustava, modulaarinen ammatillisen koulutuksen malli voisi tarjota myös kehittyville maille sopivia elementtejä. Ei ole sattumaa, että meillä lähes puolet nuorista valitsee peruskoulun jälkeen ammatillisen koulutuksen, totesi seminaarin avannut opetusministeri Li Andersson.

Ammatillisen koulutuksen roolia globaalin oppimisen kriisin ratkaisemisessa pitää selvittää

Ammatillisen koulutuksen kehitysyhteistyöllä on Suomessa pitkät perinteet, mutta sen rooli on välillä hiipunut. Kehityspolitiikan neuvonantaja Jussi Karakoski UM:stä sanoo tämän liittyvän mm. siihen, että ammatillisen koulutuksen järjestäminen on haasteellista kehittyville maille ja myös sen arvostus on monissa maissa alhainen.

─ Lisäksi kyse on siitä, että perusopetusta voidaan tukea keskitetysti koulutusviranomaisten kautta, mutta ammatillisen koulutuksen tukeminen on hankalampaa: iso osa oppimisesta on non-formaalia tai tapahtuu työpaikoilla, koulutus voi olla kansalaisjärjestön tuottamaa tai useamman ministeriön vastuulla.

Myös globaalista oppimisen kriisistä puhuttaessa ammatillinen koulutus on jäänyt vähemmälle huomiolle. Se ei ollut mukana esimerkiksi UM:n Stepping Up Finland’s Global Role in Education -selvityksessä (2018), jossa pohdittiin Suomen roolia kriisin ratkaisemisessa. Selvityksessä kuitenkin suositeltiin, että tilannetta pitäisi katsoa myös ammatillisen koulutuksen näkökulmasta.

Tätä tulevaa selvitystä on nyt pohjustettu Ulkoministeriön tekemällä kartoituksella, jossa kerättiin tietoa eri tavoin rahoitetuista ammatillisen koulutuksen kehitysyhteistyöhankkeista. Valtaosa hankkeista on rahoitettu kansalaisjärjestötuella. Merkittäviä ovat myös korkeakoulujen yhteistyöhankkeet. Yhteistyötä on tehty Suomen keskeisiin kumppaneihin kuuluvien maiden kanssa, kärjessä Somalia, Tansania, Afganistan ja Nepal.

Ammatillista opettajankoulutusta kehitetään korkeakoulujen välisessä yhteistyössä

Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument- eli HEI ICI-ohjelman rahoituksella on kehitetty esimerkiksi Etiopian ammatillista koulutusta. Teacher Educators as Catalysts for Inclusive Practice (TECIP) -hankkeessa edistetään inkluusiota kehittämällä opettajankoulutusta. Mukana ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto sekä etiopialainen ammatillinen opettajankoulutusyksikkö Federal Technical Vocational Education and Training Institute (FTI) ja Addis Abeban yliopisto (AAU).

─ Erityistarpeita omaavien opiskelijoiden osuus on meillä ammatillisessa koulutuksessa opiskelevissa häviävän pieni. Toisaalta opettajat kokevat, että heillä ei ole osaamista näiden opiskelijoiden tukemiseen, taustoitti Etiopian tilannetta professori Abebe Yehualawork Addis Abeban yliopistosta.

Oppimisen kriisi ei kosketa vain kaikkein köyhimpiä maita

Myös kehittyneemmillä mailla voi olla haasteita koulutuksen laadun ja oppimistulosten kanssa – ja niillä on myös varaa maksaa asiantuntijapalveluista ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi. Tähän kysyntään voidaan vastata koulutusviennillä. Korkeakoulut ovat esimerkiksi perustaneet koulutusvientiyrityksiä, jotka toteuttavat opettajankoulutusta tilauskoulutuksena.

Hämeen ammattikorkeakoulu on jo pitkään tarjonnut palveluita ammatillisen opettajankoulutuksen kehittämiseen. Myyntipäällikkö Maaret Viskari on havainnut kysynnän kasvamisen:

─ Monissa maissa haetaan vaihtoehtoa saksalaiselle oppisopimusopiskelun duaalimallille. Suomalainen lähestymistapa on erilainen ja näemme työssäoppimisen eri tavalla. Tämä sopii paremmin maihin, joissa valtaosa yrityksistä on pieniä.

Finland as a strong actor in the global learning crisis -seminaari toi yhteen yli 300 osallistujaa kansalaisjärjestöistä, oppilaitoksista, yrityksistä sekä julkisen sektorin organisaatioista. Seminaarin aiheet kattoivat kaikki koulutusasteet varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Keskiössä oli monitoimijayhteistyö ja siihen liittyvien hyvien käytäntöjen jakaminen. Seminaarin järjestivät Opetushallitus, ulkoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä kehitysyhteistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen kattojärjestö Fingo.