Uutinen

Erasmus + -ohjelma vaikuttaa: Opetushallituksen seminaari avasi ohjelman mahdollisuuksia ja toiminnan tuloksia

Ohjelmat Korkeakoulutus Erasmus+ aikuiskoulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ Jean Monnet Erasmus+ korkeakoulutukselle Erasmus+ nuorisoalalle Youth in Action Erasmus+ Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle – Sport Ennakointi Laatu ja kehittäminen
Opetushallitus järjesti 6.9.2019 Erasmus+ -vaikuttavuusseminaarin Finlandia-talossa. Seminaarissa keskusteltiin kuluvan ohjelmakauden aikaansaannoksista, globaaleista tulevaisuuden haasteista sekä mahdollisista keinoista lisätä ohjelman vaikuttavuutta. Seminaariin osallistui paikan päällä ja etänä noin 300 henkilöä.
Kuva seminaarista. Kuvassa yleisöä ja panelistit.
Tapahtuman panelistit vasemmalta oikealle: Maria Loukola, Seppo Saloranta, Tanja Halttunen, Riikka Jalonen sekä Riikka Suhonen

 Seminaarissa järjestetyn äänestyksen mukaan suurin osa osallistujista oli korkeakoulutuksen sektorilta. Plussaa Erasmus+ -ohjelmasta -seminaarin tavoitteena oli tehdä näkyväksi Erasmus+ -ohjelman tuomaa lisäarvoa kansainvälisyyden ja tasa-arvon edistämisessä sekä koulutuksen ja nuorisotoiminnan kehittämisessä sekä pohtia keinoja hahmottaa ja vahvistaa Erasmus+ -toiminnan tuloksia, lyhyen aikavälin vaikutuksia sekä pitkän aikavälin vaikuttavuutta. Seminaarin alussa osallistujien kanssa kootussa sanapilvessä vastaajien mukaan Erasmus+ -ohjelman merkittävimpiin saavutuksiin lukeutuivat kansainvälisyys, liikkuvuus ja yhteistyö. Sanapilvi kokonaisuutena nosti esiin teemoja, kuten verkostoituminen, koulutuksen kehittäminen ja erilaisuuden ymmärtäminen.

Se, että meillä on ohjelmia ja ohjelmille vahvistuvaa rahoitusta sille, että ihmiset voi kohdata toisiaan ja ymmärtää, mitä erilaisuus oikeasti on, on mielestäni nyt paljon tärkeämpää Euroopan tulevaisuuden kannalta kuin se oli esimerkiksi vielä 90-luvun puolessa välissä.

Seminaarin avasi Erasmus+ -ohjelman kansallisen toimiston vs. johtaja Mika Saarinen Opetushallituksesta puheellaan ohjelman tämänhetkisistä vaikutuksista ja luvuilla siitä, kuinka paljon rahaa ohjelman kautta on Suomessa kanavoitu, ja mille sektoreille. Erasmus+ -ohjelman sektoreista suurimman potin tällä hetkellä saa korkeakoulutuksen sektori. Rahoitus on kokonaisuudessaan kasvanut merkittävästi tämän ohjelmakauden aikana. Toiminnan vaikutusten esittelyn lisäksi Saarinen esitti, että uudesta ohjelmakaudesta halutaan tehdä hallinnollisesti keveämpi. Hänen mukaansa hienoista tuloksista huolimatta vielä on parannettavaa, tehostettavaa ja selkiytettävää.

Arkitekeminen on se, missä vaikuttavuus syntyy.

Konkretiaa vaikuttavuuteen toivat seminaarin yhteydessä järjestettävän paneelin viisi osallistujaa, jotka esittelivät omaa, Erasmus+ -tuella rahoitettua toimintaansa. Toiminnastaan oli kertomassa entinen Hönttämäen alakoulun rehtori, nykyinen Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluiden kestävän kehityksen asiantuntija Seppo Saloranta, Axxellin kansainvälisten asioiden asiantuntija Tanja Halttunen, Rauhankasvatusinstituutin toiminnanjohtaja Riikka Jalonen, Luksian kansainvälisyyskoordinaattori Riikka Suhonen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun koordinaattori Maria Loukola.

Dialogin globaaleista näkymistä, tarpeista ja mahdollisuuksista pitivät Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen ja Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri, jotka kertoivat omakohtaisesti, miten kansainvälisyys on vaikuttanut heidän elämäänsä ja uraansa merkittävällä tavalla. Tapahtumassa esiteltiin myös Opetushallituksen ja Demos Helsingin tekemää vaikuttavuusraporttia, jossa selvitettiin hanketoimijoiden vaikuttavuusajattelua ja tarpeita.

Miapetra Kumpula-Natri ja Olli-Pekka Heinonen
Miapetra Kumpula-Natri ja Olli-Pekka Heinonen

Loppupuheenvuoron piti Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Mikko Nupponen, joka esitteli tulevan, seuraavan ohjelmakauden raameja. Nupposen mukaan uusi ohjelma tullaan rakentamaan samojen, toimivien käytäntöjen päälle kehittäen ja parantaen. Uusi ohjelma tulee edistämään kestävää kasvua ja työllisyyttä, sosiaalista koheesiota ja vahvistaa eurooppalaista identiteettiä ja kansalaisuutta. Uutta ohjelmassa on muun muassa vahva painotus inkluusioon, lisärahoitus Euroopan ulkopuoliselle yhteistyölle, urheiluvalmentajien liikkuvuus, virtuaalinen yhteistyö ja synergiat muiden ohjelmien kanssa. Muutoksilla ja uudistuksilla tavoitellaan enemmän ja erilaisempia osallistujia.

Lisäpainotusta inkluusioon toivoo myös seminaarin paneeliin osallistunut Rauhankasvatusinstituutin toiminnanjohtaja Riikka Jalonen.

­ –Toivon, että rahoitus menisi yhä vahvemmin kansalaisyhteiskunnalle ja sinne tulisi huomattavasti vahvempia eri sektoreita ylittäviä yhteistyömahdollisuuksia. Puhe inklusiivisuudesta ja yhdenvertaisuudesta tulisi konkreettisemmin osaksi käytäntöjä. Jotta näin tapahtuisi, täytyy myös ihan eri tavalla huomioida yhteiskunnallinen moninaisuus ja ne, ketkä eivät vielä esimerkiksi pysty hyötymään tästä ohjelmasta ja miten sitä voidaan muuttaa. Samanlainen ei ole kaikille yhdenvertaista ja se pitäisi näkyä muun muassa arviointikriteereissä ja pisteytyksissä.

Erasmus+ on Euroopan unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma, joka rahoittaa näillä aloilla tehtävää eurooppalaista yhteistyötä tukemalla pitkäaikaisempaa strategista yhteistyötä ja lyhytkestoisempia liikkuvuushankkeita. Hankkeet edesauttavat muun muassa päiväkotien, koulujen, oppilaitosten, korkeakoulujen sekä nuorisopuolen ja vapaan sivistystyön toimijoiden kansainvälistymistä sekä toiminnan ja uusien menetelmien kehittämistä ja verkostoitumista. Hyödynsaajia ovat yksilöt –kuten oppijat ja opettajat, nuoret ja nuorisotyöntekijät – sekä organisaatiot ja ympäröivä yhteiskunta.