Eurydice-raportti: Suomella on verrattain hyvät edellytykset edistää maahanmuuttajaoppilaiden oppimista ja integroitumista kouluun

Eurydice selvitti, mitä Euroopan eri maissa on tehty maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten opiskelun ja oppimisen edellytysten parantamiseksi sekä heidän integroimisekseen uuden kotimaan kouluun. Vertailussa oli mukana 42 maan tai alueen koulutusjärjestelmät. Lisäksi perehdyttiin tarkemmin tilanteeseen 10 maassa, joista Suomi oli yksi. Aikajänteenä oli lukuvuosi 2017─2018. Eurydicen raportissa kuvataan sitä, miten maahanmuuttajaoppilaat on eri maiden koulutuspolitiikassa huomioitu, mutta ei oteta kantaa toimenpiteiden onnistumiseen.

Selvityksen taustalla oli vuoden 2015 pakolaiskriisi, jonka myötä Eurooppaan tuli lähes 4,7 miljoonaa maahanmuuttajaa. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että maahanmuuttajataustaisten nuorten tilanne on koulutuksen osalta heikompi kuin valtaväestöön kuuluvilla. Esimerkiksi PISA 2015 osoitti, että heidän oppimistuloksensa ja hyvinvointinsa koulussa jäävät huonommiksi. Eurostat-tilastojen mukaan he myös jatkavat toisen asteen opintoihin muita harvemmin: 18─24-vuotiaista maahanmuuttajanuorista miltei 20 % oli vuonna 2017 suorittanut vain perusasteen tutkinnon, kun kantaväestöstä samassa tilanteessa olevia oli noin 10 %.

Suomen kielitietoinen on opetus ainutlaatuista

Raportin mukaan koulun opetuskielen sekä maahanmuuttajan oman äidinkielen opetus sekä kulttuurisen moninaisuuden huomioiminen kouluissa luovat hyvän ja kokonaisvaltaisen perustan maahanmuuttajaoppilaiden oppimiselle ja kouluun integroitumiselle.

Suomi nousee eurooppalaisessa vertailussa esiin erityisesti kielitietoisen opetuksen näkökulmasta. On poikkeuksellista, että kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteetin rakentamisessa on kirjattu kansalliseen opetussuunnitelmaan. Suomi huomioidaan myös siksi, että meillä on kansallinen opetussuunnitelma opetuskielen opetukseen (suomi tai ruotsi toisena kielenä). Suomi on lisäksi Itävallan ja Ruotsin ohella ainoita eurooppalaisia maita, joilla on opetussuunnitelma myös oppilaan oman äidinkielen opetukseen.

Suomi on vertailun ainoa maa, jossa kaiken kielenopetuksen – myös oppilaan oman äidinkielen opetuksen – on nähty olevan hyödyksi koko koulukulttuurille. Kielenopetus edistää kaikkien oppilaiden monikielisyyttä ja kulttuuriseen moninaisuuteen kasvamista.

Suomella ja Ruotsilla on hyvät edellytykset maahanmuuttajaoppilaiden kokonaisvaltaiseen huomioimiseen

Raportissa todetaan, että maahanmuuttajaoppilaiden oppimista tuetaan monin tavoin eri maissa. Oppilaille tarjotaan akateemisen oppimisen tukemisen lisäksi useimmiten myös psykososiaalista tukea. Erilaisesta taustasta tulevan maahanmuuttajaoppilaan kokonaisvaltainen huomioiminen on tehokas keino oppimisen ja kouluun integroitumisen edistämisessä.

Suomi ja Ruotsi saavat raportissa myönteistä huomiota niinä Euroopan maina, joissa tällainen lähestymistapa on parhaiten huomioitu kansallisessa ohjauksessa ja viranomaisten suosituksissa. Kummassakin maassa pyritään edistämään maahanmuuttajaoppilaiden hyvinvointia psykososiaalisella tuella. Suomen kohdalla tuodaan esille myös tunnetaidot, joiden huomioiminen opetuksessa sisältyy perusopetuksen uuden opetussuunnitelman laaja-alaisiin oppimiskokonaisuuksiin.

Integroitumisen onnistuminen on monen asian summa

Eurydicen raportissa todetaan, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kouluun integroituminen on prosessi, jonka onnistumiseen vaikuttaa moni asia. Asiaa tarkastellaan siitä näkökulmasta, miten eri maiden viranomaiset ohjaavat koulutuksen järjestäjiä ja antavat suosituksia mm. koulutukseen pääsystä, soveltuvan luokka-asteen arvioimisesta, valmistavasta opetuksesta, kielen opetuksesta, oppimisen tuesta ja psykososiaalisesta tukemisesta, opettajien koulutuksesta, kodin ja koulun yhteistyöstä sekä koulutuksen rahoituksesta.

Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla on lähes kaikissa maissa samantyyppiset oikeudet ja velvollisuudet koulutukseen pääsyssä kuin muillakin oppilailla. Sen sijaan on paljonkin eroja ohjeistuksissa, jotka liittyvät uuteen kouluympäristöön sopeutumiseen ja opinnoissa edistymisen varmistamiseen.

Myös maahanmuuttajaväestön koossa on eroja: ulkomailla syntyneiden osuudet vaihtelevat Luxemburgin miltei 50 %:n ja Puolan vajaan 2 %:n välillä. Suomessa vastaava osuus on 6,5 %. Suomi kuuluu itä-Euroopan maiden ohella niihin, joissa maahanmuuttajien osuus on Euroopan pienimpiä eli alle 10 %.

Maahanmuuttajat ovat taustoiltaan ja tuen tarpeeltaan erilaisia. Osa maahanmuuttajista puhuu äidinkielenään uuden kotimaansa kieltä ja on myös kulttuuriselta, sosioekonomiselta ja uskonnolliselta taustaltaan lähellä valtaväestöä. Näin on esimerkiksi entisen Jugoslavian maissa tai englannin- ja ranskankielisillä alueilla. Suomessakin suuri osa maahanmuuttajista on lähialueilta, kuten Venäjältä tai Virosta.

Lisätietoja

• Eurydicen raportti: Integrating Students from Migrant Backgrounds into Schools in Europe: National Policies and Measures
• Raportin tiivistelmä: Eurydice Brief: Integrating Students from Migrant Backgrounds into Schools in Europe: National Policies and Measures

Opetushallituksen asiantuntijat

•  Hanna Laakso, puh. 029 533 1117, hanna.laakso [at] oph.fi 
•  Olga Lappi, puh. 029 533 1593, olga.lappi [at] oph.fi
•  Pirjo Karhu, puh. 029 533 1317, pirjo.karhu [at] oph.fi 
•  Katri Kuukka, puh. 029 533 1445, katri.kuukka [at] oph.fi