Uutinen

GRIT-hanke kehitti vuorovaikutusta työelämälähtöisessä oppimisessa

Kokemuksia Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle
Työelämälähtöinen oppiminen on olennainen osa sekä ammatillista että ammattikorkeakoulussa annettavaa koulutusta, vaikka niissä käytetäänkin siitä hieman eri nimitystä. Myös toteutustavat vaihtelevat ja se, millainen rooli opiskelijalla on vuorovaikutusprosessissa. Viime lokakuussa päättyneessä GRIT-hankkeessa kehitettiin osapuolten keskinäistä vuorovaikutusta palvelumuotoilun keinoin tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa.
Kuvituskuva hankkeeseen osallistuneista ihmisistä

Suora yhteys oppimistuloksiin

Työelämälähtöisessä oppimisessa voidaan nähdä kolme osapuolta: opiskelija, oppilaitos ja työnantaja.

”Aiemmin he puhuivat kyllä paljon kahdenvälisesti, mutta vain harvoin kaikki kolme olivat saman pöydän ääressä, projektikoordinaattori Annariikka Martikainen hanketta koordinoineesta ammattikorkeakoulu Haaga-Heliasta kertoo ja jatkaa;

"Nimenomaan tähän tilanteeseen haimme hankkeessa työkaluja, koska parempi vuorovaikutus parantaa opiskelijoiden oppimistuloksia ja toisaalta auttaa oppilaitoksia pysymään ajan tasalla nopeasti muuttuvan työelämän tarpeista."

Samalla osapuolten väliseen viestintään tuli uudenlaista näkökulmaa, kun toiset opeteltiin näkemään asiakkaana sen sijaan, että jokainen katsoisi asioita vai omasta näkökulmastaan.

Samalla osapuolten väliseen viestintään tuli uudenlaista näkökulmaa, kun toiset opeteltiin näkemään asiakkaana sen sijaan, että jokainen katsoisi asioita vai omasta näkökulmastaan.

Palvelumuotoilua uudella tavalla

Martikaisen mukaan oppilaitokset olivat aiemmin käyttäneet palvelumuotoilua oman toimintansa kehittämiseen vain vähän ja sen vuoksi ensin oli otettava perusteet haltuun; perehdyttävä siihen, kuinka palvelumuotoilua ylipäätään voi käyttää opetuksessa ja sen kehittämisessä. Tälle asialle omistettiin yksi kokonainen koulutus, joka järjestettiin Virossa helmikuussa 2017.

”Sen aikana opettajat saivat käytännönläheistä oppia siitä, mitä palvelumuotoilu tarkoittaa esimerkiksi työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisessa ja sen prosessien työstämisessä”, hankkeessa yhtenä partnerina mukana olleen ammattiopisto Omnian kansainvälisten asioiden asiantuntija Mika Heino kertoo.

Heinon mukaan hankkeen aikana järjestettiin runsaasti myös niin sanottuja paikallisia koulutuksia. Niiden idea oli, että hanketapaamisten työpajoissa opeteltuja työkaluja ja metodeja kokeiltiin kussakin hankkeen partnerimaassa paikallisesti yhdessä opettajien, opiskelijoiden ja yritysten kanssa. Tämä oli myös yksi tapa, jolla hankkeessa saatuja tuloksia jalkautettiin ruohonjuuritasolle.

Kolme työkalupakkia

Hankkeen tuloksena syntyi kolme erilaista työkalupakkia: yksi jokaiselle osapuolelle. Opiskelijoiden työkalupakista löytyy muun muassa ”minä harjoittelijana” -niminen työkalu, joka ohjaa opiskelijaa tunnistamaan oman osaamisensa ja kertomaan siitä. 

”Kun työkalua käytetään ennen työharjoittelua, sen aikana ja työharjoittelun jälkeen, myös tapahtunut oppiminen ja kehittyminen tulevat näkyväksi”, Martikainen sanoo.

Martikainen ja Heino ovat yhtä mieltä siitä, että sekä työnantajilta että opiskelijoilta on aiemmin tullut paljon kysymyksiä liittyen opiskelijan ensimmäiseen työpäivään: miten hänet otetaan vastaan, mitä erilaisia asioita harjoittelun aikana on otettava huomioon ja miten sen onnistumista arvioidaan?  Siksi muun muassa nämä teemat sisältyvät yrityksille suunnattuun työkalupakkiin.

Toinen toisiltaan oppimista

Martikaisen mukaan takkiin tarttui monenlaista oppia matkan varrella. Muun muassa se, että palvelumuotoilu ei ole kärsimättömän kehittäjän työkalu, vaan jatkuva prosessi. ”Kyseessä on enemmän ajattelutapa ja filosofia kuin kertarysäyksellä toteutettava kehittämisprojekti ja siksi tuntuu, että tässä päästiin oikeastaan vasta alkuun”, Martikainen sanoo.

”Parasta oli eri koulutusasteiden välillä tehty kansainvälinen yhteistyö, jonka puitteissa osapuolilla oli mahdollisuus vaihtaa hyviä käytäntöjä ja oppia toisiltaan uutta”, toteaa puolestaan Mika Heino.

Haaga-Helian ja Omnian lisäksi hankkeessa oli partnereita Virosta, Espanjasta ja Belgiasta.

Teksti:
Marko Jääskeläinen