Kalakukkoja ja kansainvälisyyttä
Verkostosta voimaa hyvinvointialan kansainvälistämiseen
Sotenet on hyvinvointialan kansainvälinen verkosto, joka mahdollistaa opiskelijoiden ja henkilöstön ulkomaanjaksoja Euroopan eri maissa. Verkosto sai alkunsa vuonna 2000 Opetushallituksen ja CIMO:n kannustaessa oppilaitoksia verkostoitumaan ja Päivi Nuutinen oli yksi Sotenet-verkoston perustajajäsenistä. Verkostoon kuuluu kahdeksan eri kokoista suomalaista oppilaitosta, jotka ovat alusta saakka kokeneet toistensa tukemisen ja yhteistyön avaimena kansainvälisyyden kasvulle jokaisessa oppilaitoksessa. Kantavana ajatuksena toiminnalla on aina ollut ”jaetaan omaa osaamista ja opitaan toisilta”, Nuutinen kertoo.
Toimintaa ohjaavat arvot luotiin jo verkoston alkuaikoina. Arvoina on edistää hyvinvointialan opiskelijoiden mahdollisuuksia työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen, tarjota opiskelijoille mahdollisuus laajentaa osaamista ulkomaanjakson avulla ja tarjota mahdollisimman monelle kokemus kansainvälisyydestä. Työhön on aina liittynyt vahvasti laadunvarmistaminen ja sen kehittäminen. Verkoston toiminta on laajentunut vuosien varrella. Alun kahdentoista opiskelijan ulkomaanjaksosta toiminta on laajentunut siten, että verkoston avulla liikkuu tänä päivänä 80-90 opiskelijaa ja henkilöstön edustaa vuosittain. Lisäksi kotikansainvälisyys on lisääntynyt luontevasti.
Työelämän aktiivinen mukanaolo verkoston toiminnassa on aina ollut merkittävää. Työelämän edustajat ovat osallistuneet ulkomaanjaksoille ja vastavuoroisesti he ovat ottaneet vastaan ulkomaalaisia opiskelijoita suomalaisille työpaikoille. Nuutinen lisääkin, että Kuopion seudulla työelämä arvostaa ulkomaalaisia opiskelijoita ja heidät otetaan mielellään vastaan työpaikoilla. Paikallinen työelämä on kansainvälistynyt ja oppinut ulkomaalaisilta uusia ja erilaisia tapoja tehdä työtä. Ulkomaalaiset opiskelijat tuovat kaivattua kansainvälisyyttä työpaikoille.
Mökin ovet auki kansainvälisille vieraille
Päivi Nuutinen kertoo kiinnostuneisuuden kansainvälistä työtä kohtaan lähteneen oman perheen arvoista. Jo Nuutisen isä ja hänen veljensä lähtivät aikanaan vaihto-oppilaaksi ulkomaille. Myös Nuutiselle tarjoutui sama mahdollisuus. Vanhempien kiinnostuneisuus kansainvälisyyttä kohtaan jätti imun kansainvälisyyteen, joka on johdattanut Nuutisen kansainvälisyyskoordinaattorin työhön.
Suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen ja usko ihmisten selviytymiseen uudenlaisissa ympäristöissä ovat ominaisuuksia, joita kansainvälisyyskoordinaattorilla on hyvä olla. Kansainvälisyyden tarjoaminen ja sen konkreettinen hengittäminen arjen työssä avaa silmät maailman eri todellisuuksille ja herättää halun toimia oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Työ liittää luontevasti yhteen oman elämän, arvot ja arjen työn. Palkitsevinta on kuulla opiskelijoiden ja henkilöstön onnistumisen kokemuksista maailmalta, Nuutinen lisää.
Euroopan unioni nimesi vuoden 2018 Kulttuuriperinnön teemavuodeksi. Suomessa vuoden pääteema oli osallisuus kulttuuriperintöön. Vuoden EU-tavoitteissa yhdistyivät eurooppalaisuus ja paikallisuus: vuoden aikana kannustettiin tutustumaan Euroopan moninaiseen kulttuuriperintöön ja sen merkitykseen omassa arjessa. On tärkeää pohtia mikä on juurien ja kulttuuriperinnön merkitys yhteiskunnan rakennusaineena nyt ja tulevaisuudessa.
Nuutisen työ on ollut kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja kansainvälisyyskasvatusta, joka on mahdollistanut opiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälistymisen monikulttuurisessa ja kansainvälistyvässä maailmassa. Kulttuurien välinen vuorovaikutus onnistuu parhaiten, kun ymmärrämme että kaikki eivät jaa kanssamme samoja ajattelu- ja käyttäytymistapoja. Päivu Nuutinen onkin kokenut tärkeäksi mahdollistaa ulkomaalaisten opiskelijoiden ja henkilöstön mahdollisimman luontevan integroinnin suomalaiseen kulttuuriin heidän Suomen-vierailun aikana. Meidän on tärkeä kertoa tavoistamme ja olla kiinnostuneita muiden erilaisista tavoista ja perinteistä, Nuutinen kertoo. Monet Kuopiossa olleet ulkomaalaiset opiskelijat ja opettajat ovatkin saaneet vierailla Nuutisen perheen mökillä. Mökillä on saunottu ja uitu oli kesä taikka talvi, leivottu korvapuusteja ja jopa kalakukkoa!
Vuosi 2018 oli kulttuuriperinnön teemavuosi – mikä on sinun perintöäsi?
Teksti: Annele Heikkilä