Uutinen

Lukutaidolla luodaan merkityksiä, osallisuuden kokemuksia ja tasa-arvoista yhteiskuntaa – poimintoja ja taltiointeja lukutaitoseminaarista

Koulutus ja tutkinnot Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Lukuliike Tasa-arvo ja osallisuus
Lukutaitofoorumin työ tiivistyi Lukutaidolla luodaan merkityksiä -seminaariin helmikuussa. Työ lukemisen innostamiseksi ja Lukutaitofoorumin asettamien suuntaviivojen toteuttamiseksi jatkuu Lukuliikkeessä Opetushallituksen koordinaattorien ja eri toimijoiden yhteistyönä kesäkuun 2020 loppuun.
Kuvituskuva, lapsi lukee kirjaa

Helsingin Keskustakirjasto Oodissa 27.2.2019 järjestetyssä lukutaitoseminaarissa pohdittiin lukutaidon merkitystä, nykyistä tilaa ja tulevaisuutta. Tilaisuuden avasi puheenvuorollaan opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. Esityksiin johdatteli erityisasiantuntija Anne Onnela opetus- ja kulttuuriministeriöstä, ja seminaarin työpajaosuudesta vastasi Lukuliikkeen koordinaattori Pia Lumme Opetushallituksesta.

Mielikuvituksella, lukemisella ja rauhanvälityksellä on selkeä yhteys toisiinsa: lukutaitoiset ja lukevat ihmiset käyttävät mielikuvitustaan ja lukemaansa tietoa ratkoessaan globaaleja ongelmia ja piirtääkseen kuvaa maailman tulevaisuudesta. Rauhanneuvottelija Hussein Al-Taee CMI:stä kertoi mielenkiintoisesta matkastaan tähän päivään – pakolaisesta rauhanvälittäjäksi. Al-Taee korosti puheessaan lukutaidon merkitystä yhteiskuntaan ja kulttuuriin kiinnittymisessä. Lukutaito luo myös tasa-arvoista maailmaa: 1820 lukutaitoisia oli 12 % maailman väestöstä, nyt niitä on yli 80 %.

Aku Ankan päätoimittaja Aki Hyyppä korosti puheessa erilaisten tekstien ja lukemisen merkitystä lukutaidon kehittämisessä. Arvioilta noin 40 % suomalaisista on oppinut lukemaan Aku Ankkaa tavaamalla. Suomenkielisen Aku Ankan toimittamisessa on koko sen ilmestymisestä (1951) lähtien kiinnitetty erityistä huomiota sarjakuvan kielen rikkauteen ja monipuolisuuteen.

Vantaalainen arabian kielen opettaja Mohed Al-Aswad esitteli arabimaissa vuosittain järjestettävää lukukilpailua, jolla halutaan lisätä lasten ja nuorten lukuintoa. Kilpailusta on kehittynyt euroviisujen kaltainen monikansallinen televisioitava tapahtuma. Lähes 500-miljoonaisella arabiankielisellä alueella lukukilpailuun on osallistunut yli 10 miljoonaa ihmistä ja kirjoja on luettu 500 miljoona. Arabimaissa 35 % lapsista ei käy koulua ja 100 miljoonalla ihmisellä ei ole lukutaitoa. Vuonna 2018 lukukilpailuun osallistui yli sata oppilasta Suomessakin, ja finaaliin Dubaihin pääsi lähtemään 15 arabiantaitoista lasta Suomesta.

Jokainen voi perustaa paikallisen Lukuliikkeen lukemisen edistämiseksi

Lukuliikkeen toiminta syntyy eri toimijoiden yhteistyöstä. Esimerkiksi hyvällä yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyöllä voidaan saada aikaan kampanja, joka sysää uusia ideoita liikkeelle. Jatkuva yhteiskehittäminen luo rakenteita toimia laajasti lukutaidon edistämiseksi Suomessa. Me-säätion toiminnanjohtaja Olli Alanen esitteli alustavasti READ-kampanjaa, jonka lukuidea julkaistaan tänä vuonna.

Opetushallituksen kokeilukeskuksen päällikkö Anneli Rautiainen  totesi, että muutoksia on johdettava yhtä aikaa ylhäältä alas ja alhaalta ylös. –Nykyään emme puhu vain ratkaisukeskeisyydestä, mutta myös rohkeudesta kokeilemiseen. On siirryttävä varman päälle kehittämisestä kokeilevaan toimintaan ja otettava perheet ja lapset mukaan myös lukutaidon kehittämiseen, Rautiainen sanoi. Kokeilukeskus tarjoaa yhteiskehittämistä edistäviä menetelmiä ja kannustaa toimijoita kokeilemaan ja etsimäään kuhunkin organisaatioon ja tilanteeseen sopivat tavat toimia.

Lappeenrannan kaupungin käynnistämässä Lukeva Lappeenranta -projektissa edistetään lukutaitoa käytännöstä käsin: erityisopettaja Riikka Qvintus esitteli Kolmiportaisen lukutaitomallin ja Lukeva Lappeenranta -oppimisympäristön sekä lukutaidon arviointivälineitä. Niillä pyritään tukemaan auttavat opettajia, vanhempia ja kasvuyhteisöjä, jotta oppilaat saavuttaisivat  riittävän yhteiskunnassa toimimisen kannalta välttämättömän monipuolisen ja todennettavan lukutaidon tason. Erityisesti huomiota kiinnitetään lukutaidon oppimisen alkuvaiheeseen ja lukusujuvuuden kehittämiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Monilukutaitoa opitaan ilolla (MOI) -hankeen johtaja, professori Kristiina Kumpulainen kokosi seminaarin ajatuksia ja pohti, miten lukutaidon käsite on muuttunut ja mitä lukuinto on. –Tärkeämpää kuin ulkoiset palkkiot, on herättää sisäinen motivaatio ja sisäinen palo lukemiseen, ja antaa välineet tutkia, tutustua, innostua lukemisesta, Kumpulainen sanoi. Hän myös totesi, että ei ole hyvä jäädä puhumaan vain perinteisestä lukutaidosta vaan korostaa lukemisen moninaisuutta, monilukutaitoa ja lukemisen merkitystä kiinnittämässä osaksi kulttuuria ja yhteisiä merkityksiä, luomassa mahdollisuuksia osallistua ja kokea osallisuuutta yhteiskunnassa. Erityisesti Kumpulainen painotti puheenvuorossaan tutkitun tiedon merkitystä käytännön lukutaidon kehittämisessä. Kumpulaisen johtama MOI-hanke tuottaa tutkimusta ja tietoa monilukutaidosta sekä toimintamalleja ja oppimateriaaleja sen opettamiseen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksen alkuvaiheessa.

Seminaarin työpajatyöskentelyssä kurkisteltiin lähitulevaisuuteen. Keskustelujen pohjalta  syntyi joukko ajatuksia, mitä lukutaitotekoja eri yhteisöissä on tehty vuoteen 2030 mennessä ja miltä lukutaidon tila voisi näyttää silloin. Niitä voi käydä lukemassa virtuaaliselta valkotaululta. Tilaisuus  taltioitiin, joten voit katsoa puheenvuorot jälkikäteen.

Lukuliikkeen koordinaattorit

Pia Lumme, pia.lumme@oph.fi
Belinda Karden, belinda.karden@oph.fi