Uutinen

Milja Kaijanen: Lastensuojelussa liian monella on kokemus siitä, että on tullut hiljennetyksi.

Kokemuksia Kansalaistoiminta EU:n nuoriso-ohjelmat Erasmus+ nuorisoalalle Youth in Action
Milja Kaijanen ja Emmi-Juulia Männistö toimivat lastensuojelun kokemusasiantuntijoina. Heille on tärkeää, että nuorten ääni kuuluu myös lastensuojelutyössä.

Euroopan nuorisoviikon kampanjakäyttöön - Milja Kaijanen ja Emmi-Juulia Männistö

"Viime keväänä tein yliopiston kandityön lastensuojeluilmoituksiin liittyen. Osallistuin samalla kirjoituskilpailuun, joka koski nälkää. Innostuin kirjoittamaan omista kokemuksistani. Sain kunniamaininnan kilpailussa ja minua haluttiin haastatella lehteen. Annoin anonyymin haastattelun. Juttu julkaistiin ja meni muutama kuukausi. Ajattelin, ettei sitä juttua kukaan enää lue. Mutta Pesäpuulta Onni oli sen lukenut ja pistänyt talteen. Hän otti minuun yhteyttä ja kysyi, lähdenkö mukaan lastensuojelun kokemusasiantuntijaksi. Tiesin, että tällaista toimintaa on, mutta en olisi itse oikein osannut hakeutua sen pariin.

Olen ollut mukana Pesäpuun UP2US -hankkeessa. Meitä on siinä kahdeksan nuorta. Kokoonnumme joka kuukausi ja pohdimme yhdessä erilaisia osa-alueita, joita lastensuojeluun liittyy. Olemme ryhmän kanssa puhuneet muun muassa eduskuntavaaliehdokkaiden kanssa, lastensuojelun erikoistumiskoulutuksessa opiskeleville sekä muille alan ammattilaisille. Lisäksi olemme kirjoittaneet yhdessä mielipidekirjoituksen, jossa tuotiin esiin meidän kantaa lastensuojeluun.

Haluan vaikuttaa ennakkoluuloihin, jotka koskevat lastensuojelua ja lastensuojelun asiakkuutta. Haluan kertoa, että lastensuojelutausta huolimatta voi tehdä omasta elämästään sen näköisen kuin haluaa ja seurata niitä asioita, joista on haaveillut. Se on se suurin, mihin haluan vaikuttaa. Haluan peräänkuuluttaa lapsen oikeuksia, että ne toteutuisivat parhaalla mahdollisella tavalla. Nuoret eivät tiedä heidän oikeuksiaan, minkä takia ne pystytään sivuuttamaan lastensuojelussa.

Koen, että nuoret pystyvät vaikuttamaan yhteiskuntaan. Olen julkisoikeuden opiskelija ja tiedän, että nuoria kuullaan jonkin verran esimerkiksi lainvalmistelussa. On keinoja ja kanavia, joilla nuoret voivat vaikuttaa, mutta kaikki nuoret eivät löydä sinne. Päätöksenteko pitäisi saada lähemmäs heitä. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kielenkäytön tulisi olla yleiskielistä ja ymmärrettävää, jotta nuorten on helpompi saada käsitys siitä, mistä puhutaan. Näin he pystyisivät paremmin osallistumaan meneillään olevaan keskusteluun.

Koen, että demokratiassa meillä on hyvät mahdollisuudet ottaa kantaa ja kertoa oma mielipide. Tämä järjestelmä on sinänsä hyvä. Ihmisillä on vaikutusvaltaa ja he voivat vaikuttaa asioihin. Eduskuntaan olisi kuitenkin hyvä saada uusia kasvoja. Nuorten pitäisi oivaltaa, että on parempi äänestää jotain kuin jättää oma ääni käyttämättä."

"Laitoin Pesäpuulle viime keväänä työhakemuksen yhteen pestiin. Ajattelin, etten sitä saa, mutta halusin, että he tietävät, että täällä on tällainen tyyppi, joka kiinnostunut lastensuojeluun liittyvistä teemoista. Sitten Pesäpuusta Onni soitti ja kysyi, haluanko tulla mukaan kokemusasiantuntijatoimintaan. Ajattelin, että kokemusasiantuntijuudesta on minulle hyötyä. Saan vaikuttaa itselleni merkitykselliseen asiaan. Olen saanut apua esim. gradun tekemiseen, oppinut paljon ammatillisesti sekä saanut työstää omia kokemuksia mahtavassa porukassa. Osallisuus, vaikuttaminen ja kehittäminen ovat antaneet minulle korvaamattoman paljon.

Haluan, että kokemustieto näkyy ja kuuluu lastensuojelussa asiantuntijatiedon rinnalla. Haluan miettiä keinoja, miten kokemusasiantuntijuutta voi hyödyntää toisena tiedon lajina. Ottamalla huomioon sekä asiantuntijatiedon että kokemustiedon voi toteuttaa parempaa lastensuojelua. Toivoisin, että lasten ja nuorten etu ja ääni pääsisivät lastensuojelussa keskiöön. Nykyään se menee usein niin, että aikuiset sopivat keskenään nuoren asioista.

Itselleni tärkeitä arvoja ovat tasa-arvo ja ihmisoikeudet. Kokemusasiantuntijuudella toivon vieväni näitä arvoja eteenpäin. Minulle on tullut eteen tilanteita, joissa ei toteudu lasten oikeudet. Olen myös törmännyt nuoriin, jotka eivät tiedä omista oikeuksistaan. Niistä kertomisen ei kuuluisi olla pelkästään kokemusasiantuntijan vastuulla, vaan esimerkiksi koulussa voitaisiin opettaa enemmän näistä asioista.

Haluaisin sanoa, että nuoret voivat vaikuttaa hyvin heitä koskeviin asioihin, mutta valitettavasti tiedän, etteivät nuoret voi. Minulla itselläni on kokemus, että nuorten ääni on tärkeä ja sitä kuunnellaan. Mutta kun olen jutellut lastensuojelun asiakkaiden kanssa, näen tilanteen moniulotteisemmin. Koen, ettei nuorille anneta riittävästi tilaa keskusteluissa, eikä heidän ajatuksiinsa ehkä luoteta riittävästi. Nuoria ei kuulla sillä tavalla, että he pystyisivät todella vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin. Lastensuojelussa voi syntyä kokemus siitä, että on tullut hiljennetyksi.

Itse olen sijaissisko, eli meille on sijoitettu huostaanotettu lapsi. Olen siis katsonut lastensuojelua hieman eri vinkkelistä.Kokemusasiantuntijana olen päässyt tarkastelemaan lastensuojelua laajemmin. Olen huomannut, että kaikilla huostaanotetuilla ei ole kokemusta siitä, että he ovat saaneet vaikuttaa omaan elämäänsä.

Minulle on tärkeää se, että meillä on demokratia. Se tarkoittaa turvallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa. Demokratiassa voimme yhdessä vaikuttaa siihen, millainen yhteiskunta Suomi on."

 

Teksti: Anna Takala

Ketkä

Emmi-Juulia Männistö
•24-vuotias
•Opiskelee Tampereen yliopistossa hallintotieteitä
•Toimii lastensuojelun kokemusasiantuntijana lastensuojelujärjestö Pesäpuussa
 
Milja Kaijanen
•22-vuotias
•Opiskelee Tampereen yliopistossa sosiaalipsykologiaa
•Toimii lastensuojelun kokemusasiantuntijana lastensuojelujärjestö Pesäpuussa

Perinteinen Euroopan nuorisoviikko nostaa jälleen näkyviin nuorten asioita kaikkialla Euroopassa 29.4.─5.5.2019. Teemana on tänä vuonna ”Demokratia ja minä” ja tarkastelun kohteena ovat yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot. Viikon mittaan järjestetään satoja tapahtumia eri puolilla Eurooppaa. Viikon päätapahtuma kokoaa Brysseliin 800 nuorta ja nuorten parissa toimivaa. Suomessa järjestetään useita paikallisia tapahtumia, joista kymmenen yhteistyössä Opetushallituksen kanssa.