Uutinen

Parempaa elämänhallintaa pelaamalla

Kokemuksia Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle
Student Wellbeing through eSport (VET eSport)- hanke parantaa eSportia harrastavien nuorten elämänhallintataitoja demonstroimalla terveiden elämäntapojen hyötyjä pelimenestyksen kautta. Esimerkiksi liikunnan hyödyt ovat pelaajalle kiistattomia.
Kuvituskuva pelitilaisuudesta

Tietokonepelaamiseen liitetään usein haitallisia elintapoja, kuten liikkumattomuutta, unen puutetta ja tasapainoisen ruokavalion korvaamista sipseillä ja kokiksella.

Jos pelaaminen on nuorelle intohimo, eivät elintapasaarnat yleensä tuota merkittäviä tuloksia.

"Monien nuorten on vaikea hahmottaa elämänhallinnan, riittävän unen tai liikunnan merkityksiä yleisesti, mutta he ymmärtävät ne, kun hyödyt liitetään konkreettisesti pelaamiseen. On selviä näyttöjä, kuinka esimerkiksi säännöllinen liikunta vaikuttaa positiivisesti pelaajan vireystilaan ja reaktionopeuteen, ja sen huomatessaan nuoret suhtautuvat liikuntaan positiivisemmin", hanketta vetävä Jens Brännback kertoo.

Perjantai-iltana Yrkesinstitutet Prakticumin tiloissa on menossa pelitapahtuma, jossa hankkeessa mukana olevat suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset nuoret pelaavat Counter Strike -tietokonepeliä. Pelin lomassa nuoret kehittävät kommunikaatiotaitojaan, sillä heidän on luotava pelistrategiansa yhdessä.

Helsingin Arabiassa sijaitsevan Yrkesinstitutet Prakticumin lisäksi hankkeeseen osallistuvat Arna vidaregående skuole Norjasta ja Växjön Teknikum Ruotsista. Oppilaitoksista kaikissa on mahdollista opiskella eSport -opetuskokonaisuutta, jonka myötä osa pelaajista tähtää jopa ammattilaisiksi.

Pelaaminen auttaa kommunikoimaan

Koulut päättivät yhdistää voimansa, sillä niissä kaikissa oli havaittu yhtenäisiä ongelmia paljon pelaavien nuorten elämänhallinnassa. Erityisesti hankkeessa pyritään keskittymään opinnoissaan keskeytymisuhan alla oleviin opiskelijoihin sekä nuoriin, jotka tulevat eri kulttuuritaustoista. Monet hankkeessa hyödynnettävistä malleista ja harjoitteista on lainattu urheiluvalmennuksen puolelta.

"Pelaamisen stigma liittyy liialliseen pelaamiseen ja on vanhempien asia vetää sille rajat. "

Pelaamista ei kuitenkaan tulisi demonisoida vaan keskustella rakentavasti sen hyödyistä ja haitoista.

Brännbackin mukaan pelaaminen voi olla toimiva väline myös lasten ja aikuisten väliselle kommunikaatiolle. Nuori ei välttämättä jaksa keskittyä puoli tuntia kestävään kehityskeskusteluun, mutta jos sama keskustelu käydään tietokoneruudun yli pelatessa, voi vastaanottokyky terävöityä.  Esimerkki kertoo, miksi myös hankkeen tulokset vaikuttavat lupaavilta.

"Pelaamisen avulla voi konkretisoida terveellisten elämän tapojen hyötyjä, myös harjoitella myös vuorovaikutustaitoja ja konfliktien ratkomista. Yleinen ongelma pelatessa on jäätyminen, mikä johtuu siitä, että pelaajan mieli ei pysty käsittelemään tilannetta ja pelin vaihtoehtoja. Kunnon kohentaminen sen sijaan auttaa myös pelaamiseen liittyvien paineiden ja stressin käsittelyssä."

Hankkeella kerätään mallikäytäntöjä

Todellisuudessa itse pelaaminen on vain pieni osa hanketta, sillä käytännössä toiminta on jotain ihan muuta.

Liikuntaa, kuten salitreenejä ja korista, kuuluu koulujen ohjelmaan monta kertaa viikossa.

Prakticumissa tehty tutkimus onnistui ensimmäisenä todistamaan liikunnan positiivisen vaikutuksen nuorten pelisuorituksiin. Selkeä näyttö on saanut monet nuoret lisäämään liikuntaa myös itsenäisesti.

Kaksivuotisen 16–21 -vuotiaille nuorille suunnatun hankkeen tavoitteena on paitsi vaikuttaa nuorten elämänlaatuun, luoda toimivat käytännöt myös muiden oppilaitosten ja koulutus- ja nuorisoalan ammattilaisten käyttöön. Hankkeeseen kuuluu myös eri maissa järjestettäviä tapaamisia, joissa hiljaista tietoa vaihdetaan keskustelemalla.

Brännbackin mukaan ongelmapelaaminen liittyy usein tiettyyn elämänvaiheeseen nuoren elämässä, eivätkä stereotypiat antisosiaalisista nörteistäkään pidä ryhmässä paikkaansa.

Monen nuoren kohdalla hankkeeseen osallistuminen on jo aiheuttanut itseoivalluksia, jotka ovat johtaneet pelaamisen vähentymiseen.

Yksi hankkeeseen osallistuvista nuorista on ruotsalainen Hampus Johansson, joka pitää toimintaa hyödyllisenä.

"Pelaaminen on hauskaa ja haluan kehittyä siinä, mutta ei ole terveellistä vain istua ja pelata."

Kouluni on sujunut hyvin, enkä usko sen kärsineen pelaamisesta, mutta pyrin myös  liikkumaan ja säilyttämään balanssin. Hankkeeseen liittyvä yhteistyö muiden koulujen kanssa on hienoa, sillä pääsemme matkustelemaan ja tapaamaan muita pelaajia, Johansson sanoo.

 

Teksti: Anna Väre