Uutinen

Suomalaiset jälleen aktiivisesti mukana Erasmus+ -ohjelman kumppanuushankkeissa

Erasmus+ Erasmus+ aikuiskoulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ korkeakoulutukselle Erasmus+ nuorisoalalle Youth in Action Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle
Vuosittain toteutettavassa strategisten kumppanuushankkeiden partneriselvityksessä tarkasteltiin suomalaisia organisaatioita, jotka osallistuivat partnereina vuonna 2018 alkaneisiin Erasmus+ -ohjelman KA2-hankkeisiin. Edelliseen vuoteen verrattuna hankepartneruuksien määrä on kasvussa, ja kansainvälisesti vertailtuna suomalaiset ovat erityisen kiinnostuneita pohjoismaisten ja baltialaisten kanssa toimimisesta.
Kuvituskuva, tilastoja

Partneriselvityksessä kartoitettiin kuinka aktiivisesti suomalaiset organisaatiot osallistuivat muiden johtamiin hankkeisiin, mistä maista johdetuissa hankkeissa suomalaiset olivat erityisen aktiivisia, miten aktiivisuus jakautui maakunnallisesti, sekä millaisista hanketeemoista suomalaisorganisaatiot olivat kiinnostuneita. Selvityksen koostamisessa käytettiin Euroopan komission tarjoamaa tilastotietoa, joka on saatavilla kaikista Erasmus+ -hankkeista. 

Vuonna 2018 käynnistyneissä kumppanuushankkeissa suomalaispartneruuksia oli 357, yhteensä 325:ssä eri hankkeessa. Osassa hankkeista oli enemmän kuin yksi suomalainen partneri, ja suuri osa organisaatioista osallistui useampaan kuin yhteen hankkeeseen. Yleinen trendi edellisen vuoden hakukierrokseen verrattuna oli kasvava: yleissivistävän, ammatillisen, korkeakoulutuksen ja aikuiskoulutuksen sektoreilla partneruuksien määrä kasvoi verrattuna vuonna 2017 käynnistyneisiin hankkeisiin, nuorisoalalla luku pysyi samana. Eniten partneruuksia oli ammatillisen koulutuksen sektorilla KA202-hankkeissa (61 partneruutta), vähiten nuorisosektorin KA205-hankkeissa (13 partneruutta).

Kansainvälisessä vertailussa käy ilmi, että suomalaiset organisaatiot osallistuivat aktiivisesti suurista EU-jäsenmaista sekä Virosta ja Alankomaista johdettuihin hankkeisiin. Suomalaiset olivat erityisen aktiivisia muista ohjelmamaista koordinoitujen hankkeiden kokonaismäärään nähden hankkeissa, joita koordinoitiin Virosta, Alankomaista, Islannista, Ruotsista, Latviasta sekä Sloveniasta.

Suomen maakuntien tasolla vertaillessa partneruudet jakautuivat epätasaisesti, valtaosan partneruuksista keskittyessä Uudellemaalle ja Pirkanmaalle. Maakuntien väestömäärään suhteutettuna erot tasaantuivat ja tällöin aktiivisimpina maakuntina näyttäytyivät Kainuu ja Pohjois-Savo. Vuosittainen vaihtelu maakunnallisessa aktiivisuudessa on suurta.

Edeltävän vuoden tapaan päärooli aktiivisten partnereiden suhteen kuuluu korkeakouluille, joista aktiivisin oli Helsingin yliopisto kahdellatoista partneruudellaan. Myös järjestöt ja yritysmaailma olivat edustettuina partnerilistauksessa.

Hankkeiden aiheina digitalisaatio, työelämälähtöisyys ja inklusiivisuus

Satoihin kumppanuushankkeisiin mahtuu satoja ideoita, mutta muutamat teemat olivat läsnä läpi sektorien suuressa määrässä hankkeita: digitalisaatio, työelämälähtöisyys ja inklusiivisuus. Digitalisaatio näkyi eri muodoissa suurimmassa osassa hankkeiden kuvauksia. Monissa tapauksissa jo vakiintuneiden verkkokurssien yms. lisäksi teknologiaa käytettiin innovatiivisesti esimerkiksi virtuaalitodellisuutta hyödyntämällä. Työelämälähtöisyys näkyi työelämäyhteistyönä, työnantajan osallisuutena koulutuksen sisältöihin, työllistymisen tukemisena sekä yrittäjyyteen kannustamisena. Inklusiivisuuteen keskittyvissä hankkeissa tavoitteena on lisätä yhteiskunnan moninaisuutta sekä osallistaa myös erityistä tukea tarvitsevat henkilöt yhteiskuntaan koulutuksessa, vapaa-ajalla ja työssä.