Tieto-, neuvonta- ja ohjausalan ammattilaiset pohtivat monikulttuurisen ohjauksen kysymyksiä

─ Järjestimme nyt toista kertaa Monikulttuurisen ohjauksen neliapila -koulutuksen, jossa neliapila viittaa tietoon, taitoon, tahtoon ja tunteeseen, jotka kaikki ovat tärkeitä työvälineitä ohjaustyössä. Olemme todella iloisia siitä, että saimme järjestää koulutuksen yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa Kuopiossa ja että kaikki puhujat linkittyivät Pohjois-Savoon tai Itä-Suomeen, joten saimme alueen äänen myös aidosti kuuluviin. Päivään osallistui tieto-, neuvonta- ja ohjausalan ammattilaisia eri sektoreilta, myös kuraattoreita ja kolmannen sektorin toimijoita, joten monipuolista keskustelua syntyi. Tämä on kokonaisuudessaan konsepti, jota Euroguidance aikoo jatkaa, toteaa Euroguidance-tiimin vastaava asiantuntija Anne Valkeapää.  

Ohjaaja voi oppia käsittelemään myös vaikeita asioita 

Koulutuspäivän puheenvuoroissa toistui näkemys siitä, että ohjaajien on toisinaan vaikea käsitellä ohjattaviensa maahanmuuttajanuorten vaikeita elämänkokemuksia. Ohjaajat kokevat usein, ettei heillä ole ammattitaitoa käsitellä traumaattisia kokemuksia. Sekä tutkija Anne-Mari Souto Itä-Suomen yliopistosta että työnohjaaja ja kouluttaja Miika Kekki muistuttivat kuitenkin, että vaikka ohjaaja ei välttämättä voisi ratkaista kaikkia asioita, hän voi aina kuunnella. Soudon tutkimuksen mukaan maahanmuuttajanuoret usein kaipaavatkin juuri sitä, että aikuinen kysyisi miten heillä menee ja kuuntelisi. Kekki muistutti, että ohjaaja voi myös oppia ottamaan vaikeita asioita vastaan. Kirsi-Maria Nieminen Savon ammattiopistosta puolestaan toivoi, että ohjaajille olisi tarjolla koulutusta sodan keskeltä tulevien maahanmuuttajien rankkojen kokemusten käsittelyyn. 

Etnistyvätkö koulutuspolut? 

Ulkomaalaistaustaisten koulutuspolkuja tutkinut Anne-Mari Souto toi esiin, kuinka maahanmuuttajataustaiset keskeyttävät lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen suomalaistaustaisia useammin. Korkea-asteelle siirryttäessä erot eivät ole merkittäviä. Tutkimuksen mukaan koulutuspolkujen etnistä eriytymistä vahvistavat tietyt käytänteet yhteiskunnassa. Tällaisina käytänteinä Souto mainitsi esimerkiksi työvoimapoliittisen koulutuksen, joka ohjaa maahanmuuttajia kouluttautumaan valikoituville aloille. Lisäksi toisella asteella tukitoimia ei ole riittävästi saatavilla, ja saatavuus vaihtelee alueittain. Ohjauksella on siis merkittävä rooli siinä, etteivät koulutuspolut eriytyisi. 

Ohjauksesta apua unelmien tavoitteluun 

Anne-Mari Soudon mukaan maahanmuuttajataustaisilla oppilailla perheen toiveet vaikuttavat oppilaan koulutusvalintoihin. Joskus nämä toiveet ja nuoren omat unelmat tulevaisuudesta voivat olla ristiriidassa keskenään. Ohjaajat eivät kuitenkaan välttämättä osaa ottaa maahanmuuttajataustaisten nuorten perhetilanteita huomioon, koska nämä käytännöt voivat olla erilaisia kuin valtaväestön perhesuhteissa. Tällöin nuori voi jäädä yksin vaikean päätöksen ja ristiriitaisten toiveiden edessä.

Paula Rapaport ja Svetlana Kemppainen ohjaavat Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistossa Suomeen melko vasta tulleita, vielä kotoutumisajan piirissä olevia maahanmuuttajia. Heidän mukaansa asiakkaat toisinaan hakevat vahvistusta omalle uskolleen: voinko tosiaan hakea putkiasentajaksi? Saanko tehdä Suomessa töitä, vaikka olen opiskelija? Myös Gürhan Bayramoglu ja Miia Manninen Vamoksesta, osallisuuden polku maahanmuuttajille -hankkeesta vahvistivat, että toisinaan nuori kaipaa ohjaajalta hyväksyntää toiveelleen hakeutua tietylle koulutusalalle. Tällöin riittää, että ohjaaja kannustaa hakemaan. Näin ohjaaja voi tukea nuorta unelmiensa saavuttamisessa. 

Ohjauksen keskiössä ihminen 

Miika Kekki muistutti, että ohjaajan fokuksen tulisi aina olla ihmisessä ja lähteä ohjattavan tarpeista. Usein ohjauksessa kuitenkin keskitytään johonkin asiaan eikä ihmiseen. Esimerkkinä hän mainitsi mediassakin esillä olleen somalitytön, jonka lukemiseen liittyvien vaikeuksien luultiin johtuvan hänen kotikielestään, vaikka syynä oli lukihäiriö. 

Miia Mannisen mukaan suomalaiset eivät välttämättä ymmärrä maahanmuuttajien moninaista kokemusmaailmaa, ja tarjoavat ohjattavalle ratkaisua omista lähtökohdistaan. Se, minkä ajattelemme olevan ohjattavalle hyväksi, ei kuitenkaan välttämättä ole sitä. Ennakko-odotukset pitäisi unohtaa ja lähteä aina ohjattavan tarpeista. 

Ei motivaatiota, vaan rutiinia rasismin kitkemiseen

Liban Sheikh Rauhankasvatusinstituutista kannusti harjoittamaan kulttuurisensitiivistä kohtaamista päivittäin, jotta vähemmistöjen kohtaama rasismi vähenee. Sheikhin mukaan pelkkä tahto toimia kulttuurisensitiivisesti ei riitä, vaan tarvitaan rutiinia. Sheikh muistutti, että ohjauksessa yhdenvertaisuustyön täytyy olla proaktiivista: emme voi vain odottaa, että jotain tapahtuu ja reagoida siihen, vaan täytyy tehdä ennaltaehkäisevää työtä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. 

Koulutuksen puheenvuoroissa tuotiin esiin, että myös ohjaajien keskuudessa esiintyy rasismia, mutta aiheesta puhutaan liian vähän. Ohjaajien keskuudessa rasismi ei ole avointa vaan hienovaraisempaa, yleistävää ne-puhetta, jota käydään esimerkiksi kokouksissa: ne sen kansalaisuuden edustajat ovat juuri sellaisia. 

Liban Sheikhin mukaan rasismia kohdanneet joutuvat usein todistelemaan kohdanneensa sitä. Usein heiltä kysytään miltä rasismi tuntuu, vaikka sen sijaan pitäisi pikemminkin miettiä miten toimitaan. Hän herätteli koulutukseen osallistujia pohtimaan: riittääkö meille tieto siitä, että rasismia tapahtuu? Milloin viimeksi olemme tehneet jotain asian muuttamiseksi? Sheikh painotti, ettei syrjinnän ehkäisy ole mielipidekysymys vaan lainsäädännöllinen velvoite. Sekä Liban Sheikh että Miika Kekki peräänkuuluttivat myös kasvatus- ja ohjausalan yhteiskunnallista vastuuta syrjinnän ehkäisemiseen. ─ Ohjaajien täytyy tunnistaa mahdollisuutensa vaikuttaa siihen, miten vähemmistöt integroituvat yhteiskuntaamme, Miika Kekki muistutti. 

Koulutukselle monikulttuurisuusteemoista on tarvetta

Monikulttuurisen ohjauksen neliapila -koulutuksesta saadun palautteen perusteella koulutukselle monikulttuurisuusteemoista on tarvetta. Erään osallistujan palautteen mukaan ”tällainen koulutus pitäisi mahdollistaa ihan kaikille, jotka toimivat maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa”. Suomen Euroguidance-keskus jatkaa monikulttuurisuusteemoihin liittyvien koulutusten järjestämistä ja miettii myös muita keinoja työskennellä näiden teemojen parissa, ohjausalan ammattilaisten tarpeita kuunnellen. 

Teksti ja kuvat: Juuli Juntura