Tiedote

Työelämä muuttuu – miten koulutus vastaa? Osaamisen ennakointifoorumi julkisti ehdotuksensa

Ajankohtaista Ennakointi Koulutuksen kehittäminen
Miten työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaavat ja miten jatkuvan oppimisen rahoitusta tulisi uudistaa? Nämä ovat koulutuksen keskeisimpiä haasteita 2020-luvulla, arvioi Osaamisen ennakointifoorumi (OEF). Digiosaajien tarve kasvaa kaikilla aloilla, myös palvelu- ja kulttuurialoilla. Lisäksi yli puolet uusista työntekijöistä tarvitsee korkeakoulututkinnon.
Kuvituskuva, opiskelijat tekevät ryhmätöitä

OEF:ssä on edustettuna laaja joukko työelämän ja koulutuksen asiantuntijoita eri aloilta. Foorumi on ennakoinut tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeita sekä esittänyt niiden pohjalta koulutuksen kehittämisehdotuksia, jotka julkistettiin tulosseminaarissa 4.4. Tähtäin on vuodessa 2035.

Noin 200 kehittämisehdotuksesta jopa viidesosa liittyy työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantohaasteisiin sekä osaavan työvoiman saatavuuteen. Nämä haasteet koskettavat muun muassa paperin ja sahatavaran valmistusta, sosiaali- ja terveyspalveluita, prosessiteollisuutta ja kuljetusalaa.

– Jatkossa tarvitsemme koulutuspaikkojen uudelleensuuntaamista työvoimakysynnän mukaisesti, tehokkaampaa opintojen läpäisyä ja laajempaa muunto- ja täydennyskoulutuksen tarjontaa. Tulevaisuuden työvoima-, koulutus-, ja osaamistarpeita pitää ennakoida vielä tarkemmin. Siihen tarvitaan opetushallinnon, koulutuksen tarjoajien ja työelämän yhteistä panostusta, sanoo opetusneuvos Kari Nyyssölä Opetushallituksesta.

Myös koulutussisältöjä tulee uudistaa. Kaikilla koulutusasteilla ja kaikissa tutkinnoissa tarvitaan innovatiivisuutta, luovuutta sekä aloja ylittäviä osaamiskokonaisuuksia. OEF:n mukaan teknologiakasvatusta on tarpeen lisätä perusasteen ja toisen asteen koulutusten opetussuunnitelmien perusteisiin, tuntikehyksiin ja oppimateriaaleihin.

OEF:n mukaan Suomessa tarvitaan seuraavalla hallituskaudella jatkuvan oppimisen kokonaisuudistus. Resursseja tulisi siirtää tutkintokoulutuksesta täydennyskoulutukseen. Jatkuvan oppimisen rahoittamiseen on erilaisia mahdollisia keinoja, kuten subjektiiviseen oikeuteen perustuva koulutuspankkirahasto, joka karttuisi henkilön työuran varrella. Toinen vaihtoehto on työntekijöiden, työnantajien ja valtion yhdessä kustantama osaamistili tai -seteli, jota voisi käyttää joustavasti oman osaamisen kehittämiseen tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Digiosaamisten merkitys kasvaa kaikilla toimialoilla

Vuoteen 2035 mennessä digiosaamisen tarve kasvaa eniten liikenne- ja logistiikka-alalla. Digiosaajien tarve kasvaa kuitenkin kaikilla toimialoilla, myös palvelualoilla ja muilla perinteisesti vähän teknologiaa hyödyntäneillä aloilla, kuten kulttuurialalla.

Ennakointitulosten mukaan ohjelmointi ja teknisten laitteiden käyttötaito on vain pieni osa digiosaamisen kokonaisuutta - yhtä olennaista on ymmärtää, miten digitaalisessa ympäristössä toimitaan ja miten digitaalisia sovelluksia voisi hyödyntää. Tämä koskee kaikkia tehtävätasoja.

Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan entistä enemmän asiakaslähtöistä palveluiden kehittämisosaamista. Lisäksi kestävän kehityksen tuntemus on tärkeä tulevaisuuden perustaito erityisesti teollisilla aloilla.

Yli puolet uusista työntekijöistä tarvitsee korkeakoulututkinnon

OEF arvioi työllisten määrän kasvavan 110 000 henkilöllä vuosina 2017–2035. Kasvu on suurinta maa- ja vesirakentamisessa, kemiallisten tuotteiden valmistuksessa, kiinteistöalalla, metallituotteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistuksessa, erilaisissa henkilökohtaisissa palveluissa, terveydenhuollossa ja liike-elämän palveluissa.

Poistuma työvoimasta pysyy suurena. Vuoden 2016 työllisistä 46 % jää eläkkeelle vuoteen 2035 mennessä. Uusilta työntekijöiltä edellytetään entistä korkeampaa koulutusta: yli puolet heistä tarvitsee korkeakoulututkinnon. Kasvavilla toimialoilla korkeakoulutettujen tarve uusiin työpaikkoihin on vielä suurempi.

Mikä Osaamisen ennakointifoorumi?

Osaamisen ennakointifoorumi on opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteinen ennakoinnin asiantuntijaelin, joka edistää koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta. Foorumiin kuuluu yhdeksän ennakointiryhmää, joiden tehtävänä on ennakoida oman alansa osaamis- ja koulutustarpeita. Ennakointiprosessi toteutettiin kesäkuun 2017 ja helmikuun 2019 välisenä aikana.

Lisätiedot:

Yksikön päällikkö, opetusneuvos Kari Nyyssölä, kari.nyyssola@oph.fi, puh. 029 533 1159

Opetusneuvos Samuli Leveälahti, samuli.levealahti@oph.fi, puh. 029 533 1302

Opetusneuvos Ilpo Hanhijoki, ilpo.hanhijoki@oph.fi, puh. 029 533 1057