Uutinen

Vankempi mielenterveys, vahvempi urheiluseura

Kokemuksia Kansalaistoiminta Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle – Sport Kansainvälistyminen Rahoitus
Seurakehittäjä Sampsa Kivistö ideoi eurooppalaisessa yhteistyössä Hämeen Liikunnan ja Urheilun (HLU) mukaan kehittämään toimintatapoja mielenterveyskuntoutujien liikuntaharrastusten lisäämiseksi Erasmus+ Sport rahoituksella.
Valmentaja onittelee pelaajaa

 

He suunnistavat, he pyöräilevät, he pelaavat pallopelejä. Pian mielenterveyskuntoutujat Tampereen seudulla liikkuvat yhdessä eri tavoin, ja kansainvälisissä yliopistoissa tutkitaan, miten ja kuinka tehokkaasti liikunta auttaa heitä kuntoutumaan. Verrokkiryhmät monissa muissa Euroopan maissa tekevät samaan aikaan samaa rikastaen tutkimusta.

- Yhteytemme psykiatrisen hoidon korkealle tasolle ampuivat heti alas sellaisen yleistyksen, että liikunta on aina hyvä hoitomuoto masentuneille. Asia ei ole niin yksinkertainen, tietää Sampsa Kivistö, liikunnan suunnittelija Hämeen Liikunnasta ja Urheilusta eli HLU:sta.

Hän on rohkeasti vetänyt HLU:n kansainväliseen Erasmus+ -toimintaan. Sen ansiosta HLU on laajentunut myös paikallisella tasolla tavoittamaan entistä enemmän ihmisiä ja erilaisia ihmisryhmiä. Mielenterveyskuntoutukseen keskittyvää Sport Healing Rehabilitationia edelsi Green Play, joka toi lisää kasvatuksellista otetta sekä teknologiaa lasten ja nuorten ryhmäliikuntaan.

- Ei todellakaan kannata jättää hakematta hankkeisiin siksi, että pelkää byrokratiaa ja raportointia! Kannattaa luottaa suomalaiseen ammattitaitoon, joka on pienissäkin järjestöissä perushyvällä tasolla jo valmiiksi, Kivistö huomauttaa.

Eri liikuntaresepti eri tilanteisiin

Sport Healing Rehabilitationiin (SPHERE) tulee Suomesta mukaan viitisenkymmentä mielenterveyskuntojaa. Ryhmätoiminta alkaa syyskuussa, ja elokuussa ryhmien vetäjät kaikista maista koulutetaan Brysselissä.

- Rinnalla kulkee tutkimus siitä, voidaanko löytää kullekin diagnoosityypille sopivin tapa liikkua. Esimerkiksi sopiiko masentuneelle paremmin sosiaalinen vai yksinäinen liikunta, entäpä ulko- vai sisäliikunta, tarkasti ohjattu vai vapaamuotoinen, Sampsa Kivistö linjaa.

- Kuntoutuja ei voi olla akuutissa sairastumisvaiheessa, vaan hänen on pitänyt kuntoutua tietylle tasolle, ennen kuin hyötyjä voidaan saada. Eihän jalkapalloakaan voi alkaa pelata kipsi jalassa, mukaan tulevien pitää olla kipsin poistovaiheessa, hän tarkentaa.

Siinä missä joittenkin maitten yhteistyökumppaneilla on mielenterveyskuntoutujat omasta takaa aiemman kuntouttavan toimintansa ansiosta, Kivistön on pitänyt värvätä kunnat ja mielenterveysseurat osallistujia löytämään. Osaan ryhmistä tullaan kunnan lähetteellä ja niissä voi olla esimerkiksi masentuneita pitkäaikaistyöttömiä. Toiset ryhmät taas täyttyvät mielenterveysseurojen vapaaehtoisissa vertaistukiryhmissä käyneistä henkilöistä.

- Olen oppinut, että liikunnan ja urheilun organisointi ja rahoitus on todella erilaista eri maissa. Meillä se on hyvin pitkälle julkisrahoitteista, mikä tuo varman perustulonlähteen, mutta tekee meistä hyvin jäykkiä - ja ehkä laiskoja hakemaan lisäresursseja kansainvälisistä hankkeista. Euroopassa toiminta rahoitetaan monesti esimerkiksi säätiöiden kautta, ja Erasmus+ -rahoitusta on totuttu hakemaan toiminnan rahoittamiseksi, Kivistö kertoo.

Esimerkiksi brittiurheiluseura Evertonilla on säätiö, joka tekee liikunnallista yhteisvastuullista sosiaalityötä - neljän, viiden yhtä aikaa meneillään olevan Erasmus+ -hankkeen tuella. Sport Healing Rehabilitation -hanketta hallinnoivat italialaiset ovat Kivistön arvion mukaan kaikkein aktiivisimpia ja tottuneimpia Erasmus+ -hakijoita säännöllisen muun rahoituksen puutteessa.

Tabusta puheenaiheeksi

- Mielenterveysongelmat ovat ehkä tabu liikunta- ja urheilupiireissä. Haluamme tällä hankkeella tuoda esiin, että ne koskevat aika isoa osaa ihmisistä, ja ihan yhtä isoa osaa urheiluseurojen jäsenestä kuin koko väestöstä, Sampsa Kivistö muistuttaa.

Hänelle kansainvälisyys on luontevaa oman koulutuspohjan kautta. Hän on kansainvälisiä suhteita pääaineenaan lukenut yhteiskuntatieteiden maisteri, joka on aiemmin työskennellyt matkailualalla manner-Euroopassa ja Suomen Olympia-akatemiassa, joka tekee kansainvälistä yhteistyötä.

Mutta eikö tällainen uuden, vieläpä kansainvälisen aluevaltauksen tekeminen syö valtavasti hänen työaikaansa? Sampsa Kivistö huomauttaa, että kansainvälisen hankkeensa voi valita järkevästi.

- Kannattaa miettiä hankkeen sisältöä ja kysyä, tukeeko se meidän toimintaamme. Ennakoiva terveydenhoito on kuulunut ennestäänkin HLU:n toimintaan ja oikeastaan teen tämän hankkeen puitteissa aika lailla samanlaisia asioita kuin muutenkin, nyt vain uudenlaisen kohderyhmän kanssa.

Kokemuksen kansallisista hankkeista voi hänen mukaansa hyödyntää kansainvälisissäkin hankkeissa. Eivät ne raportointivelvollisuudet juurikaan toisistaan poikkea. Lisäksi mukaan hankkeisiin voi mennä vain yhteistyökumppanina, jolloin hallinnolliset työt jäävät vetäjälle toisessa maassa. Sekin auttaa paljon, jos seuralla tai järjestöllä on taloushallinnon ammattilainen, jolle hankkeiden talousraportointi ei luultavasti tuota paljonkaan päänvaivaa.

- Eikä kannata jäädä jumiin siihen ajatukseen, että ei tämä hanke voi toimia meillä, kun olosuhteet ovat niin erilaiset täällä kuin vaikka Espanjassa. On osattava ajatella hankkeita sisällön eikä metodien kautta, Sampsa Kivistö neuvoo.

Kivistö itseoppi tämän espanjalaisjohtoisessa Green Play -hankkeessa. Kataloniassa lasten ja nuorten urheiluseuratoiminta on aika lailla kouluvetoista, eivätkä metodit siksi mitenkään sopineet sellaisinaan Hämeeseen. Hämäläislasten urheiluseuroja ei voinut ohjeistaa ylhäältäpäin niin kuin koululuokkaa.

- On sovellettava rohkeasti!

Pilottina avaamassa tietä muille

Monipuoliseen liikuntahankkeeseen osallistuvat löytänevät väkisinkin itselleen mieluisia liikuntaharrastuksia. Mukaan otetaan sisä- ja ulkoliikuntaa ja tarkoituksella sellaisiakin lajeja, joita moni ei muuten ehkä koskaan ajautuisi kokeilemaan, kamppailulajeista jousiammuntaan. Osallistujien ikähaitarista toivotaan laajaa.

SPHERE on pilottihanke, jossa luodaan yleistä toimintamallia. Mielenterveyskuntoutustyöstä kiinnostuneet voivat sitten tarttua siihen missä päin Eurooppaa hyvänsä.

- Olisi yltiöoptimismia väittää, että tämä toiminta jää varmasti elämään, koska silloin pitää kysyä, kuinka toiminta jatkossa resurssoidaan. Mutta me olemme saaneet uusia, tosi tärkeitä kumppaneita paikallisellakin tasolla, ja moni niistä ei ehkä ole tullut aiemmin ajatelleeksi, että me olemme tämmöisessäkin mielellämme mukana, Sampsa Kivistö summaa.

- Ja kun kunta on kumppanimme ja saa samalla tieteellistä dataa siitä että tällaisesta toiminnasta on hyötyä, todennäköisyys on parempi sille, että jotain yhteistyöstä jää elämään.

Kivistö kannustaakin suomalaisia urheiluseuroja ja -järjestöjä rohkeasti mukaan kansainväliseen yhteistyöhön. Hakuprosessiin ja alkuun pääsyyn saa apuja myös Opetushallituksesta (Erasmus+ -ohjelman kansallinen toimisto).

Teksti: Natalia Kisnanen

 Sport Healing Rehabilitation - SPHERE, Erasmus+ Sport yhteistyöhanke 2019-2020. Tarkoituksena löytää eri mielenterveysdiagnooseihin ja toipumisvaiheisiin sopivimpia kuntouttavia liikuntamuotoja. Yhteistyömaat Italia, Iso-Britannia, Kroatia, Belgia ja Saksa.