Ammatillisen perustutkinnon suorittaneille tarjottavan jatko-ohjauksen nykytilaa ja kehittämistarpeita selvitettiin
Tänään julkistetun selvityksen Kohti jatko-opintoja ja työelämää – Siirtymät ammatillisen koulutuksen jälkeen aineiston sekä muiden lähteiden kuten koulutustilastojen tai valtakunnallisen Amispalautteen perusteella voidaan arvioida, että noin kolmannes opiskelijoista tarvitsee jatko-ohjausta ammatillisen perustutkinnon suorittamisen jälkeen tai valmistumisvaiheessa.
Ohjaushenkilöstö nosti selvityksessä esiin, että osa jatko-ohjausta tarvitsevista ei saa riittävästi ohjausta. Osa jää tavoittamatta, ja osa ei ota tarjottua ohjausta vastaan.
Selvityksen mukaan tutkinnon suorittaneille tarjottava jatko-ohjaus perustuu yleensä ohjaushenkilöstön omiin työkäytäntöihin tai opiskelijan aloitteellisuuteen. Systemaattisia ja kokonaisvaltaisia jatko-ohjauksen malleja ei aineiston perusteella ole yleisesti käytössä. Opintojen aikainen uraohjaus tukee itsenäistä jatkosijoittumista ja antaa valmiuksia valmistumisen jälkeisiin koulutus- ja työllistymisvalintoihin.
Selvitys tarjoaa koulutuksen järjestäjälle välineen oman toiminnan kehittämiselle sekä antaa tilannekuvan ammatillisen koulutuksen urasuunnittelun parissa työskenteleville ohjaajille ja tutkijoille. Samalla se luo pohjaa entistä systemaattisemman ammatillisen tutkinnon jo suorittaneiden jatko-ohjauksen luomiselle. Ammatillisen perustutkinnon suorittamisvuotta seuraavaan vuoteen ulottuva, yhdenmukainen jatko-opintoihin hakeutumiseen ja urasuunnitelmiin liittyvä jatko-ohjaus edistäisi toisen asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten yhdenvertaisuutta.
Lisää yhteistyötä, vuoropuhelua ja seurantaa
Koulutuksen järjestäjien kehittämien mallien ja hyvien käytänteiden lisäksi selvityksessä esitellään viisi kehittämisehdotusta. Jatko-ohjauksen tarpeeseen voitaisiin vastata esimerkiksi kehittämällä digitaalisia etäohjausmenetelmiä sekä ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden sijoittumisen seurantaa. Lisäksi olisi hyvä selvittää ammatillisen koulutuksen järjestäjien, TE-hallinnon ja sekä neuvontaa tarjoavien Ohjaamoiden kolmikantayhteistyön kehittämisen ja laajentamisen mahdollisuuksia.
Myös nykyisten hankekäytäntöjen soveltamisen ja laajentamisen mahdollisuuksia olisi syytä kartoittaa sekä lisätä koulutuksen järjestäjien ja hanketoimijoiden välistä vuoropuhelua.
Selvityksen taustaa
Selvitys on tehty keväällä 2020 osana Zoomi – sujuvia siirtymiä edistämässä -hanketta, jota Opetushallitus toteuttaa yhteistyössä Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry:n kanssa. Zoomi-hanke toteutetaan ajalla 1.5.2019–31.12.2021, ja sitä rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Selvityksen toteuttaa DiaLoog-tutkimuspalvelut.
Selvityksen lähtökohtana on Sujuvat siirtymät -hankkeissa tuotetut, jatko-opintoihin ja työelämään siirtymiseen kehitetyt polut ja mallit sekä uraohjauksen ja -suunnittelun tueksi kehitetyt menetelmät. Selvityksessä on tämän lisäksi huomioitu muissa hankkeissa ja hanketyön ulkopuolella tehty kehitystyö jatko-ohjaukseen liittyen.