DIHUB – uudenlaista oppimista ja pilvipalveluiden osaajia yritysten tarpeisiin

Huippuyksiköistä pontta kehittämistyöhön

Eurooppa tarvitsee uusia innovaatiota. Siksi tarvitaan uudenlaista, toimialarajat ylittävää yhteistyötä yritysten, koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden kesken. Ammatillisen koulutuksen roolia halutaan nostaa vahvemmin esiin elinkeinoelämän kehittämisen moottorina luomalla ammatillisen koulutuksen huippuyksiköitä (Centres of Vocational Excellence) ympäri Eurooppaa. Ne kokoavat eri toimijat yhteen ja toimivat uusien innovaatioiden, koulutuksen kehittämisen ja opiskelijoiden työllistymisen ponnahduslautana.

Tekoälyosaamista Eurooppaan

Tätä taustaa vasten Euroopan komissio rahoitti kesällä 2019 viisi eri teemoihin keskittyvää pilottihanketta. Yksi niistä on Helsinki Business Collegen koordinoima DIHUB-hanke, jonka teemana on tekoälyä hyödyntävien pilvipalveluiden kehittäminen. Muut suomalaiset hankepartnerit ovat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Helsingin seudun kauppakamari. Partnerimaita ovat puolestaan Viro, Portugali, Bulgaria ja Kroatia.

DIHUB-hankkeen teemaksi valikoitui pilvipalvelut ja tekoäly, koska juuri sen alan osaajia Euroopasta puuttuu, kehittämispäällikkö Jouni Hytönen Helsinki Business Collegesta kertoo.

Hytösen mukaan on erinomainen asia, että huippuyksiköitä on lähdetty kehittämään, koska tarve niille on aivan ilmeinen.

"Yritysten ja ammatillisen koulutuksen pitää pysyä mukana nopeassa yhteiskunnallisessa muutoksessa erityisesti teknologian saralla", Hytönen toteaa ja jatkaa, "Tarvitaan siis lisää työelämälähtöisiä, ketteriä ja tehokkaita kehittämisen menetelmiä."

Saumatonta yhteistyötä

Kaksivuotisen hankkeen aikana muodostetaan hankkeen teeman ympärille kaikkiaan viisi kehitysympäristöä eli hubia: yksi jokaiseen partnerimaahan.

"Hubien ei ole tarkoitus olla kaikissa maissa rakenteellisesti samanlaisia, vaan kukin maa huomioi toimintaympäristönsä ja räätälöi toimintaa siltä osin kuin on tarpeen", Hytönen sanoo.

Erilaiset toteutukset mahdollistavat toisaalta myös parhaiden käytäntöjen vaihtamisen partnereiden kesken.

Työ on vasta alussa, mistä syystä hubien konkreettinen muoto on vielä pohdinnassa; ne voivat olla joko fyysisiä paikkoja tai vaihtoehtoisesti virtuaalisia verkostoja tai molempien yhdistelmiä. Keskeistä on kuitenkin se, että opiskelijat kehittelevät työelämälähtöisiä, uuteen liiketoimintaan tähtääviä ratkaisuja yhteistyössä yhteensä 50 eri yrityksen kanssa. Opiskelijoilla on hankkeessa erittäin keskeinen rooli.

"Hankkeen työskentelytapa perustuu mukanaolevien yritysten kehitystarpeisiin. Yritykset antavat opiskelijaryhmille haasteen, johon etsitään ratkaisua yhdessä yritysten edustajien ja ohjaavien opettajien kanssa. Menetelminä hyödynnetään palvelumuotoilua, Design Sprintiä sekä Scrum- ja LEAN-menetelmiä", Hytönen kertoo. Suomesta hankkeeseen osallistuu noin 30 opiskelijaa kahden vuoden aikana.

Hyötyjä kaikille osapuolille

Hytösen mukaan uudenlaisten opetus- ja oppimismenetelmien kehittäminen kuuluu koulutuksen järjestäjien perustehtäviin, ja toisaalta niiden on tärkeää huolehtia kilpailukyvystään siinä kuin yritystenkin. Näitä molempia tavoitteita saadaan hankkeen kautta edistettyä uudella, innovatiivisella ja työelämälähtöisellä tavalla nimeltään Work Based Learning eli WBL.

Opiskelijoiden kannalta parasta antia on työelämälähtöinen oppiminen ja sitä kautta heidän työllistymismahdollisuuksiensa merkittävä paraneminen.

Helsinki Business Collegen kannalta kyse on paitsi ammatillisen koulutuksen kehittämisestä ja laadusta, myös koulutuksen vetovoiman lisäämisestä.

"Opiskelijamme ovat valmistuessaan erinomaisia ammattilaisia tulevaisuuden toimialoilla, ja oppilaitoksemme asema ammatillisen koulutuksen edelläkävijänä vahvistuu", summaa kehittämispäällikkö Jouni Hytönen.

Teksti: Marko Jääskeläinen