Uutinen

Euroopan solidaarisuusjoukkojen hankkeissa ilahdutti monimuotoisuus

Ohjelmat Nuorisotyö Kansalaistoiminta EU:n nuoriso-ohjelmat Euroopan solidaarisuusjoukot Kansainvälistyminen Rahoitus Tasa-arvo ja osallisuus
Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelman vuosi 2020 alkoi mukavasti. Vuoden ensimmäiselle, 11. helmikuuta päättyneelle hakukierrokselle saapui 23 hakemusta, joilla haettiin tukea 788 000 euroa solidaarisuutta edistäviin hankkeisiin. Tukea myönnettiin 21 hankkeelle yhteensä 687 000 euroa.
Vasatokan vapaaehtoiset Nick, Marius ja Leo talvisäässä
Vapaaehtoiset Nick, Marius ja Leo Vasatokassa

Erityistä hakukierroksessa oli hankkeiden monimuotoisuus. Hakemuksia tuli kaikkiin toimintotyyppeihin eli vapaaehtoistyöhön, harjoitteluun ja työhön sekä solidaarisuusprojekteihin. Lisäksi eri toimintotyyppien mahdollisuuksia oli hyödynnetty varsin monipuolisesti; mukana oli niin tiimimuotoista kuin omassa asuinmaassa tapahtuvaa vapaaehtoistyötä.

Yksi omassa asuinmaassa tapahtuvaa vapaaehtoistyötä hyödyntävistä organisaatioista on Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Inari Oy eli tuttavallisemmin Vasatokka. Vasatokan kansainvälisen nuorisotyön ohjaaja Mirva Tastula vastaa puhelimeen lumen keskeltä:

– Olemme jo pitkään yrittäneet saada lappilaisia nuoria ja organisaatioita mukaan kansainväliseen toimintaan, mutta kiinnostus on ollut vähäistä. Tässä hankkeessa kynnys on hiottu niin matalaksi kuin vain mahdollista.

Vasatokan vapaaehtoistyöhankkeeseen osallistuu neljä suomalaista ja neljä ulkomaalaista nuorta. Ulkomaalaiset tulevat Puolasta, Tšekistä, Venäjältä ja Italiasta, ja heistä jokainen muodostaa paikallisen nuoren kanssa työparin. Kaksistaan voi olla helpompi lähteä juttelemaan vieraalla kielellä kuin isossa ryhmässä, ja yhdessä puuhatessa tutustuminenkin käy nopeasti.

Lähteminen helpottuu, kun vieraassa maassa on tuttu odottamassa

– Pidemmän tähtäimen tavoitteena on, että suomalaiset nuoret lähtisivät tämän kotimaan kokeilun jälkeen vapaaehtoistyöhön ja vastavierailulle työpariensa tukiorganisaatioihin. Lähteminen helpottuu, kun vieraassa maassa on jo joku tuttu odottamassa, Mirva Tastula avaa Vasatokan strategiaa.

Vasatokka sai hyvin suunnitellusta ja perustellusta hankkeestaan erittäin korkeat pisteet ja good practice -maininnan. Arvioinnissa nousi positiivisena seikkana esille se, että hankkeessa on vahva kytkös solidaarisuusjoukkojen tavoitteeseen yksilön osaamisen kehittymisestä ja sitä kautta työllistymismahdollisuuksien paranemisesta. Vasatokassa vapaaehtoistyöntekijät pääsevät tutustumaan monipuolisesti alueen tärkeimpään elinkeinoon, matkailualaan. Työkokemuksen sekä kehittyneen kielitaidon ja kansainvälisen kokemuksen toivotaan antavan vapaaehtoisille rohkeutta hakeutua alalle töihin.

 

Saaristo elinvoimaiseksi ja stigmoille kyytiä

 

Myös kaksi muuta vapaaehtoistyöhanketta nostettiin good practice -esimerkeiksi. Kemiönsaarella toimivan Vänö Vänner rf:n hanke on oiva esimerkki siitä, miten pienilläkin resursseilla voi vaikuttaa. Kekseliäästi toteutettava hanke sai kehuja siitä, kuinka se yhdistää pysyvän paikallisyhteisön ja pienten saarten kesäasukkaat sekä lisää alueen elinvoimaisuutta ja vahvistaa paikallista kulttuuria.

Maailmanvaihto ry:n hankkeessa Volunteering for Inclusion and Discovering Worlds of (Dis)abilities on puolestaan kyse vuosien saatossa hioutuneesta organisaatioyhteistyöstä, jossa kansainväliset kontaktit tuodaan osaksi erityistarpeisten ihmisten arkea. Hanke mahdollistaa vammattomien nuorten tutustumisen vammaisiin henkilöihin, heidän elämäänsä ja suomalaiseen vammaistyöhön, mikä on omiaan lisäämään tietoisuutta ja poistamaan vammaisuuteen liittyviä stigmoja.

 

Nuorten projekteissa siirrytään sanoista tekoihin


Myös solidaarisuusprojektien näkökulmasta hakukierros oli onnistunut. Seitsemästä saapuneesta hankehakemuksesta viidelle myönnettiin tukea. Solidaarisuusprojektit ovat nuorista itsestään lähtöisin olevaa paikallista toimintaa, vapaaehtoistyötä tavallaan sekin, mutta itse luodun projektin puitteissa.

– Nuoret itse suunnittelevat, toteuttavat ja tekevät solidaarisuusprojektin. Yhteisöllisyys vahvistuu, kun hyvän tekemisen kohde on itse valittu, samoin kuin tekemisen tapa.  Tällä kertaa tukea sai muun muassa nuorille suunnattu lyhytelokuva, jonka pohjaksi haastatellaan vanhempia sukupolvia heidän omista rauhankokemuksistaan, nuorten mielenterveyden edistämisestä kiinnostuneiden nuorten vaikuttamiskoulutus sekä nuorille suunnattu verkkomedia, jossa nuoret saavat omaehtoisesti ja konkreettisesti osallistua ilmastonmuutoskeskusteluun, luettelee solidaarisuusprojekteista vastaava ohjelma-asiantuntija Kati Inkinen.

Inkinen tuo positiivisena esimerkkinä esille oululaisen Puolivälinkankaan asukasyhdistyksen projektin, jolla tuetaan maahanmuuttajaäitien ja -nuorten työllistymismahdollisuuksia. Nuoret näkivät alueellaan aidon tarpeen, ja halusivat tuoda projektillaan esiin omaa tietoaaan ja asiantuntemustaan.
Solidaarisuusprojektissa he kokeilevat, voiko konkreettisilla teoilla lisätä luottamusta yhteiskuntaan.