EuroPeer-toiminta kasvaa ja kehittyy

EuroPeerit ovat EU:n nuoriso-ohjelmiin osallistuneita nuoria, jotka haluavat omalla esimerkillään rohkaista muita nuoria kansainvälisyyteen ja katselemaan maailmaa avoimin silmin. Hupsunkuuloisessa nimessä euro viittaa eurooppalaisuuteen ja peer vertaisuuteen.

Tutor ottaa mukaan porukoihin

Suomessa EuroPeerien toimintaa on haluttu laajentaa pelkästä vertaistiedottamisesta myös tutortoimintaan.
– Suomessa moni Euroopan solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoistyöpaikka sijaitsee maaseudulla, missä ulkomaalaisten nuorten voi olla tosi vaikea löytää ikäistään seuraa, koska täysi-ikäistyneet nuoret ovat muuttaneet muualle töiden ja opintojen perässä. Suuri osa Suomeen tulleista vapaaehtoisista haluaisi kuitenkin oppia tuntemaan juuri suomalaisia nuoria, kuvailee Eurodesk-koordinaattori Hilma Ruokolainen

Tutortoiminnan ideana onkin saattaa yhteen maailmalta palanneet kansainvälisiä kontakteja kaipaavat suomalaiset ja Suomeen tulleet solidaarisuusjoukkoihin osallistuvat nuoret. Suomalaiset EuroPeerit voivat esitellä ulkomaalaisille omia kotikaupunkejaan ja järjestää vapaa-ajan aktiviteetteja. Yhteyksiä voi ylläpitää sosiaalisen median avulla silloin, kun ollaan eri paikkakunnilla.
– Tutoroinnin ei tarvitse olla mitään erityistä tai vaatia isoja järjestelyjä. Ulkomaalaisia vapaaehtoisia voi kutsua vaikka puistoon pelaamaan mölkkyä ja piknikille nyyttikestihengessä. Kyllä se siitä lähtee, kun uudet tyypit vain ottaa omiin kaveriporukoihin mukaan, Ruokolainen rohkaisee.

Vertaistiedottajista potkua tieto- ja neuvontatyölle

Toinen, perinteisempi tapa olla EuroPeer on toimia vertaistiedottajana. Vertaistiedottajat hyödyntävät omaa kansainvälistä kokemustaan ja tarinaansa muiden nuorten innostamisessa ja kannustamisessa kansainvälisyyteen. Tiedottamista voi tehdä esimerkiksi nuorille suunnatuissa tapahtumissa, somessa, nuorisotalolla tai kouluvierailuilla – mikä vain nuoresta itsestään tuntuu mukavalta.

– On ehkä liikaa odottaa, että kotiin palanneet nuoret kehittelisivät itsenäisesti mielettömiä tempauksia ja viestintäkampanjoita, kun elämä on muutenkin täynnä kaikenlaisia vaatimuksia. Saksassa tämä voi olla mahdollista, kun kulttuuri on erilainen ja EuroPeereja on kymmenittäin samalla paikkakunnalla. Sen sijaan näkisin, että Suomessa nuoret tarinoineen voisivat olla merkittävä lisä nuorten tieto-, neuvonta- ja ohjaustyölle. Nyt on vain kysymys siitä, miten kotimaahan palanneet nuoret ja ammattilaiset löytävät toisensa, pohdiskelee Ruokolainen.

Liekin roihahtaminen edellyttää molemminpuolista kiinnostusta

Organisaatioiden ja EuroPeer-nuorten kohtaamisen mahdollistaminen onkin EuroPeer-toiminnan koordinoinnin keskiössä.
– Toistaiseksi olemme lähettäneet kaikille vuosina 2018–2020 EU:n nuoriso-ohjelmista tukea saaneille hankkeille sähköpostin, jossa kerromme EuroPeereista ja kutsumme hankkeissa mukana olleita nuoria rekisteröitymään EuroPeereiksi. Samanaikaisesti tiedotamme EuroPeereista mahdollisimman laajalti sekä nuorten tieto-, neuvonta- ja ohjaustyön kentälle että solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoisia vastaanottaville organisaatioille. Sen jälkeen täytyy vain laittaa sormet ristiin ja toivoa, että kiinnostusta syntyy molemmin puolin!

Toki Eurodesk tekee paljon muutakin: se muun muassa kouluttaa EuroPeer-nuoria kotimaassa ja tuottaa nuorten tieto-, neuvonta- ja ohjaustyöhön kansainvälisistä mahdollisuuksista kertovia materiaaleja. EU:n nuoriso-ohjelmien tuella lähetetään myös EuroPeereja osallistumaan kansainvälisiin koulutuksiin ja EuroPeer-verkostokokouksiin.

– Nuorille tämä on oikeasti aika kiva tilaisuus pysyä kansainvälisissä kuvioissa mukana, oppia uutta ja kehittää jopa työllistymisen näkökulmasta kiinnostavia taitoja ja verkostoja. Jos olisin itse nuori, olisin aivan varmasti kiinnostunut! EuroPeer-toiminta on kytenyt Suomessa pienellä liekillä jo viisi vuotta. Haasteena on ollut resurssipula, niin kuin aina. Toiminnan kasvattaminen ja kehittäminen vaatii jatkuvaa panostusta, sillä kontaktien rakentaminen nuorten ja organisaatioiden välille on ainakin näin alussa käsityötä. Onneksi olemme viimein voineet pestata hommaan osa-aikaisen koordinaattorin, iloitsee Ruokolainen.

Matalan kynnyksen yhteistyötä

EuroPeer-koordinaattorina toimii kulttuurituotannon opiskelija Anna Kovács. Annalla on myös nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan tutkinto sekä kokemusta EU-rahoitteisesta vapaaehtoispalvelusta Irlannissa ja työnhakututorina toimimisesta Joensuun Ohjaamossa.
–  Oman kokemuksen pohjalta miun on helppo ymmärtää, miten tärkeää nuorille on omanikäisten tuki ja kannustavat esimerkit. Siitä saa hyvää rohkaisua ja vertaisten tekemiset inspiroi paljon myös omaa tekemistä, Kovács kuvailee.

Anna Kovács ja Hilma Ruokolainen toivovat, että tieto EuroPeereista tavoittaisi EU:n nuoriso-ohjelmiin osallistuneet nuoret ja erilaiset organisaatiot mahdollisimman kattavasti. Eurodeskin tavoitteena on luoda EuroPeerien ja organisaatioiden välille matalan kynnyksen yhteistyötä.

– Toivomme, että sekä nuoret että organisaatiot uskaltavat lähteä mukaan ja ottaa omistajuutta ja aktiivista roolia toiminnan kehittämisessä. Emme usko, että Eurodesk voi Helsingistä käsin kaikkea ohjailemalla vastata eri osapuolten tarpeisiin. Tässä ei ole kyse meistä, vaan siitä, että nuoriso-ohjelmiin osallistuneiden nuorten ja organisaatioiden välille saataisiin luotua vuorovaikutussuhde, josta molemmat osapuolet hyötyvät. Eurodeskin rooli on vain puhaltaa tulta hiljaa kyteneen liekin alle tarjoamalla koulutusta ja koordinointia, Ruokolainen ja Kovács visioivat.

Kuulostaa kivalta, mutta mitä pitää tehdä, jos kiinnostuu europeereilysta?
– Nuoret, mars, rekisteröitymään EuroPeeriksi! Rekisteröitymislinkki löytyy tämän sivun alalaidasta. Organisaatiot puolestaan voivat olla minuun yhteydessä sähköpostilla, opastaa Kovásc.

Lisätietoja:

• Anna Kovács, etunimi.sukunimi [at] oph.fi