Uutinen

Kansainvälisyysosaaminen systemaattisesti osaksi korkeakoulututkintoja

Ohjelmat Korkeakoulutus Erasmus+ Erasmus+ korkeakoulutukselle FIRST+ HEI ICI Nordic Master Scholar Rescue Fund Kansainvälistyminen
Mitä kansainvälisyys korkeakoulututkinnoissa on ja mitä se voisi olla? Tätä pohdittiin Opetushallituksen ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) yhteisessä webinaarissa, johon osallistui noin 200 korkeakoulutuksen asiantuntijaa.
Studying

Webinaari pohjasi Karvin tekemään humanistisen alan, tekniikan, yhteiskuntatieteellisen sekä kauppatieteiden ja liiketalouden koulutusala-arviointien kokonaisuuteen. Arviointien ohjausryhmän puheenjohtajana toimineen professori Riitta Pyykön ja humanistisen alan koulutusala-arvioinnin projektipäällikkönä toimineen Mira Huuskon esittelyssä kiteytyivät arviointien keskeiset havainnot kansainvälisyysosaamisesta.

Koulutuksen kansainvälisyyttä painotetaan eri tarkastelluilla aloilla eri tavoin. Kauppatieteiden ja liiketalouden aloilla kansainvälisyysosaaminen on usein määritelty opetussuunnitelmassa ja opintojen aikaiselle kansainvälistymiselle on annettu painoarvoa. Humanistisella ja yhteiskuntatieteellisellä alalla toteutus on epäsystemaattisempaa, vaikka esimerkiksi humanistisella alalla tarjotaan laajasti työelämässä tarvittavaa monikulttuurisuusosaamista ja kielitaitoa. Tekniikan alalla korkeakouluyhteisöt ovat hyvinkin kansainvälisiä, mutta yhteistyötä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden integroimiseksi voisi tehdä enemmänkin.

Arvioinneissa ilmeni, ettei koulutuksen kansainvälisyyden toteutuminen ole aina strategisesti johdettua ja kansainvälisyysosaamisen karttuminen on usein kiinni opiskelijan omista valinnoista. Koulutuksen kansainvälisyys ymmärretään kapeasti ja nähdään usein englanninkielisenä opintoina sekä kansainvälisinä vaihtoina, vaikka korkeakouluilla olisikin monia keinoja monimuotoistaa kansainvälisyysosaamisen karttumista sekä lisätä sen saavutettavuutta. Myös digitaalisten taitojen sekä digitaalisen kulttuurin ja muutoksen ymmärtäminen eri koulutusaloilla on tärkeää.

Tarve koko korkeakoulutuksen läpileikkaavalle kansainvälisyydelle

Webinaarissa koulutusala-arviointien havaintoja kommentoivat niin opiskelijat kuin korkeakoulujen edustajat.

Opiskelijoiden kansainvälisyysosaamista on mahdollista kerryttää monin eri tavoin, mutta tämä vaatii huomiointia korkeakoulun strategisissa tavoitteissa sekä rahoitusmallin painopisteissä. Dosentti Peppi Taalas Jyväskylän yliopistolta toi esille, että sisällyttämällä esimerkiksi kielitaidon, kulttuuritietoisuuden sekä eettisen ja globaalin vastuullisuuden korkeakoulun tavoitteisiin vahvistetaan niiden merkitystä korkeakoulun kaikessa toiminnassa. Taalaksen mukaan ei riitä, että kansainvälisyys näkyy kampuksella kansainvälisinä opiskelijoina. Kansainvälisyyden tulee näkyä myös rakenteissa, työtavoissa ja opetussuunnitelmissa, ja painopisteen tulisi siirtyä kieliosaamisesta monikulttuuriseen osaaminen.

Moni opiskelija perustelee haluttomuuttaan kansainvälistyä tai lähteä vaihtoon tiukentuneilla tutkintojen tavoiteajoilla tai työelämään kiinnittymisellä. Kansainvälisyydestä vastaava SAMOK:n hallituksen jäsen Emma Hannonen toteaa, ettei kansainvälistymisen tulisi olla yksin opiskelijan vastuulla, sillä kansainvälistymisen eri tavat eivät ole selkeitä tai ylipäätään mahdollisia kaikille. SYL:n hallituksessa kansainvälisyydestä ja kehitysyhteistyöstä vastaava Frans Cederlöf nosti esille myös tarpeen koko korkeakoulutuksen läpileikkaavalle kansainvälisyydelle. 

Keskustelua kansainvälisyysosaamisesta tarvitaan myös jatkossa

Webinaarin osallistujat korostivat keskustelussa kansainvälistymistä edistävien opettajien merkitystä, sillä parhaimmillaan opettajan kansainvälisyys saa aikaan pitkäaikaisen kumppanuuden ulkomaisen korkeakoulun kanssa. Kansainvälisyyden integrointi opetukseen vie kuitenkin aikaa. Korkeakoulujen tulisi huomioida tämä suunnittelussa sekä kannustaa ja tukea opettajia kehittämään kansainvälistymistä tukevia opintojaksoja ja omaa osaamistaan aihepiiristä.

Koulutusala-arvioinneissa havaittiin, että ylipäätään kansainvälisyysosaamisen sanoittaminen ja kuvaaminen on vielä haasteellista korkeakouluopiskelijoille. Keskustelussa tuotiin myös esille tarvetta määritellä kansainvälisyysosaamista kansallisella tasolla. Sitä tulisi osallistujien mielestä tarkastella sekä kaikille korkeakoulututkinnoille yhteisestä geneerisestä että koulutusalakohtaisesta näkökulmasta.

Webinaari toimii johdantona myöhemmin järjestettävälle työpajalle, jossa on tarkoitus paneutua kansainvälisyysosaamisen määrittelyyn sekä korkeakoulujen hyviin käytänteisiin.