Uutinen

Korona hankaloittaa vaihto-opiskelijoiden lisäksi myös Suomeen tulevien tutkinto-opiskelijoiden tilannetta

Ajankohtaista Korkeakoulutus Kansainvälistyminen
Koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi korkeakoulujen kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen. Opetushallitus on selvittänyt vuoden mittaan tilannekuvaa useammallakin kyselyllä liikkuvuuden määristä ja korkeakoulujen järjestelyistä. Tuorein kysely osoitti, että korona on hankaloittanut vaihto-opiskelijoiden lisäksi monin tavoin myös korkeakoulujen ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden tilannetta.
Kuvituskuva, opiskelijat opiskelevat kirjastossa

Kysely tehtiin loka-marraskuun vaihteessa ja siihen vastasivat kaikki 35 korkeakoulua. Suomessa kokonaista korkeakoulututkintoa opiskelevien ulkomaalaisten tilannetta kartoitettiin nyt ensimmäistä kertaa.

Oleskelulupien hakeminen on ollut uusille tutkinto-opiskelijoille koronatilanteessa hankalaa

Korkeakoulujen mukaan monilla EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilla uusilla tutkinto-opiskelijoilla on ollut vaikeuksia oleskeluluvan hakemisessa, sillä Suomen edustustoja on ollut kiinni koronan takia. Myös Migrin tilastot osoittavat, että Suomesta oleskelulupaa opintojen perusteella hakeneiden määrä on koronavuonna pudonnut: kesä-syyskuun välisenä aikana laitettiin vireille vain 1700 ensimmäistä oleskelulupaa koskevaa hakemusta, kun vuotta aikaisemmin niitä tehtiin 3900. Lukujen takana on luonnollisesti myös opiskelijoiden henkilökohtaisia ratkaisuja koronatilanteessa.

Uudet opiskelijat ovat lukuvuonna 2020–2021 voineet poikkeuksellisesti ilmoittautua poissaoleviksi, mikäli koronatilanne on estänyt maahantulon. Tilastopalvelu Vipusen tilastojen mukaan EU/ETA-maista tulevien kohdalla läsnäoleviksi ilmoittautuneiden opiskelijoiden osuus on jäänyt aikaisempaa selvästi pienemmäksi. 

Korkeakoulut kertoivat kyselyn avovastauksissa tutkinto-opiskelijoiden maahantuloon liittyvistä hankaluuksista ja tilanteen aiheuttamasta epävarmuudesta. Osa uusista opiskelijoista on aloittanut opiskelunsa etäopiskeluna kotimaastaan käsin; osa on tullut Suomeen kesken lukukautta; osalla oleskelulupa on edelleen saamatta. Etänä kotimaassaan opiskelevien opintoja ovat hankaloittaneet esimerkiksi vaihtelevasti toimivat verkkoyhteydet ja aikaero. Yksin opiskelu on monelle ollut rankkaa opiskelijayhteisön puuttuessa ympäriltä. Myös fyysisesti Suomessa opiskelevien opiskelijoiden integroituminen on ollut haastavaa, kun etäopetus on vähentänyt sosiaalisten kontaktien määrää. 

Opinnot ovat edenneet vaihtelevasti myös aikaisempien vuosikurssien ulkomaalaisilla tutkinto-opiskelijoilla. Lähiopetusta vaativia kursseja on jouduttu siirtämään toteutettavaksi myöhemmin, eikä gradumateriaalin kerääminen tai harjoittelun suorittaminen ole koronan vuoksi onnistunut. Haasteita on ollut myös toimeentulon suhteen, sillä koronakevät vei monelta opiskelijalta työskentelymahdollisuudet. Jotkut korkeakoulut ovat tarjonneet opiskelijoille helpotuksia lukukausimaksuissa tässä akuutissa tilanteessa. 

Syksyn ulkomaanjaksot on tehty pääosin kohdemaassa, virtuaalivaihdot jäivät vähäisiksi

Syyslukukauden opiskelijavaihdon määrät tarkentuivat kyselyn perusteella. Suomesta on lähtenyt ulkomaanjaksolle noin 800 korkeakouluopiskelijaa ja tänne on tullut reilut 2300 opiskelijaa, kun ennen koronaa lähtijöitä on ollut syksyisin noin 4000 ja tulijoita noin 6000.

Pääosin jaksot on tehty fyysisesti kohdemaassa, mutta vajaat 10 % on toteutettu niin, että opiskelija on aloittanut vaihdon etäopiskeluna kotimaastaan ja myöhemmin siirtynyt fyysisesti kohdemaahansa. Kokonaan virtuaalisia ulkomaanjaksoja on toteutunut hyvin vähän: 23 suomalaisopiskelijaa on opiskellut etäyhteyksin ulkomaisissa korkeakouluissa ja 116 ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa suomalaissa korkeakouluissa.

Sekä suomalaiset että ulkomaiset korkeakoulut ovat järjestäneet syyslukukauden opintoja joko kokonaan etäopetuksena tai hybridimallilla yhdistäen etä- ja lähiopetusta. Moni vaihto-opiskelija on opiskellut paljolti omasta opiskelija-asunnostaan käsin, jolloin sosiaalisten suhteiden rakentaminen on ollut haastavampaa. 

Kevätlukukauden vaihtojen toteutumiseen suhtaudutaan vielä positiivisesti

Korkeakoulut näkevät kevätlukukauden opiskelijaliikkuvuuden tilanteen syksyä valoisampana: tämänhetkisen arvion mukaan Suomesta olisi lähdössä opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun lähes 3000 opiskelijaa ja tänne olisi tulossa vajaat 3800 opiskelijaa. Ulkomaanjakso on peruttu tai siirretty 1500 lähtijän ja 600 tulijan osalta. Kun syksyllä vielä 11 korkeakoulua perui vaihdot kokonaan, kevään osalta näin on tehnyt vain yksi korkeakoulu; kaksi korkeakoulua sanoo päättävänsä kevään vaihdoista vasta myöhemmin.

Korkeakouluilla on siis vahva tahtotila tarjota opiskelijoilleen mahdollisuuksia kartuttaa kansainvälistä osaamista opintojen osana, ja ne seuraavat tarkasti koronatilanteen kehittymistä. Vaihtoja joudutaan varmasti vielä perumaan, sillä koronatilanne on monessa maassa nopeasti huonontunut. 

Piirakkakuvio Suomesta lähtevistä opiskelijoista. Syyslukukaudella 73 % vaihdoista peruuntui tai siirrettiin. Loka-marraskuussa arvioitiin, että 63 % keväälle 2021 suunnitelluista vaihdoista toteutuisi.
Piirakkakuvio Suomeen saapuvista vaihto-opiskelijoista. Syyslukukaudella 52 % vaihdoista peruutettiin tai siirrettiin. Loka-marraskuussa arvioitiin, että keväälle 2021 suunnitelluista vaihdoista toteutuisi 79 %.