Uutinen

Koronavirusepidemiasta johtuvia rajoituksia ja poikkeusjärjestelyitä puretaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa 14.5.2020 lukien

Ajankohtaista Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Koronavirus Opettajat ja kasvattajat
Valtioneuvosto on eilen linjannut koronaepidemiasta johtuvien poikkeusolojen rajoitusten purkamisesta varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa 14.5.2020 lukien. Muiden koulutusmuotojen osalta valtioneuvosto linjaa rajoitustoimien purkamisesta lähipäivinä.
Kuvituskuva, opiskelijat kirjoittamassa pulpetin ääressä

Opetushallitus valmistelee parhaillaan linjausten mukaista uutta ohjeistusta, ja julkaisemme tietoa mahdollisimman pian. Lukuvuoden päättämistä koskevaan ohjeistukseen sisältyy opetusjärjestelyjen lisäksi arviointiin, oppimisen ja koulunkäynnin tukeen, oppilashuoltoon sekä tukitoimien arviointiin liittyvää ohjeistusta. Oppilaiden poissaolotilanteissa toimimisesta annetaan lähipäivinä oma ohjeensa.

Opetushallituksen ohjeistus täydentää muiden viranomaisten antamia, erityisesti suojautumista koskevia ohjeita.

Lue myös opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeet ja tiedote aiheeseen liittyen:

Mihin rajoitusten purkaminen perustuu?

Hallitus teki päätöksensä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rajoitteiden purkamisesta terveysviranomaisten arvion pohjalta. Epidemiologisen arvion perusteella valmiuslain varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevan soveltamisasetuksen jatkamiselle ei ole enää perusteita.

Miten rajoitusten purkaminen hallinnollisesti toteutetaan?

Kun rajoitusten jatkamiselle ei ole enää valmiuslaissa tarkoitettuja edellytyksiä, ei lain nojalla varhaiskasvatuksen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestämisvelvollisuutta koskevista väliaikaisista rajoituksista annetun valtioneuvoston asetuksen (191/2020) tilalle anneta uutta varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevaa asetusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että perusopetuksen koulut palaavat lähiopetukseen 14.5.2020 alkaen, ja samalla päättyvät myös muut valtioneuvoston asetuksen mukaiset kouluja koskevat rajoitustoimenpiteet.

Aluehallintovirastojen tartuntatautilain nojalla 8.4.2020 antamat päätökset koulujen ja oppilaitosten sulkemisesta päättyvät 13.5. Jatkossa kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaavat viranhaltijat ja toimielimet sekä aluehallintovirastot päättävät mahdollisista koulujen ja oppilaitosten tilojen sulkemisista sekä muista rajoitustoimenpiteistä tartuntatautilain perusteella.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestäjien ei tarvitse tehdä rajoitusten purkamisen takia yleisiä tai yksilökohtaisia hallinnollisia päätöksiä, ellei päätöksiin ole tarvetta muulla perusteella.  

Mitä rajoitusten purkaminen merkitsee?

Rajoitusten purkaminen merkitsee sitä, että varhaiskasvatuksessa ja perusopetuslaissa tarkoitetussa opetuksessa ja toiminnassa aletaan kaikilta osin noudattaa normaaliolojen lainsäädäntöä 14.5.2020 lukien. Valtioneuvosto linjaa normaalin lainsäädännön noudattamiseen siirtymisestä muussa koulutuksessa lähipäivinä.

Opetuksessa siirrytään takaisin normaaliolojen lainsäädännön mukaisiin opetusjärjestelyihin, mutta siirtymisessä on otettava huomioon tartuntariskin torjumiseen tähtäävät toimenpiteet. Oppivelvollisuusikäisten oppilaiden opetuksessa ja lisäopetuksessa palataan kaikkien vuosiluokkien osalta lähiopetukseen. Opetuksen määrään, oppimisen ja koulunkäynnin tuen, oppilashuollon ja kouluaterian ja muiden opetuksen maksuttomuuden piiriin kuuluvien etuuksien ja palvelujen järjestämisvelvollisuuteen liittyvät rajoitukset poistuvat.

Perusopetuksen koulujen tiloja voidaan käyttää 14.5.2020 lukien opetukseen ja siihen liittyvään muuhun toimintaan, ellei kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin kyseisen kunnan alueella olevan koulun tai oppilaitoksen tai aluehallintovirasto toimialueensa useamman kunnan koulujen ja oppilaitosten osalta erikseen toisin päätä. Myös valtioneuvoston suositukset varhaiskasvatuksessa olevien lasten ja lähiopetukseen oikeutettujen esi- ja perusopetuksen oppilaiden pysymisestä kotona poistuvat.

Miten lähiopetukseen palaaminen tulee suunnitella ja toteuttaa?

Toimenpiteiden suunnittelun ja toteuttamisen perusteena käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana turvalliseen koulunkäyntiin ja varhaiskasvatukseen.

Kun varhaiskasvatukseen tulevien lasten ja lähiopetukseen osallistuvien oppilaiden määrä lisääntyy rajoitusten poistuessa merkittävällä tavalla, on tärkeää, että varhaiskasvatukseen ja kouluihin paluu ja erityisesti paluuseen liittyvät turvallisuusasiat, kuten opetusjärjestelyt ja niihin liittyvät hygienia- ja suojaustoimenpiteet, suunnitellaan huolellisesti. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös psykologiseen turvallisuuteen liittyvät asiat niin oppilaiden, huoltajien kuin henkilöstönkin näkökulmasta. Toimenpiteiden suunnittelussa tehdään yhteistyötä oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden sekä tarvittavilta osin terveydenhuollon viranomaisten kanssa.

Oppilaiden kanssa keskustellaan etäopetusjakson aikaisista kokemuksista sekä normaaliajan koulutyöstä poikkeavista toimintatavoista kuten suojautumis- ja hygieniatoimista ikätaso huomioiden.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen ja toiminnan järjestäjien huolenpidolla hygieniavaatimusten noudattamisesta ja lähikontaktien välttämisestä sekä muista turvallisuuteen liittyvistä asioista vahvistetaan osaltaan lasten ja oppilaiden lainsäädäntöön perustuvaa oikeutta turvalliseen opiskeluympäristöön. Opettajien ja muun henkilöstön osalta kysymys on työnantajalle kuuluvien lakisääteisten työturvallisuus- ja työsuojeluvelvoitteiden noudattamisesta.

Koulun vuosisuunnitelmaa tulee tarvittaessa tarkentaa opetusjärjestelyjä koskevien muutosten osalta.

Tärkeää on, että ennen lukuvuoden 2019–2020 koulutyön päättymistä koulu kartoittaa kaikkien oppilaiden osalta osaamisen tilanteen, oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeen sekä oppilashuollolliset tarpeet.

Miten muutoksista tiedotetaan?

Varhaiskasvatuksen ja koulun toimintatavoista tulee hyvissä ajoin ennakolta tiedottaa oppilaita, huoltajia ja tarvittavia yhteistyökumppaneita. Myös henkilöstölle tiedottaminen on tärkeää.

Tiedottamisessa on tärkeää korostaa, että hygieniavaatimusten ja niiden noudattamiseen liittyvien opetusjärjestelyjen avulla varhaiskasvatukseen ja lähiopetukseen osallistuminen on turvallista. 

Voivatko oppilaat ja opiskelijat jäädä kotiin, jos huoltajat tai oppilaat sitä haluavat?

Esi- ja perusopetuksessa ja muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Lupaa poissaoloon tulee siis aina hakea ja koulu harkitsee, onko luvan myöntämiselle perusteita. Opetuksen järjestäjä ja koulu voivat tehdä yleisiä linjauksia poissaololupien myöntämisestä. Oppilaita tulee kohdella yhdenvertaisesti. Myös yhteistyö ja yhteisen näkemyksen löytäminen kotien kanssa on tärkeää.

Esimerkiksi sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran näkökulmasta riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaoloon. Riskiryhmään kuuluminen perustuu hoitavan lääkärin arvioon henkilön tilanteesta.

Voidaanko etäopetusta opetuksen tai koulutuksen järjestäjän päätöksellä jatkaa?

Oppivelvollisuusikäisille annettava opetus on lainsäädännön mukaan lähiopetusta. Opetusta ei voida jatkaa etäopetuksena, vaikka opetuksen järjestäjä tai huoltaja sitä haluaisivat. Ainoastaan siinä tapauksessa, että terveydentilaan liittyvän syyn vuoksi oppilaalle tehdään päätös erityisistä opetusjärjestelyistä (perusopetuslaki 18 §), voidaan opetus antaa etäopetuksena. Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Järjestelyn tulee perustua lääkärin arvioon.

Milloin lukuvuoden koulutyö päättyy?

Oppivelvollisuusikäisille järjestettävässä perusopetuksessa koulutyö päättyy viikon 22 viimeisenä arkipäivänä eli 30.5.2020. Koulutyötä voi jatkaa tämän päivämäärän jälkeen vain silloin, jos jonkin koulun osalta opetusta ei ole voitu pakottavasta syystä järjestää työpäiviksi määrättyinä päivinä, eikä opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita voida saavuttaa ilman työpäivien lisäämistä. Menetetyt työpäivät korvataan lisäämällä työpäiviä enintään kuudella päivällä.

Tartuntariskin välttämiseksi kouluissa ei voida järjestää normaaliajan mukaisia ja laajoja päättäjäisjuhlia.