Koulutusalalla työskentelevien määrä laskee selvästi vuoteen 2035 mennessä – jatkuvan oppimisen mahdollistamiseen ja koulujen toimintakulttuurin kehittämiseen panostettava

Näin todetaan Opetushallituksen raportissa, jossa tarkastellaan peruskouluverkon, koulutuksen ja perusopetuksen tulevaisuudennäkymiä.

Koulutusalan henkilöstömäärän kaikilla koulutusasteilla ennakoidaan laskevan selvästi vuoteen 2035 mennessä. Osaamisen ennakointifoorumin tulosten mukaan määrä supistuisi vuoden 2016 noin 219 000 työllisestä runsaaseen 193 500:aan. Laskua olisi noin 12 prosenttia. Opettajien lisäksi lukuun sisältyy myös muu henkilöstö.

Taustalla vaikuttavat muun muassa julkisen talouden säästötarpeet, joiden ennakoidaan edistävän oppilaitosten kehittymistä entistä suuremmiksi yksiköiksi ja tiivistävän oppilaitosten yhteistyötä. Ikäluokkien pieneneminen ja väestön alueellinen keskittyminen harventavat oppilaitosverkkoa ja madaltavat henkilöstön tarvetta. Samoin oppilaitosten ja opettajien tarve vähenee, jos oppiminen tapahtuu tulevaisuudessa yhä enemmän työpaikoilla.

Toisaalta jatkuvan oppimisen yleistyminen ja ohjauspalveluiden kasvava tarve lisäävät koulutusalan työvoiman kysyntää. Lisäksi yhteiskunnan monikulttuuristumisen ja koulutusviennin kasvun ennakoidaan vaikuttavan alan työllisyysnäkymiin myönteisesti.

– Vaikka opettajien määrä laskee, heidän tehtävänsä monipuolistuvat. On tärkeää säilyttää opettajan ammatin vetovoima ja varmistaa henkilöstön alalla pysyminen sekä taata mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen, sanoo opetusneuvos Leena Nissilä.

Digitalisaatio luo uusia mahdollisuuksia oppimiseen

Vastaisuudessa oppimisen tavat ja oppimispolut henkilökohtaistuvat. Keskeinen muutostekijä on opetusteknologian kehitys, joka luo uudenlaisia edellytyksiä opetuksen henkilökohtaistamiselle, oppimisen seuraamiselle, oppijan ohjaukseen ja tukitoimiin sekä yhteisöllisten toimintatapojen luomiselle oppilaitoksissa.

– Onkin merkillepantavaa, että opetusteknologian suurin mahdollisuus ei liity itse teknologiaan ja teknisten ratkaisujen hyödyntämiseen, vaan ennen kaikkea oppimisen inhimilliseen ulottuvuuteen eli vuorovaikutuksen, tuen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Henkilökohtaisen ohjaamisen ja kohtaamisen tarve ei poistu minnekään, ja uudet teknologiat avaavat ovia oppijoiden yksilöllisiä tarpeita paremmin huomioon ottaviin pedagogisiin ratkaisuihin, sanoo opetusneuvos Kari Nyyssölä.

Kehityskulkuihin vaikuttavat myös työn murros ja digitalisaatio, joiden myötä osaamisen hankkimisen tavat muuttuvat ja monimuotoistuvat, varsinkin perusasteen jälkeisessä koulutuksessa. Osaamista kerrytetään tulevaisuudessa yhä useammasta lähteestä, kuten työelämässä, arjessa, harrastuksissa ja verkossa. Digitaaliset ratkaisut tarjoavat myös uudenlaisia mahdollisuuksia tunnistaa ja tunnustaa osaamista.

Koulujen toimintakulttuurin merkitys kasvaa

Yksi raportin päähavainnoista oli, että peruskouluverkko harvenee tulevaisuudessa. Jyrkimmän arvion mukaan lähes puolet peruskouluista voi kadota vuoteen 2040 mennessä, joissain maakunnissa jopa 60–70 prosenttia. Kouluverkon harvenemisen taustalla vaikuttaa tulevien peruskouluikäisten ikäluokkien pieneneminen, mutta myös jo pitkään jatkunut kehitys, jossa koulujen keskimääräinen koko on kasvanut.

– Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus tasa-arvoiseen ja laadukkaaseen perusopetukseen ja tarpeen mukaiseen oppimisen tukeen asuinpaikasta riippumatta myös tulevaisuudessa. Tulevaisuuden kannalta on keskeistä pohtia toimintatapoja kouluverkon harventuessa, Nyyssölä sanoo.

Kehityskulun mahdollisiin haasteisiin voidaan vastata digitaalisten ratkaisuilla, virtuaalisilla oppimisympäristöillä ja yhteisopettajuuden lisäämisellä. On hyvä muistaa, että koululla ja oppilaitoksilla on jo lainsäädännössä asetettu monenlaisia tavoitteita, joihin kuuluu myös tuki ihmisyyteen ja yhteisön jäsenyyteen kasvamiseen sekä sosiaalisten ja tunnetaitojen valmiuksien antaminen. Huomiota tulee kiinnittää myös koulun toimintakulttuurin vahvistamiseen, joka rakentuu muun muassa yhteisön vuorovaikutuksesta, oppimisympäristöistä, yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä sekä pedagogisesta johtajuudesta.

– Toimintakulttuurin ytimessä on näkemys koulusta oppivana yhteisönä, joka kannustaa kaikkia sen jäseniä oppimiseen, Nyyssölä jatkaa.

Osaamisen ennakointifoorumi (OEF) on opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen yhteinen asiantuntijaelin, joka tuottaa ennakointitietoa osaamis- ja koulutustarpeista Suomessa. Sen tehtävänä on edistää koulutuksen ja työelämän välistä vuoropuhelua. Nyt julkaistussa Opetushallituksen ennakointiyksikön tuottamassa raportissa on hyödynnetty OEF:n tuottamaa ennakointitietoa.

Lisätiedot:

opetusneuvos Kari Nyyssölä, Opetushallitus, puh. 029 533 1159, etunimi.sukunimi [at] oph.fi