Uutinen

Mitä EU Survey osallistujaraportit kertovat? Tuloksia vuoden 2018 hankekaudelta

Tilastot Ammatillinen koulutus Erasmus+ Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälinen harjoittelu Kansainvälistyminen
Erasmus+ -ohjelmassa kaikki ulkomaanjaksoille osallistuneet opiskelijat ja henkilöstön edustajat saavat jaksonsa jälkeen täytettäväksi EU Survey -osallistujaraportin. Osallistujaraportti kartoittaa Erasmus+ -liikkuvuusjakson eri osa-alueita.

Vuonna 2018 rahoitusta saaneiden ammatillisen koulutuksen Erasmus+ -liikkuvuushankkeiden puitteissa 2 147 opiskelijaa ja 679 henkilöstön edustajaa osallistui liikkuvuusjaksolle vuosina 2018-2020. Vastavuoroisesti Suomeen saapui 1 987 opiskelijaa ja 824 henkilöstön edustajaa muista Euroopan maista. Tässä artikkelissa tarkastellaan Erasmus+ liikkuvuusjaksoja heidän raporttiensa valossa.

Sekä Suomesta lähteneiden, että Suomeen tulleiden opiskelijoiden suurin motivaatio lähteä liikkuvuusjaksolle oli teknisten ja ammatillisten taitojen kehittyminen. Erasmus+ -jaksoilla opiskelijat pääsivät työskentelemään ulkomailla, ja tutustumaan mitä erilaisimpiin toimintaympäristöihin. Vastauksista nousi esille, että ulkomailla työskennellessä on mahdollista oppia aivan uudenlaisia tapoja tehdä töitä. Valtaosa koki, että liikkuvuusjaksolle osallistuminen kasvatti itseohjautuvuutta, kielitaitoa sekä kokemusta siitä, että pärjää ulkomailla yksin.

”Harjoittelimme esiintymistä konserteissa, yhteissoittoa orkesterissa ja omassa jousikvartetissamme ja osallistuimme erilaisiin workshoppeihin…Opin joitain lausahduksia espanjaksi ja kehitin keskustelutaitoani englanniksi.”

”Olin hääpukuompelimossa suorittamassa harjoitteluni kuukauden ajan Barcelonassa…Opin uusia ompelutekniikkoja, käsittelemään ja leikkaamaan näppärästi haastavia tyllikankaita.”

”… Lehmien ja vasikoiden hoidosta ja käsittelystä opin paljon uutta, sillä käsittelyä oli paljon enemmän kuin mitä aikaisemmin. Lääkitsemistavat olivat hieman erilaiset kuin Suomessa, joten niistä opin paljon uutta. Lisäksi heillä oli erilaisia työkaluja ja laitteita eläinten hoitoon, joita en ollut aikaisemmin käyttänyt.”

Suomesta lähteneen henkilöstön keskuudessa yleisin motivaatio oli uusien kontaktien luominen ja Suomeen saapuneilla oppia hyviä käytänteitä ulkomailla. Avoimet vastaukset osoittivat, että Erasmus+ -liikkuvuusjaksot ovat olleet henkilöstölle erinomainen keino saada uutta perspektiiviä omaan työkulttuuriin. Osallistujat jakoivat myös kokemuksiaan uusista tuttavuuksista ja kontakteista, sekä osaamisen ja kielitaidon kehittymisestä.

”Vaihtojaksot antavat uudenlaisia lähestymiskulmia tarkastella ja kehittää omaa työtä ja työn sisältöä, mikä on jo itsessään äärimmäisen merkittävää. Kumppanuuksien löytyminen vaihtojakson kautta on myös erityisen tärkeää, sillä henkilökohtaisella tapaamisella on valtava merkitys jatkoa, yhteistyötä ja jopa hankkeita ajatellen.”

”Kielitaitoni parani, kun kuuntelin englanninkielisiä esityksiä ja myös keskustelin ja esitin kysymyksiä englannin kielellä. Opetusteknologian osalta näki ja koki paljon innovaatioita, joita voin tuoda omaan oppilaitokseeni.”

 

Ulkomaanjaksojen kestot

Suomesta lähteneet opiskelijat osallistuivat kyselyn mukaan eniten 1-2 kuukauden ulkomaanjaksoille, kun taas Suomeen tulleet opiskelijat enimmäkseen alle kuukauden jaksoille. Sekä saapuneet että lähtevät opiskelijat raportoivat kuitenkin olevansa tyytyväisimpiä yli kolmen kuukauden ulkomaanjaksoihin. Henkilökunnan osalta Suomesta lähtijöiden ja Suomeen tulleiden jaksojen kestot olivat samankaltaisia ja molemmilla yleisin jakson kesto oli 3-4 päivää.

Kaavio 1. Suomesta lähteneiden sekä Suomeen tulleiden opiskelijoiden liikkuvuuksien kesto

Kaavio 1_Suomesta lähteneiden sekä Suomeen tulleiden opiskelijoiden liikkuvuuksien kesto

Pidempien ulkomaanjaksojen hyödyt

Vuosina 2018-2020 Erasmus+ -ulkomaanjaksoille osallistuneet opiskelijat ja henkilöstö olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä kokemukseensa. Suomeen tulleet opiskelijat olivat kuitenkin aikaisempien vuosien mukaisesti kaikin puolin hieman tyytyväisempiä ulkomaanjaksoihin kuin Suomesta lähteneet opiskelijat.

Vastaajien tyytyväisyys puhui pidempien ulkomaanjaksojen puolesta, sillä Suomesta lähteneistä ja Suomeen tulleista opiskelijoista tyytyväisimpiä jaksojen kestoon olivat yli kolmen kuukauden, eli ErasmusPro -jaksolle osallistuneet. Sekä lähtevillä että saapuvilla opiskelijoilla pidemmät ErasmusPro -jaksot olivat yleisimpiä vastavalmistuneilla.

Myös henkilöstön vastaukset suosivat pidempiä ulkomaanjaksoja. Suomesta yli viikon jaksoille lähteneet ja Suomeen 5-6 päivän jaksoille tulleet henkilöstön edustajat raportoivat olevansa tyytyväisimpiä. Kun vertaillaan ulkomaanjaksojen pituuksia Erasmus+ -ohjelmakauden eri vuosina, voidaan huomata, että vuonna 2014 alkaneella hankekaudella yli viikon ulkomaanjaksoille osallistui 36% Suomesta lähteneestä henkilöstöstä, kun vastaava luku vuonna 2018 alkaneella hankekaudella oli vain 14%. Pidempiin jaksoihin ollaan siis tyytyväisempiä, vaikka niille osallistuminen uudempien hankekausien aikana on vähentynyt. Avoimista vastauksista nousi esille, että moni henkilöstön edustaja myös toivoi ulkomaanjakson olevan pidempi.

”…Negatiivisia asioita on hyvin vaikea löytää. Tämänkaltaisten jaksojen tosin soisin olevan pitempiä. Viisi päivää on liian lyhyt aika… Nyt pääsimme raapaisemaan vain pintaa, vaikka ehdinkin paljon.”

”…Näkisin että olisi ollut hyödyllistä oman työn kannalta, jos olisi voinut perehtyä pidempään - olla ihan vaikka parin viikon jakson opetuksessa mukana - nyt jäi vielä avoimia kysymyksiä, joita ei tiukan ohjelman/aikataulun takia ehtinyt kysyä.”     

Henkilökunnan osallistujaraporttien perusteella pidemmistä jaksoista oli hyötyä myös ammatillisesti. Yli viikon jaksoille Suomesta lähteneestä henkilöstöstä 77% ja Suomeen saapuneesta henkilöstöstä 71% raportoi oppineensa uutta opettamastaan aineesta. Alle kolmen päivän jaksoille Suomesta lähteneillä vastaava prosentti oli 66% ja Suomeen tulleilla 56%. Sekä Suomeen saapunut ja Suomesta lähtenyt henkilöstö raportoivat pidemmillä ulkomaanjaksoilla suurempaa kehitystä myös uusien kontaktien luomisessa ja uusien opetustekniikoiden kehittämisessä.

 

Ulkomaanjaksojen aloitusvuosi vuoden 2018 hankkeissa

Suurin osa 2018 vuonna rahoitettujen Erasmus+ -hankkeiden ulkomaanjaksoista sijoittui vuodelle 2019. Suomesta lähteneiden opiskelijoiden osallistumisraporteista nousi esille, että akkreditoimattomien KA102 -hankkeiden jaksoja käynnistyi hankekauden aloitusvuonna noin 40% enemmän kuin akkreditoitujen KA116 -hankkeiden jaksoja. Lisäksi akkreditoitujen hankkeiden jaksoja käynnistyi puolet enemmän hankekauden viimeisenä vuonna kuin akkreditoimattomien hankkeiden jaksoja.

Toisin kuin opiskelijoiden kohdalla, Suomesta lähteneiden henkilöstön akkreditoidut ulkomaanjaksot alkoivat yli 50% useammin hankkeen ensimmäisenä vuonna, eli 2018, kun akkreditoimattomien hankkeiden jaksot.

Kaavio 2. Suomesta lähteneiden opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuusjaksojen aloitusvuodet, KA102-hankkeet ja KA116-hankkeet

Kaavio 2_Suomesta lähteneiden opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuusjaksojen aloitusvuodet

 Suomesta lähteneiden opiskelijoiden liikkuvuusjaksojen aloitusvuosien jakautumista voidaan pitää yllättävänä, sillä oletus on, että akkreditoidut hankkeet pääsevät aloittamaan jaksot heti hankekauden alussa. Suomeen tulleiden opiskelijoiden raporttien mukaan akkreditoitujen ja ei-akkreditoitujen hankkeiden liikkuvuusjaksojen aloitusvuodet eivät juuri eronneet toisistaan.

 

Kehitystä kielitaitoon Erasmus+ -ulkomaanjaksoilta

Odotusten mukaisesti pidemmille jaksoille osallistuneet opiskelijat ja henkilöstö raportoivat enemmän kehitystä kielitaidoissa. Osallistujaraporttien mukaan Suomesta lähteneiden opiskelijoiden kielitaito parani vähemmän kuin Suomeen tulleiden, mikä voi selittyä esimerkiksi sillä, että Suomeen tulleet raportoivat hyödyntäneensä enemmän OLS-kielitukea kuin Suomesta lähteneet. Toisaalta Suomesta lähteneiden kielitaito saattoi olla lähtökohtaisesti parempi kuin muiden. Mielenkiintoista kuitenkin on, että vaikka Suomesta lähteneet opiskelijat osallistuivat keskimääräisesti pidemmille jaksoille, raportoivat Suomeen tulleet opiskelijat heitä enemmän kehitystä kielitaidoissa.

Henkilöstön osalta tulokset olivat osittain päinvastaiset, ja Suomesta lähteneiden kielitaito kehittyi vastausten mukaan hiukan enemmän kuin Suomeen tulleiden. Henkilöstön keskuudessa kielitaitoa kehittäville kursseille osallistuttiin yhtä paljon.

Kaavio 3. Suomesta lähteneiden ja Suomeen tulleiden opiskelijoiden ja henkilöstön kehitys kielitaidossa

Kaavio 3_Suomesta lähteneiden ja Suomeen tulleiden opiskelijoiden ja henkilöstön kehitys kielitaidossa

Henkilöstön ja opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla käytetyin kieli oli englanti. Koko vuoden 2018 Erasmus+ -hankekaudella Suomesta lähteneet henkilöstö ja opiskelijat tekivät ulkomaanjaksonsa pääsääntöisesti samoihin maihin. Suomesta lähteneet Erasmus+ -liikkuvuusjaksoille osallistuneet menivät eniten Espanjaan, Saksaan ja Alankomaihin. Suomeen taas tultiin eniten Saksasta, Alankomaista, Ranskasta ja Espanjasta.

 

Teksti: Hanna Dromberg, korkeakouluharjoittelija, Opetushallitus