Uutinen

Ohjeita opettajalle koronatilanteen käsittelyyn oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa

Ajankohtaista Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Koronavirus Opettajat ja kasvattajat
Pandemia ilmiönä ja siihen varautumisen tuomat muutokset koulun arjessa saattavat hämmentää ja pelottaa erityisesti lapsia ja nuoria. Tämän vuoksi kouluissa ja oppilaitoksissa on tärkeää käsitellä asiaa oppilaiden kanssa, antaa henkilöstölle yhtenevät ohjeet tilanteessa toimimiseen sekä huolehtia yhteistyöstä ja tiedonkulusta kotien kanssa.
Kuvituskuva: Lapset pohdiskelevat porukalla

Tätä ohjeistusta voidaan soveltaa ja noudattaa sekä etäyhteyksien välityksellä annettavassa opetuksessa että lähiopetuksessa.

Yhteinen keskustelu kaikkien oppilaiden kanssa

Koska kyse on kaikkia kouluyhteisön jäseniä ja laajemmin koko yhteiskuntaa koskevasta uhasta, on perusteltua, että tilanteesta keskustellaan yhteisesti kaikkien oppilaiden kanssa. Asiaa voidaan käsitellä myös monien oppiaineiden, kuten biologian, maantiedon tai terveystiedon opetuksen yhteydessä. 

Vaikka aikuisellakaan ei ole vastauksia kaikkiin kysymyksiin, voidaan kouluissa lisätä oppilaiden turvallisuudentunnetta ja auttaa heitä toimimaan tilanteessa oikealla tavalla. Oppilaille kerrotaan, miten jokainen voi omalla toiminnallaan ehkäistä tartuntaa ja samalla vaikuttaa myös muiden terveyteen ja turvallisuuteen.

Aikuinen rauhoittaa lapsen ja nuoren mieltä jo omalla esimerkillään ja läsnäolollaan. Oppilaita kannattaa muistuttaa siitä, että koronaviruksen aiheuttama tilanne on poikkeuksellinen, ja siksi se voikin vaikuttaa koulun arkeen. Oppilaiden on tärkeää tietää, että koulumme ovat hyvin varautuneita erilaisiin uhka- ja vaaratilanteisiin. 

Rauhallinen ympäristö antaa mahdollisuuden työstää asiaan liittyviä mielikuvia, ajatuksia ja tunteita. Kun asiasta keskustellaan oppilaiden kanssa, ei keskustelutuokioiden tarvitse olla pitkiä, ja asiaan voi palata aina myöhemmin uudelleen.

Keskustelussa voidaan käydä läpi kysymyksiä, kuten miten ja mistä oppilaat saavat tietoa asiasta. Siinä voidaan myös käsitellä sitä, millaisia tuntemuksia tai pelkoja pandemia heissä herättää. Heillä saattaa olla epärealistisia käsityksiä esimerkiksi siitä, miten koronavirus tarttuu tai mitä tartunnasta seuraa. Oppilaiden turvallisuuden tunnetta lisää se, että he saavat asianmukaisia vastauksia heitä mietityttäviin kysymyksiin, tuntevat koulun toimintatavat poikkeustilanteissa ja osaavat toimia niiden mukaisesti. Oppilaita kannattaa rohkaista myös keskustelemaan huolistaan ja peloistaan opettajan tai muun turvalliseksi kokemansa koulun aikuisen kanssa tarvittaessa kahden kesken.
 
On tärkeää, että oppilaat tunnistavat koronaviruksen aiheuttamat oireet. Äkillisen hengitystieinfektion oireita ovat esimerkiksi yskä, kurkkukipu, kuume, hengenahdistus, lihaskivut tai päänsärky. Jos on syytä epäillä olevansa sairaana, kouluun tai päiväkotiin ei saa tulla. Keskustelussa on hyvä korostaa sitä, että myös muiden viranomaisohjeistusten seuraaminen on ehdottoman tärkeää ja esimerkiksi karanteenimääräyksiä, matkustuskieltoja tai liikkumisrajoituksia noudatetaan. On ensisijaisen tärkeää ohjata oppilaita jäämään kotiin, jos oppilas on sairas tai hänen läheisillään ilmenee koronavirusoireita.

Oppilaita voi rauhoittaa tieto siitä, että lapsiväestössä tautia on havaittu vähän ja oireet ovat olleet lieviä. Hyvin pienellä osalla lapsista tai nuorista tauti on ollut vakava. Osa oppilaista saattaa olla huolissaan vanhempiensa tai isovanhempiensa puolesta. Oppilaille kannattaa kertoa, että suurin osa myös tartunnan saaneista aikuisista sairastuu lievästi ja paranee kotihoidossa. Lisäksi on tärkeä korostaa, että Suomessa terveydenhuolto toimii erittäin hyvin ja on varautunut myös koronavirustartuntojen hoitamiseen ja yhteisöjä suojataan myös poikkeustoimenpitein. 

Koronavirusepidemia on aiheuttanut muualla maailmassa muun muassa rasistista syrjintää. Sairastuneet tai muusta syystä karanteenissa olleet saattavat kouluarjen normalisoiduttua kohdata kiusaamista tai syrjintää. Koulussa on tärkeää varmistua siitä, ettei oppilas joudu kiusaamisen tai syrjinnän kohteeksi tai ole mukana toisen oppilaan kiusaamisessa. Oppilaille kannattaa painottaa myös sitä, että sairastuminen ei ole kenenkään oma syy eikä kukaan sairastu omasta toiveestaan.

Lapsen ja nuoren ikä ratkaisevaa

Kun asiasta keskustellaan kouluissa, on tärkeää ottaa huomioon lasten ja nuorten kehitystaso. Oppilaiden valmius käsitellä ja ymmärtää pandemiaa sekä altistuminen aiheen uutisoinnille vaihtelevat riippuen heidän iästään. Ikätasoisessa keskustelussa käytetään lapselle tuttuja sanoja ja ilmauksia. Erityisesti pienten lasten kohdalla on hyvä varmistaa, onko lapsi ymmärtänyt oikein sen, mitä aikuinen kertoi. Lasta voi esimerkiksi pyytää toistamaan kerrotun omin sanoin.

Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä tärkeämpää on, että lapsia suojellaan heitä pelottavilta sisällöiltä ja yksityiskohtaiselta uutisoinnilta. Tilanne voi aiheuttaa pienessä oppilaassa turvattomuuden kokemuksia ja aikuisen on tärkeää vastata lapsen kysymyksiin asiallisesti ja lasta rauhoittaen. Kouluikäiset oppilaat seuraavat uutisia oma-aloitteisesti eri medioissa ja jakavat uutisia toisilleen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Keskustelussa on tärkeää huolehtia siitä, että oppilaat saavat kysymyksiinsä totuudenmukaista tietoa ja vastauksia. Samassa yhteydessä voidaan oikaista väärinkäsityksiä ja huhuja. 

Tukea koulujen monialaisesta osaamisesta

Kouluissa on hyvä sopia, miten koulun monialaista osaamista tilanteessa hyödynnetään. Opiskeluhuollon palvelujen ammattilaiset (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, psykologit sekä kuraattorit) tukevat myös koko kouluyhteisöä sekä yksittäisiä ryhmiä ja luokkia esimerkiksi kertomalla pandemiasta, sen edellyttämistä toimintatavoista ja mahdollisista seurauksista oppilaille. Jos opettajalla tai muulla kouluhenkilöstöön kuuluvalla herää tilanteessa erityinen huoli lapsesta tai nuoresta, tulee hänet lain mukaan ohjata psykologi- tai kuraattoripalveluiden piiriin. 

Lapset ja nuoret seuraavat mediaa ja osa heistä reagoi herkemmin ympärillä tapahtuviin asioihin esimerkiksi ahdistuen tilanteesta. Toisille lapsille taas tapahtumat, jotka eivät välittömästi kosketa itseä, eivät välttämättä aiheuta tunnereaktioita. Osa lasten ja nuorten peloista on epärealistisia ja niistä puhuminen rauhallisen aikuisen kanssa koetaan helpottavana. Koulussa on hyvä herkistyä myös tilanteille, joissa oppilaalla voi olla yksilöllinen tarve keskustella tilanteesta henkilökohtaisesti esimerkiksi opiskeluhuollon palvelujen asiantuntijan kanssa. Psykologit, kuraattorit ja koulu- ja opiskeluterveydenhuolto tarjoavat asiantuntemustaan tarvittaessa myös opettajalle ja vanhemmille. 

Yhteistyö kotien kanssa erityisen tärkeää

Poikkeustilanteissa kodin ja koulun välinen yhteistyö on erityisen tärkeää. Viestinnässä kannattaa huolehtia siitä, että se on mahdollisimman ajantasaista ja selkeää sekä ottaa huomioon kodeilta mahdollisesti tulleet huolet. Lisäksi on huolehdittava siitä, että mukana on tieto, keneltä vanhemmat voivat saada halutessaan lisätietoja ja mistä oikeaa tietoa pandemiasta löytyy. Viestinnässä on pidettävä huolta siitä, että kodit saavat tietoa omalla asiointikielellään.

Vanhemmille on tärkeää tiedottaa siitä, että sairas lapsi ei voi tulla kouluun ja sairastumisesta on tärkeää ilmoittaa kouluun. Lisäksi on korostettava, että sairastuessa on otettava yhteyttä paikalliseen terveydenhuoltoon lisäohjeiden saamiseksi. 

Kotien on tärkeä saada tietoa koulun toimintatavoista koronatilanteessa ja mahdollisista muutoksista opetuksen järjestämisessä. Jos oppilas esimerkiksi määrätään kotikaranteeniin, hän saa koulusta ohjeet itsenäiseen opiskeluun ja opiskelussa voidaan hyödyntää myös etäyhteyksiä mahdollisuuksien mukaan. Vanhemmille on hyvä kertoa, mitä karanteeni käytännössä merkitsee koulun näkökulmasta ja että lisätietoa asiasta saa paikallisten terveysviranomaisten ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeista. Vanhemmat tarvitsevat tietoa myös siitä, miten oppilaita tai vanhempia voidaan tukea esimerkiksi opiskeluhuollon palvelujen keinoin. 

Koteihin on hyvä kertoa, miten pandemiaa käsitellään yhteisesti koulussa. Heitä kannattaa rohkaista jatkamaan asiasta keskustelua myös kotona lapsen tarpeiden mukaisesti.
 

Päivitetty 30.3.2020.